Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista on huolissaan Suomeen kohdistuvasta Venäjän uhasta. Suomalaiset kertovat, miten he ovat varautuneet sodan varalle.
Kuopiolaisella Anni Semillä on auto aina tankattuna ja matkalaukut valmiiksi pakattuna.
“Auto on aina tankattuna ja pari laukkua valmiiksi pakattuna, jos tulee äkkilähtö. Asumme Kuopiossa kerrostalossa mieheni kanssa. Tästä on itärajalle matkaa noin kaksisataa kilometriä. Putin haluaa rakentaa uudestaan Suur-Venäjää, niin olen ajatellut, että sodan uhka on ihan todellinen. “
Uhka idästä https://yle.fi/a/74-20084635
Jos/Kun Venäjä hyökkää maahamme, niin "viranomaiset ja kunnat varautuvat sotaan ja siviilien evakuiontiin paljon enemmän kuin julkisuudessa kerrotaan. Suunnitelmiin kuuluu evakuoinnin lisäksi valmistautuminen siihen, miten ihmisille taataan elinolot myös evakuoinnin jälkeen.
Helsingin pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojelun yksikön päällikkö Petri Parviaisen mukaan pääkaupunki tyhjentyisi vaiheittain. Ensin annettaisiin käsky vapaaehtoisesta evakuoimisesta ja vasta viimeisenä vaiheena väkeä aletaan evakuoimaan viranomaisjohtoisesti riskiarvion perusteella.
– Sehän on sitten iso operaatio, jonka päättää valtioneuvosto. Helsingin kokoisessa kaupungissa sellaista päätöstä ei tehdä paikallisesti, Parviainen sanoo.
Helsingin laajamittainen evakuointi olisi iso viranomaisyhteisoperaatio, jossa pitäisi liikutella paljon eri palasia. Esimerkiksi liikenteen ohjaus olisi yksi tärkeistä huomioon otettavista asioista.
– Tiestön käyttö pitää sopia niin, ettei mennä puolustusvoimien joukkojen sekaan.
Koordinoitavaa on todella paljon. Ihmisille on järjestettävä kuljetukset sekä ilmoitettava kokoontumispaikat. Parviaisen mukaan Helsingin seudun liikenteen ajoneuvokapasiteetti ei riitä koko kaupungin väestön liikuttamiseen, vaan apua tarvittaisiin muualta Uudeltamaalta ja Etelä-Suomesta.
Vaikka Helsinki on satamakaupunki, niin meriteitse ihmisiä tuskin evakuoitaisiin.
– Matkustaja-alus, joka liikkuu täydessä lastissa vaikka Perämerelle, on aika haavoittuvainen sodan uhan tai sodan aikana, Parviainen huomauttaa.
Evakuointisuunnitelmien on Helsingissä oltava ajan tasalla jatkuvasti, samalla niiden tulee olla toteuttamiskelpoisia. Pääkaupungissa on siis niin ikään erittäin kattava valmius siviiliväestön evakuoimiseksi, jotta Ukrainassa nähdyiltä tilanteilta vältyttäisiin, jos evakuointeihin tarvitsisi joskus turvautua.
Lappeenrannan turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo, että evakuoinnin jälkeen siviileistä huolehtivat kunnat, joihin väestöä on siirretty.
– Vastaanottavan kunnan vastuulla on järjestää majoitus, sosiaali- ja terveydenhuolto, lääkintähuolto sekä opetustoimi lapsille. Vastuu vaihtuu matkan varrella, Meuronen sanoo.
– Vastaanottavan kunnan vastuulla on järjestää majoitus, sosiaali- ja terveydenhuolto, lääkintähuolto sekä opetustoimi lapsille. Vastuu vaihtuu matkan varrella, Meuronen sanoo.
– Ihmisistä pidetään kyllä huolta, hän vakuuttaa.
Evakuointikohteita ei ole etukäteen määrätty, vaan ne valikoituvat tilanteen mukaan. Kohdekuntia ei enää nykypäivänä ole.
– Jokainen Suomen kunta on velvollinen vastaanottamaan tietyn määrän väestöstä. Paikkoja ei ole sen enempää eroteltu.
Suunnitelmat siviilien evakuoimiseksi ovat olleet pitkään jo olemassa ja niitä on ylläpidetty Meurosen mukaan hyvin. Ukrainassa alkaneen sodan myötä suunnitelmia on ollut syytä tarkistaa varmuuden vuoksi.
Viranomaiset ja kunnat varautuvat paljon enemmän kuin mitä suuri yleisö tietää, eikä Meurosen mielestä asiaa kansalaisten tarvitsekaan sen enempää miettiä.
– Tärkeintä on, että arki rullaa, Meuronen muistuttaa."
Kuinka siviililoukut voitaisiin välttää Suomessa? Näin kaupunkien evakuoinnit tarvittaessa toimisiva
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008743390.html"Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeen. Edellinen ohje on vuodelta 2003.
Päivitetyssä ohjeessa on huomioitu muutokset esimerkiksi lainsäädännössä ja alueiden hallintorakenteessa. Valmius- ja pelastuslait, joissa säädetään väestönsuojelusta, päivitettiin jo 2010-luvun alussa."
Uuden ohjeen pääset lukemaan tästä linkistä.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165377/SM_2024_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y