Kirjoittaja Aihe: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3  (Luettu 18520 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #135 : 17.01.21 - klo:14:20 »
Sitäkin voi hyvällä syyllä pitää halveeraamisena, että poimit herännäisyyden henkilöhistoriasta vain nämä kiusallisimmat yksityiskohdat.
Niin, onhan Jeesus antanut Löyhkä Paavon ja pappismiestenkin kaikki synnit anteeksi.  :eusa_pray:

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 20061
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #136 : 17.01.21 - klo:14:28 »
Niin, onhan Jeesus antanut Löyhkä Paavon ja pappismiestenkin kaikki synnit anteeksi.

Siinä on yksi hyvä syy olla niitä muistelematta tällä foorumillakaan. Oletko itse koskaan kokeillut anteeksi pyytämistä - edes ihmisiltä?

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #137 : 19.01.21 - klo:11:41 »
Lapuanliike on toki mielenkiintoinen historian ilmiö, mutta se ei tarkoita, että se olisi mitenkään kunniakas tai edes hyväksyttävä. Museo ei suinkaan aina ole muistomerkki, se voi olla myös varoitusmerkki.
Lapuanliike kuuluu Lapuan pitäjänhistoriaan kuin Vihtori Kosolan neulepaita ja kotitalo, jota kutsuttiin myös Hissan taloksi. Talon rakennutti alunperin lapualainen Matti Wilhelm Hermanninpoika Antila ja rakennustyöt toteutti Salomon Juhanpoika Haaramäki, joka rakensi Lapualle myös muutamia muita komeita taloja ja kunnosti Lapuan kirkkoa.

Vuonna 1884 talon kauppapuotiin tuli 16-vuotias Jaakko Hissa, joka avasi siinä Suomen ensimmäisen maaseutukirjakaupan. Kirjakaupasta tuli keskeinen kirkonkylän sivistyneen nuorison kokoontumispaikka iltaisin ja käyntipaikka isännille, jotka ostivat kotiinsa viemisiksi virsikirjan tai almanakan.

Vuonna 1891 Juho Kero myi talon Ylihärmästä tulleelle Iisakki Kustaanpoika Kosolalle, joka piti talossa kievaria vuodesta 1900. Hänen kuoltuaan vuonna 1901 talon isännyys siirtyi pojille Vihtorille ja Väinölle. Vihtori oli pojista vanhin, ja hän perehtyi huolella maatalousammattiin käyden Orisbergin maatalouskoulun ja kasvaen eturivin maamieheksi. Hän oli Lapuan innokkaimpia salaojittajia ja erityisen innokas karjanjalostaja, tullen tunnetuksi myös hevosten ja kanojen kasvattajana. Vihtori oli aktiivinen mm. Lapuan nuorisoseurassa, Lapuan metsänhoitoyhdistyksessä sekä Lapuan maamiesseurassa. 1920-1930 -lukujen taitteessa hän edisti ponnekkaasti maatalouskerhotyötä. Hän avioitui Elin Lahdensuon kanssa, joka oli kotonaan tottunut suuren talouden hoitoon.

Vihtori oli jo nuorena kiinnostunut yhteiskunnan uudistuksista ja isänmaallisista asioista. Syyskuussa 1915 hän sai tietää käynnissä olevasta jääkärivärväyksestä. Alahärmäläinen aktivisti Juho Ekola otti häneen yhteyttä, ja hänestä tuli yksi maakunnan rohkeimmista ja aktiivisimmista värväreistä. Kun Kosolan talo toimi paikkakunnan majatalona, muodostui siitä luontevasti jääkärien salainen etappipaikka vuosina 1915-1916. Saksaan menevät miehet saivat talosta yösijan ja opastuksen seuraavaan etappipaikkaan. Samanaikaisesti talossa majoittui myös Lapualle sijoitettuja venäläisiä santarmeja, joilta värväys oli pidettävä salassa. Tästä tietenkin aiheutui jännittäviä tilanteita.

Kosolan kautta kulki kaikkiaan 250-300 jääkäriä, mutta lopulta santarmit saivat asiasta vihiä. Vihtori vangittiin ja hänet siirrettiin Pietariin Spalernajan vankilaan. Vankeus kesti toista vuotta. Poliittiset vangit vapautettiin vasta maaliskuun vallankumouksen aikana keväällä 1917. Sillä välin tilanne Suomessa oli muuttunut entistä levottomammaksi. Vihtori valittiin Lapualla palokunnan, myöhemmän suojeluskunnan, johtokuntaan ja hänestä tuli aktiivinen aseiden hankkija ja niiden kätkijä. Hän hän kätki niitä myös omaan taloonsa. Hän oli mm. vastaanottamassa kuulun aselaiva Equityn tuomia tarvikkeita ja järjesti Kosolassa salaisia konekiväärin käyttöharjoituksia. Tammikuussa 1918 puhjenneeseen sisällissotaan Vihtori osallistui ensin konekiväärimiehenä, sitten joukkueenjohtajana Hämeen rintamalla. Sodan jälkeen hän jatkoi edelleen suojeluskunnassa.

Politiikka ei ollut Vihtori Kosolalle keskeinen kiinnostuksen kohde, mutta poliittinen henkilö hänestä tuli, kun hänet valittiin kommunisminvastaisen Suomen Lukon, josta sittemmin muodostui Lapuanliike, sen valtuuskuntaan. Alkuun Vihtori korosti maltillista linjaa, mutta kokouksen kenttäväki oli suuntautumassa suoran toiminnan kannalle perustellen tätä mm. sillä, että myös jääkärit olivat aluksi toimineet vastoin silloista lakia, mutta silti heidän merkityksensä maan itsenäistymisessä oli ollut suuri.

Vuonna 1930 järjestettiin valtava yli 12.000 miehen talonpoikaismarssi Helsinkiin, ja sen juhlittu johtaja oli Vihtori Kosola. Syksyllä eduskunta sääti lapuanliikkeen vaatimat kommunistilait. Maltillisemmat henkilöt jättäytyivät liikkeestä, Kosolasta sen sijaan tuli liikkeen keulakuva ja Kosolan talosta liikkeen päämaja, josta käsin organisoitiin mm. useita kyydityksiä ja toimitettiin liikkeen lehtiä. Liikkeen harjoittamat laittomuudet kuitenkin herättivät yhä suurempaa arvostelua ja Mäntsälän kapinasta keväällä 1932 tuli lapuanliikkeen loppu. Yhtenä kapinan johtajista Vihtori vietiin tutkintavankeuteen.

Lakkautetun lapuanliikkeen sijaan perustettiin pian Isänmaallinen Kansanliike IKL ja Vihtori valittiin sen puheenjohtajaksi, mutta käytännössä johto ei enää ollut Kosolassa, ja vaikka Vihtori oli edelleen julkisten tilaisuuksien näkyvin henkilö, hän ei enää ollut liikkeen todellinen johtaja. Siitä riippumatta, miten arvioijat suhtautuivat lapuanliikkeeseen, Vihtoria arvostettiin lempeäluonteisena ja lupsakkana miehenä.

Kosolan talo oli kuuluisa vieraanvaraisuudestaan: yleisesti tiedettiin, että sieltä ei ketään pyytäjää käännytetty ilman leipää ja lämmintä. Lapuanliikkeen jälkeen Vihtori oli kuitenkin väsynyt ja sairas mies. Alkuvuodesta 1933 Kosolan talo siirtyi pojalle Niilo Kosolalle. Vihtori Kosola kuoli joulun alla vuonna 1936 kotonaan ankaraan keuhkokuumeeseen. Hänet haudattiin kuin suurmies. Lapualla oli osittainen suruliputus ja arkku oli kiedottu Suomen lippuun. Suojeluskunnan torvisoittokunnan perässä kannettua arkkua seurasi kirkkoon arviolta 5.000-6.000 ihmistä ja tilaisuus kesti noin viisi tuntia.

Vuonna 1948 Kosolan talo siirtyi Herättäjä-Yhdistykselle. Yhdistys avasi maaliskuussa 1949 talossa kirjakaupan. Herättäjän Kirjakauppa oli 1950–70-luvuilla Suomen suurimpia maaseutukirjakauppoja, jolla oli jonkin aikaa sivumyymälät Lapuan Tiistenjoella ja Seinäjoen Törnävällä. Kosolan talossa, jota myös Herättäjän taloksi kutsutaan, sen kirjakauppa palveli 70 vuoden ajan aina vuoden 2019 kevääseen saakka.

Vuonna 2019 talon uudeksi omistajaksi  Jari Vesanen. Uusi omistaja tähtää siihen, että Kosolan talo kunnostetaan säilyttävin menetelmin niin, että se on entisellään vielä seuraavienkin 160 vuoden kuluttua.

Lähteet: Lapuan historia II. Lapuan rippikirjat. HELEMI – Lapuan historiallinen tietokanta. Kirsti Manninen; Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Heikki Ylikangas: Murtuva säätyvalta. Herättäjä-Yhdistys.   

Kosolan talon vaiheita https://kosolantalo.fi/fi/kosolan-talon-vaiheita-suomi/


Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 20061
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #138 : 19.01.21 - klo:14:05 »
Yhtä hyvin Taisto Sinisalo kuuluu kotikaupunkini Kotkan paikallishistoriaan, mutta enpä katso asialliseksi ruveta taistolaisuuden perintöä näillä sivuilla kunnioittamaan.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #139 : 19.01.21 - klo:14:56 »
Yhtä hyvin Taisto Sinisalo kuuluu kotikaupunkini Kotkan paikallishistoriaan, mutta enpä katso asialliseksi ruveta taistolaisuuden perintöä näillä sivuilla kunnioittamaan.
Tässä ketjussahan on tarkoituskin muistelus Lapuan joen varrelta. :eusa_pray:

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21467
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #140 : 19.01.21 - klo:15:03 »
Rönsyäähän täällä joka ketjussa eikä se ole niin nopo nuukaa.
Aiheet vaihtelee ja tehdyt ajankohtaiset kysymykset jää vastausta vaille.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #141 : 19.01.21 - klo:15:57 »
Yhtä hyvin Taisto Sinisalo kuuluu kotikaupunkini Kotkan paikallishistoriaan, mutta enpä katso asialliseksi ruveta taistolaisuuden perintöä näillä sivuilla kunnioittamaan.
Lapua tunnetaan kenties parhaiten Lapuan liikkeestä, Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksestä ja körttiläisyydestä. :eusa_pray:

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17884
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #142 : 19.01.21 - klo:15:58 »
En ole halunnut kirjoitella, kun joki on liian kaukana. Laiturin silta oli poikavuosieni yksi tärkeimmistä paikoista.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 20061
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #143 : 19.01.21 - klo:17:20 »
Lapua tunnetaan kenties parhaiten Lapuan liikkeestä, Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksestä ja körttiläisyydestä.

Kahdesta onnettomuudesta ja yhdestä keinosta selviytyä niistä kunnialla.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5631
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #144 : 19.01.21 - klo:20:06 »
^Ja painiurheilusta! Lapuan Virkiä!

Nuorena seurasin urheilua aktiivisemmin, ja monesta paikkakunnasta tulee ensimmäisenä mieleen urheiluseuran nimi.

Ja onhan Lapuan hiippakuntakin.

Mutta joo, ehkä ketju on rönsynnyt makuuni liikaakin, ja muuttunut tämäkin nahisteluksi. Päätän oman osuuteni tähän.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #145 : 19.01.21 - klo:21:04 »
Kahdesta onnettomuudesta ja yhdestä keinosta selviytyä niistä kunnialla.
Hiukan hymyilyttää Penan höpinä. Emme elä menneisyydessä vaikka tarkoituksena on muistelus Lapuan joen varrelta. Lapuanliike on lakkautettu, ja sen poliittista perintöä kantanut IKL-puolue on sammunut. Lapuanliikkeen keulakuva ja IKL:n puheenjohtaja, körttiläinen Vihtori Kosola lepää Lapuan Simpsiön hautausmaassa odottamassa vanhurskasten ylösnousemusta. Lapuan Vanhassa hautausmaassa on Muilujen sukuhauta. Siellä lepäävät myös Fossi, Fränti, Hissa, Härsilä, Tiitu ja Pistooli.  :eusa_pray:

Muistojen äärellä https://herattajajuhlat.fi/1865-muistojen-aarella
« Viimeksi muokattu: 19.01.21 - klo:21:12 kirjoittanut luterilainen »

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #146 : 19.01.21 - klo:21:13 »
Kyllä, näin on Aira Samulin kertonut.
Vuoden 2020 John Vikström -liikuttajapalkinto on myönnetty Aira Samulinille. Palkinto luovutettiin tiistaina 19.1. Yle TV1:n suorassa Puoli seitsemän -ohjelman lähetyksessä.

Palkinto on hopeinen Soihtu-pokaali, jonka Aira Samulinille luovuttivat Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan puheenjohtaja, Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala sekä kirkon liikunta- ja urheilutyöstä vastaava Mikko Mäkelä.

– Tunnen vilpitöntä iloa saadessani tämän palkinnon. Olen iloisesti yllättynyt. Tanssi on saanut aikanaan paljon kritiikkiä, mutta nyt, kun se kirkon taholta huomioidaan, tuntuu erityisen hyvältä, Aira Samulin iloitsee.

Lähde

Aira Samulinille vuoden 2020 John Vikström -liikuttajapalkinto 
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ara-samulinille-vuoden-2020-john-vikstrom-liikuttajapalkinto/

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 20061
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #147 : 20.01.21 - klo:06:52 »
Miten karjalaisen Aira Samulinin saama palkinto liittyy Lapuanjokeen?

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3637
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #148 : 20.01.21 - klo:09:02 »
Miten karjalaisen Aira Samulinin saama palkinto liittyy Lapuanjokeen?
Englanninkielisten Siionin virsien ja Hyrsylän mutkan kautta.  :icon_xmaslol:

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17884
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 3
« Vastaus #149 : 20.01.21 - klo:09:27 »
^Ja painiurheilusta! Lapuan Virkiä!

Nuorena seurasin urheilua aktiivisemmin, ja monesta paikkakunnasta tulee ensimmäisenä mieleen urheiluseuran nimi.

Ja onhan Lapuan hiippakuntakin.

Mutta joo, ehkä ketju on rönsynnyt makuuni liikaakin, ja muuttunut tämäkin nahisteluksi. Päätän oman osuuteni tähän.
Urheiluseuroille on pyritty ennen antamaan toimeliaita nimiä kuten Vetelin Kuivat, Lopen Uupuneet, Kuivasjärven Aura, Limingan Niittomiehet eräitä mainitakseni.