Minä kuulin kaikkea, kun olin Carmenissa ja tappeluparini siinä Tupakkatehtaan tytöissä oli inkeriläinen Elena. Me oltiin sitten lopulta molemmat Elenoita ohjaajalle, koska lyhyen koon takia tappelimme siinä aika lähellä näyttämön reunaa.
Hän tuli avioliiton kautta, ja kertoi ettei yhtäkkiä saanut tajunsa ettei tarvitsekaan uusia oleskelulupaa, että on Suomen kansalainen. Oli ollut jo pitkään täällä työssä eikä kielestä huomannut mitään, vain tuo E sai minut kysymään ja hän kertoi esi-isien karkotuksesta. Nyt on heillä paljon sukua Siperiassa, ja esimerkiksi suolataan vesimelonit. Ja hänen isoäitinsä lupasi aina ruplan Suomen kielen puhumisesta hänelle ja veljelleen, kun kotona keskinäinen keskustelu kääntyi venäjäksi.
Ei heitä miellä muukalaisiksi koska ovat täältä lähteneitä. Järkyttäviä kohtaloita kyllä, kun jäivät sille puolen rajaa.