Ehkä oleb hieman vierastanut sekä herännäisyyden palvontaa, se nyt saattaa näyttäytyä körttipuvun yliarvostuksena, mulle-kanssa-heti _suhtaitumisena, tai nöyryyskisana, minä-kyllä-olen-siihen-liian-surkean-arvoton. Kumpikin saa vierastamaan, en voi sille mitään. Enkä usko KörttiHenkeen, mutta Jumalan Henkeen uskon , ja sen liikkuminen ei kai ihmiselle näy.
Kun innostuin Bonhoefferista, meni juttu mielestäni överiksi kohdallani, olkoon vaan että Keski-Euroopassa, erityisesti saksaa puhuvalla alueella, sain kuulla on yhdeenlainen Bonhoeffer-kuume vallalla. En aivan takkaan tiedä miksi. Henkilö joka tästä kertoi oli itse koko tyyppiin tuskastunut.
Voin edelleen arvostaa -- tuntui että käsitin ensimmäisenä kristinuskosta jotakin kun luin hänen tekstejään, ne siirappiset elämäkerrat, joissa leivottiin arkisista tapahtumista umpihengellisiä, ja koko perhettä nostettiimn korokkelle, olin lukenut nuorena ja unohtanut. Mutta odotellessa opettaja jäi taka-alalle.
........................
Ekumeenisilla Italian matkoilla tutustuin suunnilleen ikääiseeni naiseen, hän oli hengellinen etsijä nuoruudestaan, mitä en itsestäni voi todeta. Oli ensin kai kotiseurakunnassaan, sitten löysi lestadiolaisuuden jostakin suunnasta omansa, oli siinä aika hurmaannuksissaan mukana vuosia, kunnes vähitellen m¨
jokin alkoi siinä vieraannuttaa.
Oli marssinut kirkkoherranvirastoon: "Ja nyt tämä lesta lähti!" Koska ei asunut perinteisellä lestadiolaisalueella, taisin kysyä mahtoiko kukaan virkaailijoista käsittää. Hän oli hiljan liittynyt roomalaiskatolilaiseen kirkkoon, ja hänelle tärkeitä olivat semmoiset kuin timjami Neitsyt Marian mieliyrttinä. Hänen innostumisessaan oli joa tapauksessa jotain miellyttävää, joskin mietin,
jaksaako hämn sitä --- se ei ole ihan helpolta vaikuttava kirkko. Tapailimme joitakin kertoja reissun jälkeen, ja se ettemme tapaa enää, johtui vain siitä tavallisesta, molemmilla oli oma sosieteettinsa ja omat juttunsa, aikaa rajallisesti, mutta tahtoisin tietää, mitä hänelle nyt kuuluu. Tahtoisin todella, ja harmittaa etten edes muista nimeä.
En usko että suuttuu vaikka tämän kerroin.
-------------------
En oikein usko, että olisi kovin väärin käyttää Herättäjäjuhlilla körttipukua, jos sen omakseen kokisi, jos on lukenut niistä ajatuksista, jotka edelsivät koko tavan muotoutumista. Eri juttu, että viisainkin viisaus ihmiskäsissä muuttuu usein vastakohdakseen ja huojennuksesta sukeutuu paineen aiheuttaja tai haaste, len ko hyvä, uskallsnko. En sitä viimeisille juhlille edes ottanut mukaan.
Olen joutunut niin syvästi ja niin raskaasti olemaan pahoillani koko olemassaoloani, sitä, etten voi valita millään tietoisuuden tasolla käytöstäni kohtausten aikana, että minulla on suurin huojennus ollut, että minut on lunastettu kokonaan.
Minula puhutteli ajatus siitä, ettei tarvita jatkuvaa trendin aallonharjalla surffaamista --- aikka oma äitini miten sanoi suoraan häpeävänsä rytkyjäni, ja totta kai toisinaan on aiheellista kunnioittaa muita, ottaa hyt vähintään huomioon, pukeutumalla hieman paremmin.
En jaksa kantaa surupukua syntisyyteni takia vaikka aihetta olisi, ja olen pahoillani siitä, että rippi jäi, vaikka syyt käsitin, lopulta tulematta sakramentiksievl kirkolle, jo Luther oli, mutta siihen ei liity aine, kuten kasteessa vesi ja ehtoollisessa leipä ja viini.
------------------------------
Ortodoksisen krkon opetus jonka mukaan Kristus maksoi meistä vain pohjarahan
ja loppu on ansaittava kilvoituksella, sai minut järkyttymään täydellisesti, sillä minä en ikinä voi lunastaa sieluani, sitä valuuttaa minulla ei ole, ja kuullessani evl kirkkoherralta, että koko hinta on maksettu, ymmärsin kuinka syvän levon tämä oli minulle suonut, olin sittten innokas etsijä tai tauolla. Oli muuten körtti

Mutta siis, aivan kuten kukin omakseen kokee. Ainut, mikä särähti pahasti oli KörttiHenki --- ovvatko he Jumalan Hengen vaikutuksen ulkopuolella, jorka eivät eläissään kohtaa koko herännäisyyttä? Itselleni se merkitsi paljon, muttei niin paljoa etten voisi mennä, jos ja kun alkaa olla fiilis, että paree olis.
Mistä vaan ne väkirikkahar joukoot haerahan, jos kovin valikoovaa rupiaa meni olemahan...
