Keskustelu > Yleinen keskustelu

Historia on mielenkiintoista 3

(1/5) > >>

PekkaV:
 
   "... Mutta mitä sitten olivat persialaissodat? Ajatus! Ajatus, ettei Hellasta, tuota niemimaan vähäpätöistä niemimaata tuo Etu-Aasian kolossi, jolla ei ollut muuta kuin suuri kokonsa, saisi yksinkertaisesti syödä suuhunsa ja sulattaa, että hengen välttämättä täytyisi olla voimakkaampi kuin muodottoman ainejoukon, kvaliteetin enemmän oikeutettua elämään ja elinkykyisempää kuin kvantiteetin. Kreikan porvari, joka silloin pääsi voitolle, oli ajatellut enemmän, tuntenut enemmän, vaarinottanut enemmän, elänyt enemmän, nimittäin herkemmin ja intensiivisemmin kuin persialainen vaunulinnoineen, jättiläislaivastoineen, loistotelttoineen ja haaremineen. Perimmältään voittivat silloin Homeros ja Herakleitos. Mutta se, että he voittivat, oli vain hyvin toisarvoinen seuraus siitä paljoa tärkeämmästä tosiasiasta, että he olivat olemassa! Ja kolmesataa vuotta myöhemmin Kreikka  v o i t e t t i i n, ja tämä osoittautui yhtä toisarvoiseksi asiaksi, roomalaiset jäivät kuitenkin kreikkalaisista riippuvaisiksi, juuri koska Homeros ja Herakleitos yhä edelleen olivat olemassa ..." (s. 225-226)
                                                                                      Egon Friedell: Uuden ajan kulttuurihistoria I

juhani:
Hyvä Egon Friedell. Minä olen lukenut lukuisia kertoja. Egon oli subjektivisti mm. historiaa ja aatehistoriaa kerratessa.

Riitta-mummi:
Minulle saksalaiset ovat paljon vieraammat kulttuurissa kuin englantilaiset, joskaan en voi kehua heistäkään voivani keskustella.

Egon Fidellin nimen olen kuullut, mutta en voinut nimetä mitään lukemaani.
Googlasin nimellä ja käännätin, ja hyvin jnnittävä elämänkohtalo avautuikin.

Hän syntyi juutalaisen isän ja saksalaisen äidin lapsena. Äiti lähti kun Egon, kolmas lapsista oli vuoden ikäinen, mutta palasi kun poika oli 50-vuotias ja varakas, vaatimaan elatusapua.

Juutalaisen hänen elämäsä päättyi epätoivoiseen tekoon vuonna 1938 n. 60-vuotiaana.

https://de.wikipedia.org/wiki/Egon_Friedell ( käännä tämä sivu )

Viisveisaaja:
Varmaan historia on ainakin yhtä mielenkiintoista kuin kattoa jalkapallo ottelua?

Täällä Norjassa ollaan kyllä aika voimakkaasti historiasta, siis ainakin viikinkien ajasta ja niiden Thor jumalien ja kansallisperinteiden ajoista tietoisia.

Nyt tuli filmi Trollen, jossa joku peikko örkki jostain vuorten uumenista nousee ja vanhat kansallistarut, saagat saa pontta alleen ja tulevat mieliin.

Mitään ihailtavaahan viikinki kulttuurissa ei minusta ole.
Mennään hyökkämään rauhallisiin kyliin ja tapetaan ja raiskataan, mutta täällä viikingit on kovassa huudossa, siis maineessa.

Mutta ei se mua vaivaa, vaan tämä kansallinen identiteetti ja historia.
Suomessa Kalevala vaikuttaa ihmisiin vieläkin, vaikka ne sepitetyt tarinat, ehkä jotain pohjaa niillä on, mutta ovat tapahtuneet vuonna yks ja kaks.

Saksassa ne vuoristokylien pakanalliset Kertut ja Hannut ja muut sadut vaikuttavat mielissä.
Tanskassa satusetä Anderssenin sadut.
Kävin odensessa joskus ja oli paljon pilven polttajia ja narkomaaneja siellä kaupungissa josta Anderssen on lähtenyt.

Historia vaikuttaa nykyisyyteen.

Sota Ukrainan ja Venäjän välillä on myös historian vaikuttamaa myös.

Ehkä joku anteeksi pyyntö historiasta voisi olla paikallaan, kuten saksalaiset tkevät Israelille, amerikkalaiset intiaaneille ja mustille.
Sitä minä mietin historiasta.
Mitenköhän valkoisten ja punaisten luokkasota vaikuttaa vieläkin suomalaisissa mielissä tiedostamatta?

Riitta-mummi:
Eilinen massiivinen kruunausjuhlamessu Westminsterin katedraalista oli sikäli kiintoisa että luen( kuuntelen ) parhaillaan Ken Folletin Taivaan pilarit-eeposta. Siinä rakennetaan kateraalia. Erstminster ha Winchester ovat on olemassa. Kun ollaa  menossa 1100-luvua liki puolivälissä, oli Westminster vihitty jo 1069.

Kun katseli niitä holvsitoja, ihmetteli miten ihmeessä ne on silloin nousseet. Oli vain mies- ja hevosvoimaa.  Rakentajia tarvittiin paljon.

Eilinen messu oli kaksijakoinen. Oli maallista koreutta, mutta oli myös Jumalan sanaa ja ohjeita sen käyttämisestä valtaa pitävälle.

Viisautta ja ymmärrystä tulee pyytää Jumalalta ja Hän antaa mitä vallanpitoon tarvitaan. Jumalalla on myös muuttava voima.

Canterburyn arkkipiispa piti hyvän saarnan, musiikki oli upeaa, Händelin kruunajaismessu soi ja Bryn Terfel laului myls kymriksi.

Elisabet II oli ottanut vallan Jumalalta. Nähtäväksi jää kuinka Charles III tekee.

Vaikka poliittinen valta Eglannissa on parlamentilla, on kuninkaalla pelissä oma osansa.

Vastustajia ei kaduilla juuri näkynyt, jokunen plakaatti vain keltapukuisten käsissä näytettin.
Kansa vyöryi jälleen The Mall´ia palatsille katsomaan vilkutuksia. Missään en ole nähnyt arviota kuin paljon sitä oli. Paljon kumminkin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu