Nyt on rengasmatkamme tehty ja ollaan kotona lähtöpisteessä. Kilometrejä tuli vain 116 ja aikaa kului 3 tuntia.
Pysähdyimme Vierumäen Matkakeitaassa lounaalla. Ruoka ei ole siellä enää samaa
hyvää laatua jota se oli paikan avautuessa. Syötävää kuitenkin oli runsaasti ja vatsamme tulivat täyteen. Kotikalja oli erinomaista.
Vuolenkoskella kävimme Kymin rannalla, ja Kimolan kanavan puunkaadot nähtiin.Autoradiosta kuultiin että rakentamislupahakemus menee eduskuntaan lähipäivinä. Kustannusarvio on nyt 20,8 minj.euroa.
Hanke suunnataan veneilijöiden tarpeisiin, jotta Päijänteeltä pääsee Kymijoelle.

Iitin kyläntalon käsityönäyttelö on kiinnostava. Paljon on Iitissä käsityön taitajia, olihan kuuluisa puuseppä 1800-luvulta iittiläinen Jacob Nygren:
Turun Sanomat 2005:
Pitäjän veisto- ja huonekaluperinteeseen vaikutti voimakkaasti puuseppä Jacob Nygrén , joka saapui paikkakunnalle mitä ilmeisimmin kirkon ja pappilan kunnostustöihin noin vuonna 1800. Suurien rakennustöiden, ovien, ikkunapuitteiden ja kirkon saarnatuolin ohella Nygrén valmisti huonekaluja, kuten kaappeja ja seinäkelloja. Hänen tyyliään voidaan pitää varhaiskustavilaisena.
Nygrénin persoonallinen muotokieli ja koristelut siirtyivät vaivattomasti kohteesta toiseen. Esimerkiksi saarnatuolissa käytetty malja-aihe esiintyy myös ovissa ja huonekaluissa. Tyypillisiä koristeaiheita Nygrénin töissä ovat lehdet, lehti-, helmi- ja nuoranauhat sekä erilaiset uurteet. Näiden lisäksi Nygrén veisti töihin plastisia kukkia, kasvoja enkelinsiivillä kehystettyinä tai ilman sekä kaappikelloihin komeita kaksikerroksisia taloja, joiden mukaan kelloja ryhdyttiin kutsumaan "talokelloiksi".
Nygrénin jälkeen Iitin alueella vaikuttivat puusepät Juho Falls , Taavi Ticcander ja Kustaa Sundgren . On vaikea selvittää, onko joku heistä ollut Nygrénin opissa. Mitä todennäköisimmin he ovat ainakin tutustuneet Nygrénin töihin, sillä töistä on löydettävissä samoja, voimakkaasti paikallisia piirteitä.
...
Näyttelyn keramiikkatyöt ja käsinkudotut villaiset jakut viehättivät eniten.
Pihapöydässä joimme vielä kahvit ja sitten päästelimme vauhdilla tuttua tietä nro 12 Lahteen.
Autoilijana en pidä niistä leveäkaista-osuuksista jossa saattaa neljäkin autoa olla rinnakkain. Sen sijaan muutama kilometri keski-aidalla varustettua osuutta tekee ohittamisen ylämäessä turvalliseksi.