jatkuu...
Tuhotut kielet ja sitä edeltänyt siirtomaapolitiikka saavat maailmaa kiertäneen dosentin kiihtymään.
Pertti Ruohonen
18.9.2022 7:00
Pertti Ruohonen
Kaulassa roikkuu äidin tekemä koru kalkkarokäärmeen luista ja hännästä. Olohuoneen hyllyssä on villikalkkunan sulista valmistettu päähine. Molemmat kertovat Thomas McElwainin juurista.
Yhdysvalloissa syntynyt McElwain, 72, on sekä isän että äidin puolelta seneca-heimoon kuuluva irokeesi-intiaani – ilman irokeesikampausta. Mutta hänellä on parta, jota taideteoksia kasvoihinsa maalanneet intiaanit nyppivät karvantarkasti itseltään pois.
Seitsemässä maassa asunutta McElwainia on usein luultu juutalaiseksi.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
– Olen sukuni valkoinen lammas. En muistuta ihmisten mielikuvaa intiaanista, mutta sellainen olen ja siitä ylpeä.
Joidenkin halventavana pitämä intiaani-sana ei tosiaan miestä loukkaa:
– Kaikki sukulaiseni ovat sitä sanaa aina käyttäneet. Alkuperäiskansoja kuvaava Native Americans on tekopyhyyttä.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Joidenkin ihmisten humoristiseksi tarkoittama, sarjakuvista tuttu ugh-tervehdys sen sijaan ylittää sietorajan.
Irokeesinaamiota on käytetty intiaanien parannusrituaaleissa. Rakennusaineena on muun muassa hevosen häntäjouhia. MATIAS HONKAMAA
Suomeen McElwain muutti opiskeluvuosina Ranskassa tapaamansa Ritvan perässä 1973. Tämänkin jälkeen opiskeluja ja töitä oli eri puolilla maailmaa.
Suomesta McElwain etsi kirkollisia töitä, mutta kun niitä ei löytynyt, hän lähti Ruotsiin ja väitteli uskontotieteen tohtoriksi.
– Sattumalta Uppsalan kadulla tapaamani saamen kielen yliopistolehtori innosti opintoihin. Sitten Tukholman yliopiston professori ja maailman johtava intiaanitutkija Åke Hultkrantz kuuli minusta ja kutsui käymään.
Tuloksena oli 1970-luvun lopulta eläkeikään kestänyt kulttuuriantropologian ja vertailevan uskontotieteen dosentin vakanssi Tukholmassa.
Mutta elämään mahtui paljon muutakin. Esimerkiksi vierailu vain muslimeille tarkoitetussa pyhässä Mekassa Saudi-Arabiassa.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Thomas McElwain on vaaleasta ihonväristään huolimatta aito intiaani. MATIAS HONKAMAA
Yksi erikoisimmasta työkokemuksista oli vuonna 2000, kun McElwain kutsuttiin Lontooseen perustamaan uskontotieteen linjaa Iranin valtion ylläpitämään isoon keskukseen.
– Lähinnä käyttivät titteliäni hyväkseen. En voinut tehdä juuri mitään, kun keskus ei saanut toimilupaa.
McElwain oli kuitenkin uskontojen välisen dialogin johtaja ja järjesti eri uskontojen edustajia puhumaan samasta aiheesta.
Sitten selvisi, että McElwainille luvattiin palkkaa vain kolmasosa siitä, mitä keskus hänelle haki ja sai Iranista.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
– Eikä sitä vähääkään minulle maksettu, vaan jakoivat keskenään. Kerroin tämän Iranista tulleelle tarkastajalle.
Se kosto osui: keskuksen budjettia leikattiin kuudella miljoonalla punnalla ja 12 ihmistä lähetettiin takaisin Iraniin.
Lopulta McElwain sai rahansa.
– Olin hyvin onnellinen, kun pääsin sieltä pois ja palasin Suomeen.
Pariskunta on asettunut Ritva-vaimon lapsuuden kotitaloon Kuopioon, ihan Puijon suojeltujen metsien kupeeseen.
Ulkoisen olemuksensa perusteella McElwain sopii myös persoonallisen suomalaisen tai savolaisen muottiin. Savon kieli sujuu 12 muun maailman kielen ja useiden intiaanimurteiden jatkoksi.
Varmuus kielipäästä tuli viimeisenä high school -vuonna, kun McElwainin perhe muutti isän rakennustöiden vuoksi manner-Amerikasta Puerto Ricoon.
– Siellä kaikki puhuivat vain espanjaa, jota en ymmärtänyt sanaakaan.
Vuoden päästä McElwain kuitenkin valmistui koulusta priimuksena.
Kiinnostus kieliin sai lisäpuhtia:
– Minua kiinnostaa, miten eri kielillä ilmaistaan asioita eri tavalla. Kielet ovat Jumalan suurin lahja ihmiskunnalle.
Yli 120 vuotta vanha viulu on peräisin isänisän sedältä. MATIAS HONKAMAA
Thomas McElwain asuu vuonna 1906 valmistuneessa vaimonsa sukutalossa, joka sijaitsee Kuopion Puijon metsäalueiden kupeessa. MATIAS HONKAMAA
Tuhotut kielet ja sitä edeltänyt siirtomaapolitiikka saavatkin McElwainin kiihtymään. Niiden puolesta hän taistelee aseinaan käännöskirjat.
– Yhden ihmisen paras maailmanparannuskeino on säilyttää häviäviä kieliä.
McElwainin mielestä joka kielellä pitäisi olla Raamattu laulettavissa. Silloin ei saarnaajia tarvita.
Viimeiset kymmenen vuotta työn alla on ollut Raamatun kääntäminen irokeesiksi.
– Olen kääntänyt jo 22 000 jaetta, jäljellä on vielä 8 000. Jatkan viitisen tuntia päivässä.
Käännös toteutuu lauluun soveltuvassa runomuodossa.
2000-luvun alussa McElwain käänsi Raamatun englanniksi Kalevala-mittaan riimitettynä. Siinä on 8 000 sonettia.
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluvien irokeesien luomiskertomuksesta löytyy samoja piirteitä kuin suomalaisesta Kalevalasta.
McElwain hyödyntää irokeesikäännöksessä pyhistä kirjoituksista tekemänsä The Beloved and I -teoksensa muistiinpanoja. Niitä hän kokosi useiden nykykielten lisäksi kreikaksi, hepreaksi ja latinaksi.
– Irokeesisanat on selitetty erikseen englanniksi. Joissakin jakeissa on vielä lisää puhekielisiä lauseita siksi, että on tuhansia ihmisiä, joiden esi-isät ovat vain puhuneet kieltä.
Kodin kirjahyllystä löytyy noin 50 Raamattua 25 eri kielellä.
Thomas McElwain näkee liian vähän valoa vähemmistökansojen kohtelussa. MATIAS HONKAMAA
Intiaanikielet olivat vahvasti läsnä McElwainin lapsuudessa.
– Kun irokeesi-Raamattu tulee valmiiksi, onkohan enää ketään sitä kieltä puhuvaa.
Amerikkalainen kielitieteilijä kävi 20 vuotta sitten haastattelemassa McElwainia ja sai sanakirjaansa yli 3 000 irokeesisanaa.
– On mielipuolista, että samaan aikaan, kun Amerikassa tuhotaan järjestelmällisesti kieliä, he etsivät jos jostain avaruudesta löytyisi edes yksi sana.
McElwainin ajatukset siirtyvät haastattelussa Manifest destiny eli kutsumuskohtalo-oppiin. Sen mukaan Jumala on määrännyt, että siirtolaiset perivät Amerikan mantereen ja saavat käyttää sitä hyväkseen.
– Hyväksikäyttö on kristinuskon ydin yleisemminkin. Se on ollut keino varastaa ei-kristittyjen maita, tappaa heitä ja heidän kieliään.
McElwain korostaa kritisoivansa Yhdysvaltoja ja Kanadaa ainoastaan intiaanipolitiikasta.
– Se politiikka on peritty siirtomaa-ajattelun pyhästä kolminaisuudesta väkivalta, rasismi ja hyväksikäyttö. Ne ovat edelleen peruspilarit, vaikka yritetään kuorruttaa millä tahansa sokerilla.
McElwain muistuttaa, että ei ole pitkä aika, kun intiaanin tappamisesta sai palkkion, miehiä kastroitiin, naisia sterilisoitiin, lapset suljettiin sisäoppilaitoksiin ja pakotettiin puhumaan englantia oman kielensä sijaan. Näin katkesi yhteys vanhoihin sukulaisiin.
– Vielä 1960-luvulla intiaanit eivät saaneet omistaa maata kasvuseudullani Länsi-Virginiassa.
Intiaaniksi syntyneellä Thomas McElwainilla on päässään villikalkkunan sulista tehty irokeesipäähine. MATIAS HONKAMAA
Puhtain paperein ei McElwain Suomeakaan päästä, vaan hänestä oikeistolaistuva Suomi tukee Yhdysvaltain ja Kanadan politiikkaa.
– Täällä intiaanit kiinnostavat vain pelinappuloina. Ruotsissa ollaan enemmän kiinnostuneita ihmisistä.
McElwainia ärsyttää Amerikka-Suomi-ystävyysseurassa esiintyneet tulkinnat, että Pohjois-Amerikka asutettiin ilman verenvuodatusta.
– Yritin niitä korjata, mutta kukaan ei vastannut.
Jouduin vetämään käännöksen internetistä pois, kun tuli tappouhkauksia.
Teini-ikäisenä Kaliforniassa tulisieluinen McElwain oli mukana koulun salaisessa kommunistiryhmässä, mutta sen jälkeen hän ei ole kuulunut mihinkään puolueeseen.
Vasemmistolainen ajattelu näkyy ja kuuluu edelleen suomalaisen terveydenhuollon ja Postin yksityistymisen vastustamisena ja sähkön kansallistamisen kannattamisena.
– Mutta en hyväksy väkivaltaa, eli en voi lukeutua stalinisteihin.
Viiden irokeesiheimon liittoa 1600-luvulla on pidetty maailman ensimmäisenä eri kansojen välisenä järjestönä rauhan ylläpitämiseksi. Sotakirveen hautaaminen ja rauhanpiipun polttaminen ovat osa sitä historiaa.
Körttikansan hampaisiin McElwain joutui Suomessa, kun hän käänsi vuonna 2014 Wilhelmi Malmivaaran 1890-luvulla uudistamat Siionin virret englanniksi. Kaikkiaan 10 000 riimitettyä riviä.
– Tein sen ystävällisenä eleenä, mutta astuinkin kusiaispesään. Sain körttikansan viholliseksi. Se oli ihan järkyttävää. Jouduin vetämään käännöksen internetistä pois, kun tuli tappouhkauksia.
Körtit kuvasivat käännöksiä kuvottaviksi.
– Ehkä 1800-luvun virret edustavat jotain, mitä körtit eivät halua enää muistaa. Vai oliko syy se, että ulkomaalainen käänsi ne omin päin, McElwain miettii yhä.
Miksi se käännös piti ylipäänsä tehdä?
– Kerran kylässä eteen tuli mielenkiintoinen vanha virsikirja. Se muistutti mielestäni Dantea.
jatkuu....
