Yhdistystoiminnan vähenemisen syynähän on väen väheneminen ja ikääntyminen. Itse olen ollut mukana poliittisen yhdistyksen johtokunnassa, jonka toiminta on 100% talkootyötä.
Johtokuntahan oli se yhdistyksen elin, joka teki myös kaiken kenttätyön erilaisten vaalien aikana. Puolueen pääkallopaikalta ja piiritoimistolta tuli solkenaan erilaisia ohjeita ja vaatimuksia vaalikampanjoihin liittyen.
Nykyisin puolueyhdistysten jäsenmäärät ovat romahtaneet sitä mukaa kuin jäsenistö on vanhentunut ja kuoleentunut. Kun ei ole maksavia jäseniä, niin eipä yhdistyksen kassaankaan kerry juuri mitään, millä toimintaa voisi vireästi pyörittää.
Yhdistys jossa olin mukana oli keski-iältään liki 70-vuotiaita ja kovin raihnaisia kunnoltaan, että minulle jäi aina ne isoimmat roudaukset.
Nuoremmat ikäluokat ovat oppineet elämään mukavasti ja karttamaan sitoutumista mihinkään tylsään vapaaehtoistoimintaan.
Vaatimustaso on kyllä korkealla kaiken ilmaistarjonnan suhteen.
Ilkka-Pohjalainen:
Mikä neuvoksi, ettei yhdistystoiminta vähenisi vähenemistään?
Olen lähipäivinä selvittänyt erään paikallisen yhdistyksen asioita. Yhdistyksen toiminta keskeytyi jo vuosia sitten, mutta lopettaminen on jäänyt vaiheeseen. Toiminnan hiipuminen johtui siitä, ettei jatkajia löytynyt. Nuoret ovat hylänneet yhdistystoiminnan.
Aikoinaan yhdistyksiä syntyi runsaasti. Haluttiin viettää aikaa saman mielisten ihmisten kanssa. Vapaaehtoinen yhdessä oleminen ja asioiden tekeminen oli vastapainoa työlle. Muun muassa nuorisoseurat, työväenyhdistykset, urheiluseurat, poliittiset yhdistykset, kulttuuriyhdistykset ja harrasteyhdistykset elivät kulta-aikaa sotien jälkeen. Vuosikymmeniä toiminta oli vireää ja väkeä riitti. Yleisissä kokouksissa johtokuntapaikoista äänestettiin.
Suurten ikäluokkien ja heidän jälkeisen sukupolven ikääntyessä alkoi yhdistysten näivettyminen pikku hiljaa. Nykyisin yhdistyksiä lopetetaan kiihtyvää tahtia. Nuorten ja nuorten aikuisten kiinnostus ja ajankäyttö on muualla. Kilpailevaa toimintaa on tullut paljon. Sosiaalinen media ja kännykkään liittyvät muut vapaa-ajan viettotavat ovat vieneet voiton. Samoin niin on tehnyt oleskelu ja notkuminen. Yhdessä tekemisen kulttuuri on rapistunut.
Kuinka saada sukupolvenvaihdos tehtyä, kun kysyttäessä yleinen vastaus on, ettei kiinnosta.
Sakari Joensuu
Nuorten ja lasten urheilutoimintaan riittää vielä väkeä. Alajärvelläkin pesäpallon ja jääkiekon ympärillä toimii iso joukko ihmisiä. Vanhempien osallistuminen on aktiivista, koska muuten toiminta ei yksinkertaisesti pyöri. Tämä on hieno asia.
Mikä neuvoksi, ettei yhdistystoiminta vähenisi vähenemistään. Kuinka saada sukupolvenvaihdos tehtyä, kun kysyttäessä yleinen vastaus on, ettei kiinnosta. Siinäpä vaikeita kysymyksiä, joihin en osaa antaa oikeaa vastausta. Auttaisiko vanhempien kannustaminen. Entä yhdistystoiminnan luontoinen toiminta kouluissa ja opiskelupaikoissa.