Keskustelu > Raamattupiirit

Hiljaista pohdiskelua

(1/16) > >>

vn:
Luin 1. Johanneksen kirjeen 1 luvun.
Ties montako kertaa tuon olen lukenut, mutta ymmärränkö, sisäistänkö ja koenko mitä
siinä sanotaan?
Mietinkö liikaa Kari Tikan ym. lauluja tai jotain muuta kauniilta kuulostavaa...taiteena?
Vai koenko että siinä on arkielämääni tukea, rohkaisua, lohdutusta...kuten olen siitä etsinyt?
Onko tuo Sanoma "liian tuttua", "liian kulunutta", "liian liturgista"?
Vai saako se minua koskettaa tässä ja nyt? Antaa sydämeeni Kristuksen rauhan ja ilon,
armon ja anteeksiantamuksen?

Joku kohta:
Ainakin 1, 3 ja 5 jakeissa "minkä olemme kuulleet ja omin silmin nähneet"......
miten, missä, milloin...sitä on syytä miettiä...
Ja jatkuu "siitä me puhumme, Elämän Sanasta"....näin saamme toteuttaa lähetyskäskyä
omalla paikallamme...
.....pienelle paikalle kyllä joudun...mutta Jumala kuulee heikkoa rukoilijaa...kuulet sie, kuulet sie
Ja 4 jae "ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen"....siis?
...ei niin että MINÄ kirjoitan SINULLE....vaan, me voimme SAADA sanoja mitä kirjoitamme
MEILLE...tai vain ITSELLENI, jos en muista lähettää minnekään...

Ja lopuksi:
9. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

vn:
Olikohan se Filippiläiskirjeessä 4:6 "Iloitkaa aina Herrassa, vieläkin minä sanon, iloitkaa"!
Ja tämä Ilo on jotain aivan muuta kuin me ihmiset yleensä ilolla ymmärrämme.
Tässä jakeessa on myös jännä "tuplakehoitus".....vieläkin!     Vielä nytkin ehtii...
Raamatussa paljon toistetaan asioita, esim. rohkaiseva kehoitus "Älä pelkää" on kuulemma
siellä 365 kertaa.
1 Joh 2 luvussa on myös toistoa, kertausta, eri aikamuodoissa:
"Minä kirjoitan teille isät.....Minä olen kirjoittanut teille isät....."

Muutoin tämä rakkauden apostolin kirje jatkuu Jumalan Rakkauden ylistyksenä,
kehoituksena pysyä Jumalan yhteydessä.

Riitta-mummi:
Minä käsitän sanat ( toistot ) merkitsevän erityisesti painottavaa kehotusta.

Muuten minulla ei ole tapana jäädä yhteen sanaan kiinni, vaan annan kokonaisuuden vaikuttaa.
Iloitkaa ! Älkää pelätkö olla iloisia. Monet kai kokevat ilon kepeydeksi.
Iloita voi arjen elämässä, ja iloita voi sielussaan kun kokee pyhiä hetkiä.

Nykyään luen isät myös äideiksi, jos puhe on perhe-asioista. Seurakunnassa meillä on paimenia tai vapaissa suunnissa vanhimpia. Katolisilla on isiä otka ovat naimattomia samalla. :017:

Yhteen sanaan kiinnittyminen , onko se hyvä ?

vn:
No, enpä tullut ajatelleeksi / huomanneeksi tuota yhteen sanaan kiinnittymistä.

Enemmän ajatuksenani oli se että tämä raamattupiiriosio pysyisi hengissä.
Täällä ei tiettyjen lukujen tutkiminen ja keskustelu siltä pohjalta tuntunut lähtevät liikkeelle.
Halusin yrittää siltä pohjalta että koittaisin kirjoittaa mistä tahansa raamatun kohdasta...
jotenkin...ilman riittävää tietopohjaa...vain tavallisena tallaajana...pintaraapaisua...

Aamuhartausketjuun en herää ajoissa...se lienee "tekosyy"

Kuvittelin että tällaiseen ketjuun saisin jotain ajatuksia...ihan omin sanoin...pinnallisesti...
oman pään tuotetta...

Mutta, mutta....eipä tunnu kirjoitettua tekstiä syntyvän itsestään...
On kirjoittamisessa sama juttu kuin puhmisessa..."sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä"

Pitänee miettiä ja kysellä ja etsiä tätä "hiljaista pohdiskelua"...ihan hiljaisuudessa...

Kunpa olisin kylmä tai palava....silloin kai tapahtuisi jotain...mutta jos olen penseä... :'(

Riitta-mummi:
No just !  Olen ajatellut olevani uskon ja Raamatun asioita vaiti, ja kuitenkin lähdin taas vastaamaan. Lisäksi minulla on ollut samantapaisia ajatuksia , miten, ja mistä kirjoittaa enää Seurapalstalle. Onko kaikki jo sanottu, onko kysymksiä, onko ihmettelyä.

Sen johdosta otin illalla, jo unisilmin, Raamatun ja vasin sen Ilmestyskirjasta. Se on ollut minulle vaikeaselkoinen vaikka siitä usein joitakin lauseita luetaan ja siteerataan.
      Lapuan tuomiokirkkoon on maalattu niitä tuomiopäivän ennuesteita, hallavia hevosia yms. Alitajuisesti kai ajattelin, että koituisiko siitä foorumilla keskustelua.

Vaikka olen mystikkoja lukenut, niin tämä ei avaudu kuin muutamin lausein.
Uskotaanko ennustuksiin jotka Jumala täyttää, kun aika on valmis.?

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta