Keskustelu > Seuratupa

Iltahartaus 9

<< < (29/29)

Riitta-mummi:
VK   526   Oi Isä, vanhuudessa

https://www.youtube.com/watch?v=l91EeB5Vam4&list=RDEMXOcX0UB9Yrzji1S9gfK42g&start_radio=1

1.
Oi Isä, vanhuudessa
muistathan minua,
voimien vaipuessa
vahvista heikkoa.
Kun olit turvani
jo lapsuudessani,
niin jalkain horjuessa
nyt ole sauvani.

2.
Mä heikko olen aivan
ja kaikkeen voimaton,
nyt huokaan alla vaivan
ja usko heikko on.
Jo vaipuu voimani,
käy, Jeesus, voimaksi,
valaise kasvoillasi,
kun sammuu silmäni.

3.
Kun kohta huulillani
rukous raukenee,
silloinkin puolestani
Henkesi rukoilee.
Minua riisutaan
ja majaa puretaan,
oi Jeesus, minut kanna
luoksesi kunniaan.



Philipp Friedrich Hiller 1767. Suom. Simo Korpela 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Tampereelta.

Riitta-mummi:
SV  222   Nyt vastaan ota, Herrani


https://www.youtube.com/watch?v=r7KqTA-s4AE

1. Nyt vastaan ota, Herrani,
mieluusti ehtoouhrini,
kun sinulle sen kannan.
Kuuntele, ole armoinen,
suun laulaa suo ja sydämen,
kun virren soida annan.
Voimia uusia
haluaisin, että saisin
kiitokseni
veisata taas, Jeesukseni.

2. Nyt kiitän, Paimen, sinua,
kun yhä kaitset minua
näin kärsivällisesti.
En löydä edes sanoja,
kun ajattelen armoa,
rakastat suloisesti.
Herrani, armaani,
anna jatkaa taivaan matkaa
seurassasi
armon valtakunnassasi.

3. Vahvista, Herra, uskovat,
tee näkeviksi sokeat,
kaatuneet maasta nosta.
Heikoille tule turvaksi,
isättömille isäksi,
huolehdi ravinnosta.
Kokoa, johdata
köyhä kansa poluiltansa
juhlaan suureen
valtaistuimesi juureen.

4. Nyt älä muista vihassa
rikoksiani, Jumala,
vaan anteeksi ne anna.
Kun yöksi ilta pimenee,
kirkkaaksi sydämeni tee,
suo sinuun toivo panna.
Murheeton mieli on:
lähestyvä yö on hyvä,
suojanani
kunhan viivyt, auttajani.

 
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016

Riitta-mummi:
SV 223   Kun päivä iltaan ennättää


1. Kun päivä iltaan ennättää,
yön varjoon maisema kun jää,
niin kysyn sydämeltäni,
miten taas vietin päiväni.

2. Olenko rauhaa nauttinut
ja ristin juureen taipunut?
Pyysinkö sieltä neuvoa?
Voi Jeesus, minut armahda.

3. On sydämeni kylmennyt
ja harhateille eksynyt.
Siis Hengelläsi Pyhällä
valaise, auta, lämmitä.

4. Jos langettaisit tuomion
sen mukaan, kuinka syytä on,
pelkäisin, enkä tohtisi
eteesi tulla, tuomari.

5. Vaan täytit lain. Nyt tiedän sen:
on armahdettu syntinen,
suoritit kaiken velkani,
siis sinussa on turvani.

6. Suo kaikki synnit anteeksi.
Lahjoita vanhurskautesi.
Saan yksin ansiostasi
näin olla sinun omasi.

Ulrika Sofia Nordencreutz 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2011

Riitta-mummi:
VK  79 Siion, apus ainoastaan

https://www.youtube.com/watch?v=zs10iRTcN68

1.
Siion, apus ainoastaan
on vain Herra Jumala.
Niin kuin isä hoitaa lastaan,
niin hän hoitaa sinua.
Sinua hän kurittaa,
koska lastaan rakastaa.
Ei hän kirkkoansa heitä,
vaikka viekin vaivain teitä.

2.
Vaikka myrsky myllertäisi,
aallot laivaa hakkaisi,
vaikka yökin yllättäisi,
vaikka Jeesus nukkuisi,
matkassa hän silti on,
Siion, ole peloton!
Haahtensa hän rantaan johtaa,
vaikka mitkä vaiheet kohtaa.

3.
Vaikka siirtyy vuoret kerran,
kalliotkin paikoiltaan,
niin ei siirry armo Herran,
hän on luja liitossaan.
Vaikka koittaa hirmuinen
Herran päivä viimeinen,
seurakunta, mieleen paina:
perustus on luja aina.

4.
Kyyneleesi vaikka vuotais
niin kuin pilvet vuotavat,
Siionille vaikka suotais
vaiheet kaikkein vaikeimmat,
älä pelkää kuitenkaan,
ei hän hylkää kirkkoaan,
Herra, armon, voiman tuoja,
seurakunnan kilpi, suoja.

5.
Kahleitakin vaikka kannat,
kärsit vainon tuskia,
vaikka henkesikin annat,
kaikki kestä uskossa.
Tie on auki taivaaseen,
pyhäin riemuun ikuiseen!
Muista, kuka kanssas kulkee,
suojaansa ken sinut sulkee.

6.
Kestä, Siion, tuskat, vaivat
uskoen ja toivoen.
Kestää myöskin isät saivat
vaiheet ahdistuksien.
Herra ottaa armossaan
sinut, Siion, kunniaan.
Loppuu helle kärsimyksen,
koittaa päivä täyttymyksen.

7.
Enkelit ja pyhät taivaan,
riemuvirttä veisatkaa!
Eipä sorru Siion vaivaan,
periä se voiton saa.
Laiva pääsee satamaan,
myrsky tyyntyy kokonaan.
Voitostansa luona Herran
Siion kiittävä on kerran.


Joachim Pauli 1666. Unkariksi Károly Jeszensky 1885. Suom. Aukusti Oravala 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: August Luttenberger 1890.

seppos:
Jatkuu osassa 10

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta