Papit ja piispat ennen ja nyt.

[Bengt Sandberg]

Emerituspiispa Eero Huovinen muistelmateos: Äitiä ikävä.

Voiko mikään täyttää äidin jättämää aukkoa?
Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon riipaisevan kauniissa muistelmateoksessaan.
Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Kuolema oli perheelle järkyttävä isku. Isä vaikeni, äidistä ei puhuttu. Vuosien saatossa muistot hiipuivat, mutta ikävä ei laantunut, ei edes iän myötä.

Isän kuoleman jälkeen Eero Huovinen löytää vanhempiensa kirjeitä, kuvauksia perheen iloista ja itkuista. Edessä on aikamatka äidin luo. Kirjeitä lukiessa muistot heräävät eloon ja alkaa tutustuminen haalistuneiden muistikuvien sijasta todelliseen äitiin. Esiin nousee kysymys, voiko äidin löytää uudelleen, ja jos voi, helpottaako ikävä.

Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944) on tullut tunnetuksi älykkäänä keskustelijana ja loistavana kirjoittajana, joka panee myös itsensä likoon. Huovisen aiempia teoksia ovat muun muassa Pappi? (2001), Lähdön aika (2011), Enkeli taivaan (2012), Saarna? (2015) ja Parhain päin (2017).

https://www.suomalainen.com/products/aitia-ikava-1



Eero Huovinen haastattelu.
 
Isäntänä Tapani Ruokanen

Emerituspiispa Eero Huovinen tunnusti kirjassaan, että on äitiä ikävä. Pojan kaipaus ei ole hellittänyt, vaikka yli 60 vuotta on kulunut. Piispa kertoo kipeistä ja hyvin henkilökohtaisista muistoistaan.[/i]

https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=53584011

Ps. Suosittelen lämpimästi lukea teos kuin myös katsoa Tapani Ruokasen haastattelu.

[Bengt Sandberg]

Emeritus kirkkoherra Seppo Tirkkonen oli Vuosaaren seurakunnan 1996 -2010 kirkkoherrana.
Sain monta kertaa voimia hänen saarnoistaan sekä kahden keskeisistä keskusteluista. Vaikka ne eivät olleet aina mitään pitkiä, mutta ne olivat rakentavia jopa lyhykäisyydessään.
 
https://sites.google.com/site/vuosaarenseurakunta19672017/5-4-neljaes-vuosikymmen-ja-viidennen-vuosikymmenen-alku

Häneltä on myös ilmestynyt muuttama kirja: Elämänuskoa / Helsinki: Kirjapaja, 2000.
                                                                 Myös maan päällä / Helsinki: Kirjapaja, 1982

[Riitta-mummi]

Hei !  Tuli muistuma Seppo Tirkkoseen tuosta kirjoittamastasi.  Pidin hänen puheistaan kovasti, ja hänen puhe-ilmaisunsa oli sitä luokkaa, että hänet oli valittu
aikanaan erääksi suosituimmista.

Oliko hänellä joku radio-ohjelma, vai miksi kuuntelin häntä säännöllisesti.
Siihen aikaan minulla oli kolme tärkeää Seppoa.

Joutjärven seurakunnan kirkkoherra Seppo Hämäläinen, jonka poika Miika on nyt Keski-Lahden kirkkoherra. Hän oli läsnä kun minulla oli kovat ajat.

Oli Helsingin Raamattukoulun silloinen rehtori Seppo Kangas( 1983 -  ) joka luennoi Lahdessa säännöllisesti ja mielenkiintoisesti, jopa mieliä kuohuttavasti kunnes siirtyi Sotakorkeakouluun opettamaan. Oli myös rauhanturvajoukkojen mukana. Siitä hän aloitti Töölön kirkossa puheen parvelta : " Pappi perkele ! " Se oli sotilaiden juttua missälie olivatkaan.

Ja onhan meillä nyt piispanakin Seppo, Häkkisen Seppo, kun siirryimme Mikkelin hiippakuntaan. Ei ole tuttu muuta kuin tv:stä

Ja Oma Seppomme on foorumin seppos, ystävä.