Olen saamassa uutta näkemystä Raamatun järjestykseen ajan ja kirjoittajien suhteen. Fundamentalistien opetuksen voin nyt unohtaa. En tosin kaipaa pelkkää faktatietoa, eikä minun tarvitse kaivautua tutkijoiden tavoin kaikkeen mahdolliseen, olenhan saanut paljon sisäistä johdatusta lukemaani. Niilläkin olisin pärjännyt, ainakin pelastusasian suhteen.
Vain yksi on tarpeellista. Jeesuksen Kristuksen sisällinen tunteminen.
Kuitenkin perusteltu tieto on hyvästä, olettelun sijaan.
Johdatus Raamattuun. Kari Kuula, Martti Nissinen, Wille Riekkinen:
Alkukertomukset ( Genesis ):
Alkukertomukset eivät ole historiallista vaan mytologista kerrontaa. Ne eivät kerro konkreettisista ihmisistä ja heidän vaiheistaan, vaan ne ovat aikojen aamuhämärään, ajattomaan aikaan sijoittuvia myyttejä.
Tämä vapauttaa lukijan etsimästä Nooan arkin jäännöksiä tai paratiisin sijaintia, ja kiinnittämään huomiota alkukertomusten yleisinhimilliseen, ajasta ja paikasta riippumattomaan sanomaan.
Sana myytti ei tässä yhteydessä tarkoita totuudenvastaista harhakäsitystä. Myyttien ajatellaan usein syntyneen ensi sijassa tiedollisesta selittämistarpeesta. Tämä ei kuitenkaan ole niiden päätarkoitus. Myytit vetoavat enemmän yhteiselämän ja tunteen kuin tiedon tasolla. Niillä on kokemuksellinen pohja, ne on tarkoitettu läpi elettäviksi. Myytit puhuvat sanamuodon tasolla menneistä ajoista, mutta niiden sisältö koskee kaikkia aikoja. Myytit luovat horisontin, joita vasten ihminen tulkitsee omaa elämäänsä. Ne luovat yhteistä kieltä, vertauskuvia ja todellisuuden tulkintavälineitä.
sivulla 37
Itselleni ovat vertaukset, allegoriat, sadut, kertomukset, sanat, sanaleikit olleet avaavia apuja kaikkeen mitä yritän ymmärtää. Lapsien kanssa olen saanut tästä piirteestäni paljon apua.