Valtion velka ei ehkä ole vihervasemmiston ongelma. Eiväthän he sitä koskaan joudu pois maksamaan.
Meinaatko, että vihervasemmistolaiset ovat niin köyhiä, etteivät maksajiksi joudu?
Vihreissä on kokoomuksen jälkeen hyvätuloisimmat äänestäjät.
Kuka yksityisellä töissä käy, kartuttaa tietysti myös työnantajansa tulosta, josta tämä maksaa veroa. Ja kuka vain ostoksilla käyvä maksaa arvonlisäveroa.
Mutta eihän valtio juuri koskaan velkaansa kokonaan pois maksa. Oletko itse huomannut valtiomme velkaa maksavasi? Olethan tehnyt sitä koko ajan.
Minusta melkein tuntuu, että valtion velasta ovat eniten huolissaan ne, jotka ovat itse ottaneet eniten velkaa. Esimerkiksi ostaneet leveän lukaalin velaksi ottamatta huomioon, että korot hyvin luultavasti joskus nousevat. Köyhillehän ei isoja lainoja edes myönnetä.
Suomen valtionvelka ei vielä ole kansainvälisesti katsottuna mitenkään erityisen korkealla tasolla. Ei kannata panikoida, sitä mieltä ovat taloustieteilijätkin (ks. esim.
https://yle.fi/a/74-20024184).
Minua huolestuttaa se, että kokoomus näyttää pitävän velkaa ongelmana sinänsä eikä näe että velka on vain oire. Lääkärin pitäisi hoitaa tautia, ei oiretta.
Ja se tauti on tuottavuuden heikko kasvu. Suomi on siinä kovasti jäänyt kilpailijamaita jälkeen. Kuulemma jopa prosessien automaatio ei ole niin pitkällä kuin monessa muussa maassa. Koulutustasossakin aletaan jäädä jälkeen. Viennin rakenne myös on turhan paljon investointihyödykkeisiin painottuva, mikä tarkoittaa, että kansainväliset lamat iskevät lujaa. Ei oikein osata kehittää palveluita joita myydä (vrt. vaikka joku ruotsalainen Spotify).
Keksikääs mikä noihin auttaisi. Yrityksiä kyllä tuetaan, mutta tuet taidetaan maksaa ulos osinkoina, sen sijaan että keksittäisiin järkeviä investointeja.
Jos velanhoidon nimissä tehdään typeriä leikkauksia, saadaan aikaan toisenlaista velkaa: korjausvelkaa. Annetaanko infran rapistua, väestön koulutustason ja terveyden romahtaa?
Jos niistä talouden sopeutustoimista puhutaan (ts. miten sopeutua siihen, että väestö ikääntyy ja että ei keksitä konstia parantaa tuottavuutta), niin senhän voisi tehdä myös verotusta kiristämällä. Kevan pääjohtaja Jaakko Kiander hemikuussa totesi, että kokonaisveroaste on vuodesta 2016 huomattavasti madaltunut. Hänen mukaansa vuoden 2016 veroasteella julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. (Lähde:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009380907.html)
Yksi mistä tietysti voisi leikata ovat massiiviset yritystuet. Niitä arvostelevat muutkin kuin vihervasemmisto (esim.
ajatuspaja Libera. Nordean yhteenveto [https://corporate.nordea.com/article/69722/mitae-kuuluu-suomen-tuottavuuskehitykselle]Suomen tuottavuuskehityksestä[/url] mainitsee tuottavuuden lähteenä ns. luovan tuhon, jossa tuottavat yritykset valtaavat markkinoita heikommilta. Mm. yrityksille maksetut koronatuet ovat haitanneet tätä kehitystä.
Jos ei veroja koroteta eikä yritystukia leikata, niin kai se on sitten leikattava jostain palveluista. Sekin saattaa sattua elinkeinoelämän nilkkaan, kuten nähtiin Sipilän hallituksen nipistäessä ammatillisesta koulutuksesta. Kampaajanikin sanoi, ettei vesilaineiden tekoa voi itsekseen videoita katselemalla oppia, kuten koulussa oli jouduttu tekemään kun opettaja oli lomautettuna. Pintakäsittelyalalta kuuluu samaa; eivät osaa ruiskumaalausta. Ja kun ei ole hoitoa niin mielenterveyssyistä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle kolmikymppisenä.
Ja sitten ihan ymmärrettävästi kyllähän se sattuu vähäväkisiin: Jopa valtion taloudellinen tutkimuslaitos on tutkimuksissaan löytänyt sellaisen "yllättävän" seikan, että
pienituloiset kärsivät leikkauksista enemmän kuin suurempituloiset veronkiristyksistä.
No joo, yksi hyvä lähteeni on nyt kadoksissa. Miten lienenkin sen kirjanmerkeistäni pois sössinyt. Palataan asiaan tai sen viereen.
