Politiikkaa osa 15

[karjalaisenkyösti]

Kun näen ulkomaalaisen bussin kuljettajan, päiväkodissa työskentelevän tai missä ammatissa hyvänsä, nostan mielessäni hattua tälle henkilölle.
Arvostan sitä, että maahanmuuttaja tekee työtä tai opiskelee ahkerasti mahdollisimman pitkälle.

[öppiäinen]

Ajatushan tässä on, että mitä enemmän sosiaalituen varassa eläviä, sitä huonompi.
En tiedä, mikä tuon 2500 euron logiikka on. Tuntuuhan se sellaiselta summalta, että väitän, että jos maahanmuuttaja tulee tänne ja ansaitsee tuon summan kk niin taloudellinen kokonaishyöty Suomelle on kohtalainen.
Ruotsissa tuo raja taidettiin nostaa 2250 euroon.

Minä kyllä ottaisin tänne kaikenlaista työperäistä maahanmuuttoa.
Olen nähnyt niin paljon työperättömiä maahanmuuttajia.
Syy ei ensisijassa ole maahanmuuttajien vaan ehkä sen, että PS ei ole ollut riittävästi mukana suunnittelemassa kannustimia.

Siis mitä ihmeen kannustimia? Tarkoitatko että olet tavannut paljonkin maahanmuuttajia, jotka mieluiten norkoilevat mitään töitä tekemättä, vaikka työtä olisikin tarjolla?

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat niitä työperättömiä. Ei taida olla ilman lupaa edes sallittua heille työskennellä.

Sanoit jotain että pitäisi pyrkiä ottamaan vastuuta taloudestaan. Tarkoitatko, että pitäisi pyrkiä hommiin, joissa tienaa yli sen 2500 euroa kuussa?

Mutta jos nyt vain viihtyy hoitoavustajana tai Närpiön tomaattiviljelmillä, vaikka niissä ei tuota tienaakaan, niin eikös silloin olisi hyvä juuri sitä työtä tehdä?

Jos ajatus on että mitä enemmän sosiaalitukien varassa eläviä, sitä huonompi, niin mitäs niille pienimmille palkoille pitäisi tehdä? Onko hyvä vai huono asia, että on olemassa esim. tarvittaesa töihin kutsuttavaa väkeä? Tai vaikka jossain kaupan alalla, jossa semmoinen n. 30 tuntia viikossa on aika normaali työsuhde. Pitäisikö tuollaisista töistä päästä eroon, ja jos, niin kenen vastuulla se olisi?

[öppiäinen]

Millaisia kosketuskohtia muilla on maahanmuuttajiin?
Vai olenko minä ja Viisveisaaja ainoat, jotka säännöllisesti ovat heidän kanssaan tekemisissä?

Minä nyt en nykyään ole säännöllisesti tekemisissä juuri kenenkään ihmisen kanssa, syntyperästä riippumatta. Mutta ehkä kosketukohdaksi käy vähempikin?

Mutta joo, opiskelen, ja onhan tuolla yliopistossa heitä kai sekä opettajina että opiskelijoina. Henk.koht. en kummemmin tunne. En ole kysynyt mistä kukin on. Eihän nimestä tai naaman väristä voi syntyperää päätellä.

Olin joskus töissä pk-firmassa, jossa oli porukkaa n. 15 maasta, mutta siitä on aikaa 20 vuotta.

Tunsin itäsaksalaisen kirkkomuusikon (vaikka ko. valtiota ei enää ollut, hän piti itseään nimenomaan itäsaksalaisena) jolla oli jotain pientä musiikkiterapiabisnestä ja rakkauden tänne tuoman sveitsiläisrouvan, joka sittemmin löysi jonkin verran työtä kansalaisopistossa saksan ja ranskan opettajana.

Ja sitten nämä jotka tapaan työnsä takia, juurikin bussikuski viimeksi, kaupoissa, ravintoloissa, rekrykonsutteina...

En tiedä mistä näiden talojen porukka on peräisin, ei kaikki välttämättä Suomesta.

[öppiäinen]

En tiedä, mikä tuon 2500 euron logiikka on.

Tuostahan oli juuri tänään Hesarissa juttua.

Eli näin:

"PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan Riikka Purran mukaan ajatus 2 500 euron tulorajasta perustuu valtiovarain­ministeriön (VM) laskelmaan, jonka mukaan vasta yli 2 500 euroa bruttona tienaava henkilö keskimäärin hyödyttää julkista taloutta – eli maksaa enemmän veroja kuin saa sosiaalietuuksia.

Finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarain­ministeriöstä sanoo, ettei laskelma liity työperäiseen maahanmuuttoon ja siitä julkisuudessa tehty tulkinta perustuu ”valitettavaan väärinkäsitykseen”. (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009607951.html)

Ja se puheena oleva laskelma on tämä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2022-AK-59538.pdf  Siinä se eka sivun nätti värikäs kaavio.

Sen mukaan voisi luulla, että ihmisestä ei ole hyötyä jollei hän tienaa vähintään pariatonnia kuussa (alle 2500 euroa näköjään riitäisi). Mutta siitähän ei ole laskelmassa kysymys, vaan asiaa tarkastellaan puhtaasti verojen maksamisen ja tiettyjen sosiaalietuuksien nostamisen näkökulmasta. Eli työpanokselle ei ole laskettu tuossa mitään arvoa. Ja jos Purra sen tosiaan on jättänyt huomiotta niin se onkin jo isompi moka. Ikään kuin koko yhteiskunnan kannalta olisi ihan sama, saako sen 2500 euroaan hyödyllisestä työstä vai peukaloiden pyörittelystä, kunhan saa.

[öppiäinen]

Maahanmuutosta puhuttaessa olen kyllä valmis myöntämään, että kulttuurierot voivat aiheuttaa ongelmia. Enkä nyt tarkoita että se mamu olisi ihmisenä huonompi tai että edes kuttuurinsa välttämättä joltakin objektiiviselta kantilta katsottuna olisi. Mutta johonkin asti (ja joillakin varauksilla) olisin valmis hyväksymään ajatuksen "maassa maan tavalla". Se onkin sitten toinen juttu, mistä se mamu edes tietää mikä täällä on maan tapa, kun lakejakaan ei taideta missään opettaa. (Ja joo lienee niitäkin esim. työnantajia jotka tätä tietämättömyyttä siekailematta käyttävät hyväkseen myös.)

Mutta jos pelkkää taloutta ajatellaan, niin eikö pidä ottaa huomioon sekin, että suomalaisen kasvattainen pikku piltistä työikäiseksi maksaa aika lailla myös yhteiskunnalle? Lapsilisät, päivähoito, terveydenhoito, koulutus,... Eikö halvemmaksi tulisi valmis duunari ulkomailta?

[Pena]

Mutta siitähän ei ole laskelmassa kysymys, vaan asiaa tarkastellaan puhtaasti verojen maksamisen ja tiettyjen sosiaalietuuksien nostamisen näkökulmasta. Eli työpanokselle ei ole laskettu tuossa mitään arvoa. Ja jos Purra sen tosiaan on jättänyt huomiotta niin se onkin jo isompi moka.

Minunkin järkeni mukaan yhteiskuntaa hyödyttää eniten pienellä palkalla arvokasta työtä tekevä.

[karjalaisenkyösti]

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat niitä työperättömiä. Ei taida olla ilman lupaa edes sallittua heille työskennellä.

Ehkäpä sinulla sittenkin on parempi kuva asiasta, kuin minulla.
Otan tavoitteekseni haastatella vaikkapa aluksi 10 pakolaisena Suomeen tullutta tästä asiasta.
Kerron sitten, mitä kertoivat kokemuksistaan näistä työ / tukiasioista.

[Pena]

Näin asia on lain mukaan: https://migri.fi/turvapaikanhakijan-tyonteko-oikeus

Se ei vielä kerro, miten vaikeaa on saada kohtuullisesti palkattua työtä.

[öppiäinen]

Näin asia on lain mukaan: https://migri.fi/turvapaikanhakijan-tyonteko-oikeus

Se ei vielä kerro, miten vaikeaa on saada kohtuullisesti palkattua työtä.

Tai mitään työtä... https://yle.fi/a/3-11023468

En nyt ehdi lukea tuota itse tutkimusta, mutta luulisin että on yksi kombo ominaisuuksia, jossa ulkomaalaisen voi olla helpompi työllistyä, ja se on, jos hakee korkeakoulutettuna siivoojaksi.

[Viisveisaaja]

Lainaus käyttäjältä: öppiäinen - eilen kello 01:45
Mutta siitähän ei ole laskelmassa kysymys, vaan asiaa tarkastellaan puhtaasti verojen maksamisen ja tiettyjen sosiaalietuuksien nostamisen näkökulmasta. Eli työpanokselle ei ole laskettu tuossa mitään arvoa. Ja jos Purra sen tosiaan on jättänyt huomiotta niin se onkin jo isompi moka.

Minunkin järkeni mukaan yhteiskuntaa hyödyttää eniten pienellä palkalla arvokasta työtä tekevä.pena.

Kiitos noista kommenteista.

Etukäteen jo anteeksi tulevat ja jo olleet kirjoitusvirheet.

Mitä tarkoittaa työnpanostuksen arvo?
Siis ymmärrän sen että sos tukiin menee noin ja noin ja palkkaa tulee noin ja noin ja se ei riitä ja parempipalkkaiset maksaa eron,.

Mitä noilla asioilla on tekemistä sen kanssa, että Suomessa on on työttömiä, kun ei mene töihin kun tueilla elää paremmin ja työnteko ei kannata, kun tuilla saa paremmin tai enempi tuloja?

Eikö olisi parempi oma kansa saada ensin työllistettyä kuin että ne temppuilee tuki asioiden kanssa?

Kun olin yrittäjänä Suomessa useasti työntekijä sanoi, nyt on pakko lopettaa että saan jotain rahaa, mikähän se oli,,öö liiton kassa kai?

Mies tai nainen olisi mielellään halunut jatkaa, mutta rahan kanssa se ei olisi tuottanut hälle tarpeeksi, yritin, et nyt on kiire jatka vähän aikaa, mutta ei kun tuet on pois tai joku karanteeniraja menee.

Ihan peestä siis takapuolesta ja en ollut ainoa yrittäjä jolta osaavat lähti pois, ei ne ajatellut firman tai Suomen etua.

Eläkeläisissä oli porukkaa, kun tuli töihin ihan solidaarisuudesta ja ainakin juttu heidän kanssa luisti, vaikka työ hitaasti, vaikkakin ammattitaidolla.

Öppiäisen kanssa en silti vastaan mistään hänen sanomisistaan, mutta näkö asiaan
 eri.

[öppiäinen]

Työpanoksen arvo: Vertaa tilannetta, jossa henkilö elää esim. säästöillään veroja maksamatta ja tukia nostamatta,
ja tilannetta, jossa ihminen tekee esim. pienipalkkaista hoitoalan työtä, maksaa vähän veroja ja saa saman verran asumistukea kuin niitä veroja maksaa. Kummastakin on tuon Purran käyttämän vero-tukilaskelman kannalta saman verran hyötyä tai haittaa. Mutta mitäs luulet, kumpi noin muuten on yhteiskunnan tehtävien hoitamksen kannalta enemmän hyödyksi?

Siitähän tässä on kysymys, kun olisi tuikitarpeellisia töitä, joihin tarvittaisin tekijöitä, vaikkei niiden palkoista paljon veroja maksella.

Mitä siihen tulee etteikö suomalaiset työttömät kelpaa niin vaikeaa on. Pitäähän ihmisessä olla jotain vikaa jos se on työtön.

Mutta joo, itse menen mieluummin vankilaan kuin hoitoalan hommiin. Palkasta ei ole kiinni, ei myöskään lääkis aikoinaan kiinnostanut. Ehkä en ole ainoa.

[öppiäinen]

Viisveisaajalle vielä niin olen kyllä kuullut että etenkin äijävaltaisilla duunarialoilla pikkufirmoissa olisi sulassa sovussa bossi ja duunarit sopineet töitä niin, että pääsee aina välillä ansiosidonnaisella lepäilemään. Jos firmalla on tilauksetkin olleet sesongista kiinni niin sehän on kummankin osapuolen etu. Firma tietää, että saa saman hyväksi havaitun duunarin takaisin kun on taas hommaa.

Mutta tämä on kuulopuhetta enkä voi väittää että olisi totta.

Ja muuten oma kokemukseni enempi se, että töihin ei työhaluistaan huolimatta pääse. Ei sinne noin vain mennä, vaan työnantaja valitsee parhaat eli sellaiseksi olettamansa päältä, ja jos ei ole sellaista mitä haluaa niin valittaa pulaa vaikka on hakijoita. (Hoitoalalla saattaa olla toisin, siitä mulla ei siis ole kokemusta.)

Ihmettelen kyllä mitä nuo rekryfirmat ehkä tekee välissä hallaa. Mulle tulee niiden kautta tiedusteluja kyllä, täysin älyttömiä, siis suunnilleen kuin jos kampaajaa kyseltäisiin ihotautilääkäriksi kun onhan ne ihmisen pintakerroksen kanssa kumpikin tekemisissä jotenkin. Eli ihan kelpo firmat ovat ulkoistaneet asiantuntijoiden rekrytoinnin asiaa tuntemattomin käsiin. Mulle kyllä ne hommat kelpaisi muuten, mutta osaaminen ei riitä.

[karjalaisenkyösti]

Työpanoksen arvo: Vertaa tilannetta, jossa henkilö elää esim. säästöillään veroja maksamatta ja tukia nostamatta,
ja tilannetta, jossa ihminen tekee esim. pienipalkkaista hoitoalan työtä, maksaa vähän veroja ja saa saman verran asumistukea kuin niitä veroja maksaa.
.
.
.
Mutta mitäs luulet, kumpi noin muuten on yhteiskunnan tehtävien hoitamksen kannalta enemmän hyödyksi?

Pera on tehnyt pitkiä päiviä, saanut kootuksi mukavan summan rahaa ja maksanut veronsa.
Hän on jättänyt lomia käyttämättä. Viimeinkin koitti se aika, jota on odotettu: hän saa pitää neljän kuukauden loman yhteen menoon. Rahaakin on kovan työn johdosta koottu sen verran, että hyvin tulee toimeen tuon 4 kuukauden ajan - ja tuleehan se omalla työllä ansaittu loma-ajan palkkakin tilille.
Sipi tulee tuuraamaan Peraa tuon 4 kuukauden ajan.

Kumpi on hyödyllisempi Peran loman aikana yhteiskunnan tehtävien hoitamisen kannalta ja yleensäkin yhteisen kakun rakentamisen kannalta?
Vastaus on helppo: no, Sipi tietysti, koska Sipi on töissä Peran loman ajalla ja tuottaa tulosta, ja Pera on vain kuluttamassa ja nauttimassa työnsä tuloksista.

Vaikka tämä onkin totta, meidän ei tule katsoa asiaa näin lyhytjänteisesti.
Jos jollakin on paljon rahaa ja hän elelee näiden rahojen turvin, niin sehan tarkoittaa vain sitä, että kun hän on rahat saanut, niistä on maksettu vero. Jos joku on  saanut rahat 10 vuotta sitten, verot on maksettu 10 vuotta sitten yhteiskunnalle. Jos rahat on saatu viime viikolla, niistä on maksettu yhteiskunnalle vero viime viikolla jne.

Kun näillä varoilla elelevä sitten käyttä rahojaan, jälleen valtio saa verotuloja, ja kun seuraava rahojen omistaja käyttää rahat, niin jälleen tulee verotuloja.

Yhteiskunnan kannalta taloudellisessa mielessä ihminen on sitä tärkeämpi, mitä suuremman siivun yhteistä kakkua hän jättää jälkeensä, kun vähennetään kulutettu kakun osuus rakennetun kakun osuudesta.

[karjalaisenkyösti]

Sen mukaan voisi luulla, että ihmisestä ei ole hyötyä jollei hän tienaa vähintään pariatonnia kuussa (alle 2500 euroa näköjään riitäisi). Mutta siitähän ei ole laskelmassa kysymys, vaan asiaa tarkastellaan puhtaasti verojen maksamisen ja tiettyjen sosiaalietuuksien nostamisen näkökulmasta. Eli työpanokselle ei ole laskettu tuossa mitään arvoa.

Nyt puhun vain taloudellisesta näkökulmasta, (ihmisen todellinen arvo ei riipu rahasta).
Ajatellaan, että kaikki Suomessa oleva omaisuus (talot, maa-alueet, ruoka, vaatteet, siis aivan kaikki) on yksi suuri kakku. Kun ihminen tekee työtä, hän kasvattaa tuota kakkua. Kun hän käyttää erilaisia asioita elämiseen, hän syö kakusta, eli pienentää yhteistä kakkua.

Ihminen, joka kasvattaa kakkua kahdella palasella ja syö kakusta kolme palaa on hyödyllisempi taloudellisessa mielessä, kuin ihminen, joka kasvattaa kakkua yhdellä palasella ja syö kakusta kolme palaa. Näitäkin hyödyllisempi on ihminen, joka kasvattaa kakkua 10 palaa ja syö kakusta 5 palaa.
Yhteisen kakun kasvattamisen kannalta katsoen kaikki työ on tärkeää.
Kun verrataan eri töitä, niin toinen työ kasvattaa kakkua enemmän, kun joku toinen.

Jonkun työn tuloksena saadaan 1000 kiloa karjan rehua vuodessa.
Jonkun toisen työn tuloksena saadaan rakennettya pieni kaksio vuoden aikana.
Jne... jne...

Tietyllä tapaa me jokainen olemme tai olemme olleet yksityisyrittäjiä.
Ensiksi mainittu henkilö myy tuottamansa rehun, saa rahaa ja maksaa veronsa: se oli palkka hänen työstään.
Toinen henkilö myyy rakentamansa asunnon ja saa siitä rahaa ja maksaa veronsa: siinä sai hänkin palkkansa.
Joku myy aikaansa/voimansa toimimalla poliisina: hän saa toimestaan sen palkan, mikä rahallinen arvo hänen myymälleen asialle on määritelty, aivan, kuten 2 edellistäkin.
Jne.

Mitä enemmän on yhteisen kakun pienentäjiä, sitä pienemmäksi kakku käy.
Mitä enemmän kakun kasvattajia, sitä suuremmaksi ja riittoisammaksi se muodostuu.

Siinä on poliitikoille vaikea tehtävä: kuinka saada kakku riittämään kaikille siten, että se pitkällä aikavälillä ei pienene. Se ei ole helppo tehtävä, tehtävä on niin moniulotteinen että sitä tusksin kukaan täydellisesti hallitsee, ei edes PS.

[karjalaisenkyösti]

Mutta jos pelkkää taloutta ajatellaan, niin eikö pidä ottaa huomioon sekin, että suomalaisen kasvattainen pikku piltistä työikäiseksi maksaa aika lailla myös yhteiskunnalle? Lapsilisät, päivähoito, terveydenhoito, koulutus,... Eikö halvemmaksi tulisi valmis duunari ulkomailta?

Tietysti valmis sekatyömies, joka kasvattaa yhteistä kakkua on edullisempi kansantaloudelle, kuin samaan työhän kasvatettu lapsi kertomillasi ehdoilla.
Jos lapsi kuitenkin kouluttautuu hyvin, kakku, jonka hän elämänsä aikana jättää jälkeensä voi olla tuota sekatyömiestä moninkertaisesti suurempi.

Koska työpäräisellä maahanmuutolla (jota tarvitsemme) on kuitenkin rajansa, tulevaisuuden talouden ylläpitämiseen tarvitsemme lapsia.