Kirjoittaja Aihe: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?  (Luettu 138300 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18473
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #30 : 31.07.22 - klo:19:24 »
Kyllä  :039:

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6481
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #31 : 02.08.22 - klo:21:12 »
Voi kun mikään ei enää maistu !

Odotan tätä. Taas tuli syötyä liikaa.

Voi kun mikään ei tunnu kiinnostavalta !

Isäni vanhempia taisi kiinnostaa loppuun asti. Elivät 86- ja 96-vuotiaiksi. Olen tainnut periä saman vian. En ehkä elinikää, mutta tuon että kiinnostaa.

Voi kuinka kurjaa on kun ei pääse marjaan ja sieneen ?

He muuttivat vanhoilla päivillään Poriin asumaan, samaan taloon nuorimman tyttärensä kanssa, jotta tämä pystyi heistä hieman huolehtimaan. Siinä Liinaharjan kaupunginosassa on tasaista mäntykangasta (niin kuin nyt Porissa on tasaista), jossa risteili kävelyteitä. Jonain hyvänä sienisyksynä käytin mummoani pyörätuolisieniretkellä siellä: Minä lykin, hän istui kori sylissään ja katseli, ja minä kävin noukkimassa. Hauskaa oli ja keittiössä perattiin tätini kanssa. Tätini kanssa kävin kauempanakin sienessä, ja mummon kanssa kolmistaan perattiin; häntä tuntui sekin ilahduttavan.

No juu. Turvallisuus huolettaa minuakin yksinasujaa, vaikka en antamistasi merkeistä päätellen vielä ihan vanha olekaan. Siis ennen muuta mahdolliset sairauskohtaukset; en minä mitään murtovarkaita tms. pelkää.

Kai se jonkinmoinen kommuuniasuminen voisi olla hyvä ja turvallisempi. Mielellään niin, että meillä voisi olla yhteinen kissa. :) Ehkä jaksaisin kokatakin, jos se olisi yhteisyritys. Itselleni en viitsisi ja jos viitsin, syön liikaa. Kunnolla äänieristetty oma huone, ei  ihan pikkuinen koppero. Muu voisi olla yhteistilaakin. Luultavasti viihtyisin aika paljon ihan itseksenikin. Ainakin kun on tämä netti ja jos on näkökykyä ja sormet pelaa jotenkin.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16893
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #32 : 03.08.22 - klo:15:10 »
Vanhempani elivät 92 ja 94 vuotiaiksi, minä tuskin elän yhtä vanhaksi, mutta kiinnostus kaikkeen on säilynyt ja siinä on elämän maku. Tosin maku ja muut aistit ovat heikentyneet. Johtuneeko voimakkaista lääkkeistä vai iästä 77v? Jos ei olisi kiinnostunut kuten ennen miksi eläisin. (Aamupäivällä käydyssä live keskustelussa pohdittiin juuri tätä.)
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11617
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #33 : 06.08.22 - klo:07:06 »
Minun elävät yhä, 91 ja kohta 93.  Hiljaista elämää.

Jos yksinäisyys on ainut huoli, mietin, jotta onhan se epäilemättä kärsimystä kun siitä nyt niin puhutaankin.

Mutta jos on terve, on saanut pitää lapsensa, ei ole kipuja --- niin, minä en osaa pitää pelkkää yksinäisyyttä semmoisena että on kamalinta maailmassa.  Yksinäisyyttä saatetaan pelätä enemmän kuin mihin lopulta on aihetta. Kun Jumalastakin on vähän seuraa, aivan totta.

  Lähelläni on muistisairaita, syövätkin yleistyvät ikää voitten ja --- voi hyvänen aika-


On niin paljon lujaa kärsimystä jota ei voida juuri auttaa.  Jos on terve ja liikuntakykyinen, muistaa oman nimensä ja kotiosoitteensa, voisiko tarjoutua seurakunnan tai spr:n auttajaksi? 


Löytää kenties vielä yksinäisemmän, ja myötätunto saa sanoa sanasen:  Voinko auttaa?


Kun vielä miettii maailomantapahtumia niin voisiko niistä rakentaa hyvää elämää?  Moni ei loppujen lopuksi enää jaksa mitään kommuuniviritelmiä, vaikkeihn se ole huono ajatus.... Ja on vanhainkoteja, jossa on ikätoveriseuraa, mutta jostain syystä niihin ei haluta muuttaa, ennen kuin on pakko jättää koti voimattomuuden tähden.   :icon_rolleyes:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa onesimus

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 537
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #34 : 07.08.22 - klo:11:45 »
Minä luen ensiksi sanomalehdestä kuolleet -osaston. Yli kolmekymmenen vuoden ajalta. Kai se on erikoista.

En tiedä ikääsi, mutta näin vanhana (81 v) moni yleensä lukee ekaks kuolinilmoitukset. Näin teen itsekin ja sieltä olen nähnyt, että joku ystävä on taas kuollut. Kaikki kuolinilmoitukset eivät nykyisin tule mihinkään lehteen, joten monien tuttavien lähtö ajasta ja huomioimatta.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #35 : 07.08.22 - klo:15:30 »
Minä aloitin alta kolmikymppinesä näitä lukemaan.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34255
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #36 : 07.08.22 - klo:19:38 »
En muista minkä ikäisenä aloin lukea kuolinilmoitukset ja seurakuntien tiedot , mutta kyllä kai sen kolmekymmentä vuotta minäkin.

Hesaeista en enää näe muut kuin Muistokirjoitukset. Ne lopettivat kuolinilmoitusten näyttämisen netissä.

ESS sta luen kirkolliset Lahdesta, Kärkölästä, Orimattilasta, Asikkalasta, Padasjoelta ja Nastolasta.

Lähes joka viikko löytyy tuttuja nimiä. Tänään ei ollut yhtään.

Äitini leikkasi tuttujen k-ilmoitukset talteen. Ne ovat nyt minulla. Kymen Sanomien, Hesarin ja ESSn  sekä myös jostakin hän oli saanut Kuhmoisten, Saarijärven ja Kortesjärven kuolleitten sukulaisten k-ilmoitukset.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa onesimus

  • pienellä paikalla
  • Viestejä: 537
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #37 : 09.08.22 - klo:17:59 »
Äitini leikkasi tuttujen k-ilmoitukset talteen. Ne ovat nyt minulla. Kymen Sanomien, Hesarin ja ESSn  sekä myös jostakin hän oli saanut Kuhmoisten, Saarijärven ja Kortesjärven kuolleitten sukulaisten k-ilmoitukset.

Jännä juttu, sillä itse olen ollut Saarijärvellä kymmenisen vuotta. Arvelen, että meillä on yhteisiä tuttavuuksia…  :) :) :)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34255
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #38 : 09.08.22 - klo:18:55 »
Todella, ja tämäkin että foorumilla on joku minuakin vanhempi. Olen juuri täyttänyt 79 v.

Jos tilojen nimet; Valkola, Muhola ja Pirttiniemi( joka on myös serkujeni sukunimi ) kertovat jotakin niin sitten !

Setäni vaimo oli Valkolan tytär ja Muholan emäntä. Setäni oli Tikka-niminen karjalaispoika, jolla oli kolme Tikka-nimistä poikaa. Yksi on jo kuollut.

Vanhat ovat kaikki Saarijärven hautausmaalla, kuten isovanhempani, Eino-setä, Tyyne-täti ja Selma-täti.Vaasasta Anna-tätikin tuotiin hautaan Kolkanlahden hautuumaahan.
Myös ammoin kuollut Mikko-setä on siellä haudasa. Muut viisi ovat muilla mailla.
Lahdessa on kaksi, Vilppulassa yksi, samoin Lievestuoreella ja Kuhmoisissa.

Kaikki 11 syntyivät Kannaksen Valkjärven Salokylässä.
---
Onko Saarijärvellä körttejä ?  Muistan kuulleeni Herättäjäjuhlatkin siellä joskus pidetyn.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10495
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #39 : 11.08.22 - klo:05:40 »
Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10495
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #40 : 12.08.22 - klo:05:02 »

   Yksinäinen nuoruus

Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21770
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #41 : 12.08.22 - klo:09:13 »
   Yksinäinen nuoruus

Kyllä vaan, valitettavasti

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4837
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #42 : 18.11.22 - klo:14:00 »
Yksinäinen vanhus voi olla surullinen näky, mutta vanh u u s voi olla kauheata, kun ei ole auttajia.
Onneksi Marinin sosialistienemmistöinen monipuoluehallitus esittää vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen porrastamista.  :109:

Lähde

Hallitus esittää vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen porrastamista
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-esittaa-vanhuspalveluiden-henkilostomitoituksen-porrastamista-

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6481
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #43 : 19.11.22 - klo:03:28 »
Setäni oli Tikka-niminen karjalaispoika

Karjalassa oli näitä eläimiä. Pohjois-Karjalassakin, jossa asuin. Koulussa luokallani ainakin Karhu ja Varis ja Norppa, rinnakkaisluokalla Tiainen. Ai niin, omalla luokallani vielä Muikku ja Kemppi, tosin Kemppiä (kuten muitakaan hyönteisiä) ei aina eläinkuntaan kuuluviksi huomata. Mutta kuvaamataitoa opetti Pitko ja musiikkia Pippuri. Mistä lienevät tulleet.  :017:
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34255
Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Vastaus #44 : 19.11.22 - klo:03:53 »
Luonto on inspiroinut . Minun luokallani Orimattilan aikana oli Käki, Leivo ja Tikka.Lisäksi oli Kaija. Kaikki muut paitsi Leivo olivat evakkoja Kannakselta.

Tunnen myös Sorsa ja Karhu-nimisiä.

Hämäläiset ovat usein ns. savon aatelia nen-päätteisiä, uten Virtanen, Saarinen, Salminen.
On sitä muillakin alueilla. Äitini, virolahtelainen oli Hämäläinen.

Siellä on myös selvästi paikallisia nimiä. Mutku, Mässeli, Nakari, Haaja, Vilkki ja Viisas. Viimemainittu on sukulaisnimi.

Kiitos Öppis, kun ilahdutit yksinäistä, sairasta vanhaa mummia !
Heräsin kivuissa lääkettä ottamaan ja foorumi auttoi.
' Lapsen mieli on vähästäkin iloinen ! '
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)