Minun ensimmäinen tietokirjani oli Pikku Jättiläinen. Olin silloin n. 7-9 -vuotias. Jouluksi isälle ostettiin aina Mitä-missä-milloin-kirjat. Kun jalka oli oman pöydän alla , sai kirja yyjä minut kiinni Aleksanterinkadulla, ja suostutteli viereiseen kahvilaan kahville ja myi Fackta-tietosanakirjat, joita makselin kuukausittain. Kirjat tipahtelivat osa kerrallaan.
Sama tuttu kirjojen kauppamies myi minulle myös monta muuta suursarjaa. Harvoin enää mitään niistä avaan, sillä netistä löytyy kaikki tarvitsemani.
Kuvaristikot ovat näön heikentyessä jääneet, mutta Älypäästä löytyy paljon kivaa.
Kuvapelejä kaipaan enemmän.
Tänään oli viikkolehdessä E-SS:ssa artikkeli siitä kuinka muistia voi etukäteen huoltaa. Me molemmat tehdään sitä, on tehty jo kauan. Ja vielä se on suurimmaksi osaksi tallella.