Politiikkaa, osa 15

[1944]

Kunpa työnantajillekin saataisiin vastaavat pakotteet: "Työnantajalle tehtäisiin yksilöllinen suunnitelma työpaikkojen luomiseksi. Jos työnantaja ei toimi suunnitelman mukaan, saattaisi seurata esimerkiksi varoitus ja laiminlyönnin toistuessa yritystuen leikkaus."

Ok suunnitelma valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle so verovaroin toimivat yhteisöt.

Yksityiset yrittäjät vaativat mielestäni enemmän perusteluja kuin tällaisen heiton.

Monella yrittäjällä on koko taloutensa pelissä. Tämä pitää ottaa huomioon.

[karjalaisenkyösti]

Lisäys edelliseen kirjoitelmaani:
Tällainen työntekijän riskin kasvattaminen kaiketikin johtaisi keskimäärin suurempiin kuukausituloihin, kun lasketaan koko työväestön keskimääräinen kuukausiansio riittävän pitkältä aikavälilta.
Yksittäisen työntekijän kannalta se taasen voi merkitä ansiotason suurtakin heilahtelua lyhyellä aikavälillä (muutamien vuosien aikavälillä), lamavuosina jopa varsin niukkaa palkkaa.


Perustan tämän arvioni keskimääräistä suuremmasta kuukausipalkasta siihen, että ainakin sijoitusmaailmassa riskin ottaminen johtaa keskimääräistä suurempaan vuosikohtaiseen tuottoon. Työntekijäkin on sijoittaja: hän sijoittaa aikaansa ja osaamistaan johonkin yritykseen.
Eli mitä suuremman riskin ottaa, sitä suurempi keskimäärinen tuotto on odotettavissa.
Riski sijoitusmaailmassa tarkoittaa sijoituskohteen arvonheilahtelua.
Mistä enemmän sijoituskohteen arvo heilahtelee, sitä suuremman riskin kohde se on.

Riskisijoittaja hyväksyy sen, että jos tänään sijoitan tuohon riskikohteeseen, kuukauden päästä sen arvo on ehkä puolittunut tai tuplaantunut, mutta jos en siitä huolehdi, vaan odotan 10 vuotta, sitten todennäköinen tuottoni on suurempi, kuin jos olisin ostanut jotain yritystä, jonka arvo pysyy vakaampana.

ps.
Jos ei ole harrastanut sijoitustoimintaa ja haluaa heittäytyä suoraan riskisijoittajaksi, niin ehdottomasti pitää käyttää siihen asiantuntijan apua, mikäli ei halua polttaa näppejään, varsinkin, jos aikoo ostaa jotakin pörssin ulkopuolelta, jolloin ei välttämättä ole käsitystä sitä, onko kohde oikein hinnoiteltu riskiinsä nähden. Jos osakkeella käytdään paljon kauppaa päivittäin, voi lähteä siitä, että osake on tällöin oikein hinnoiteltu ja sitä uskaltaa ostaa, kunhan ei koko omaisuuttaan siihen laita, vaan jonkinlaisella kohtuudella.

[Pena]

Yksityiset yrittäjät vaativat mielestäni enemmän perusteluja kuin tällaisen heiton.

Työttömille työnhakijoilleko ei tarvitse mitään perustella, vaikka heilläkin on toimeentulosta kysymys?

[karjalaisenkyösti]

Innostuin tässä vielä kommentoimaan jotain yleistä rahan sijoittamisesta, vaikka se ei aiheeseen liitykään.
Mikäli haluaa päästä hyville tuotoille, pitää osata sijoittaa oikein.
Jotta haluaa kehittyä sijoittajaksi, täytyy olla valmis käyttämään aikaansa tunnin pari, jotta voi omaksua tarpeellisemmat pääperiaatteet.
Jos en aivan hakoteillä ole, niin osakemarkkinoiden keskimääräinen reaalituotto on viimeisen 100 vuoden aikana ollut 7%.
Tämä tarkoittaa sitä, että pääoman reaaliarvo tuplaantuu noin joka 10 vuosi.
Jos sijoittaa 1000 euroa, 10 vuoden kuluttua sen arvo olisi 2000 euroa nykyrahaksi muutettuna, käytännössä enemmän, koska inflaatio on laukannut.
20 vuoden kuluttua 4000 euroa, 30 vuoden kuluttua 8000 euroa, 40 vuoden kuluttua 16 000 euroa.
Näin siis, jos inflaatiota ei olisi. Koska inflaatio kuitenkin on, niin nuo antamani numerot ovat suurempia, riippuen inflaatiosta.

Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen vuosituotto on sen verran korkea, että taitava sijoittaja pitää tavoitteenaan juuri sitä ja näinollen sijoittaa esim. pienikuluisiin indeksirahastoihin.
Hän myös tietää, että koska tulevaisuutta ei varmasti tiedä kukaan, hän ei kovin suurilla summilla lähde arvailemaan, mikä yhtiö olisi paras.  Hänellä on ehkä pieni "riskikassa", jolla hän ostelee osakkeita omien ja asiantuntijoiden arvausten perusteella, mutta sen tuotto jäänee pienemmäksi, kuin tuo markkinoiden keskimääräinen tuotto.

Toki tätä keskimääräistä tuottoa voi tavoitella ostamalla yksittäisiä osakkeita järkevästi hajauttaen.
Tämä ei ole mitään salatiedettä.

[karjalaisenkyösti]

Työttömille työnhakijoilleko ei tarvitse mitään perustella, vaikka heilläkin on toimeentulosta kysymys?

Tämä varmaan siksi, että jos esim. minä omistan jotakin, minulla ei ole lainsäädännössä mitään velvoitetta tukea taloudellisesti jotakuta toista, ellei hän kuulu omaan perheeseen.
Eli ei ole pakko palkata ketään, jonka työpanos ei ttuottaisi työnantajalle lisäarvoa.

Minä olen vapaa perustamaan oman yrityksen, jos ei tarjolla oleva työ minulle kelpaa.
Jos perustan yrityksen, saan siihen halutessani ottaa tai olla ottamatta työväkeä, sen mukaan, kuin katson tarpeelliseksi.

[1944]

Penan kanssa pitäisi jotakin höpöttää. Olen vanhan liiton mies, en kehtaa, tämä pitäisi aina muistaa.

[luterilainen]

Työttömille työnhakijoilleko ei tarvitse mitään perustella, vaikka heilläkin on toimeentulosta kysymys?

Jääkin nähtäväksi, onko proletaaritaustan omaavalla vasemmistodemarilla Sanna Marinilla ja punaviherhallituksella myötätuntoa työmarkkinatuen varaan jääneille, pätkätyöläisille, vuokratyöntekijöille, nollatyösopimuksella työskenteleville, työperäisen maahanmuuton ihmiskaupan uhreille, köyhille, syrjäytyneille, eläkeläisille, pitkäaikaissairaille, päihdeongelmaisille ja mielenterveyskuntoutujille vai alkaako porkkanan sijaan keppi heilua heidän selkänahassa?

[Pena]

Tämä varmaan siksi, että jos esim. minä omistan jotakin, minulla ei ole lainsäädännössä mitään velvoitetta tukea taloudellisesti jotakuta toista, ellei hän kuulu omaan perheeseen.

Tämänkin voisi kääntää toisinpäin: - Jos en omista mitään, onko minulla velvoite tukea työpanoksellani jotakuta toista, joka ei kuulu edes perheeseen?

[karjalaisenkyösti]

Tämänkin voisi kääntää toisinpäin: - Jos en omista mitään, onko minulla velvoite tukea työpanoksellani jotakuta toista, joka ei kuulu edes perheeseen?

Ei tietenkään.
Syntiinlangennut maailma toimii siten, että kenenkään ei tarvitse tukea vierasta ilmaisella työpanoksella taikka ilmaisella rahalla.

Tavoite tietysti on se, että työpanos sekä pääoman tuotto olisi mahdollisimman oikeudenmukainen.
Kysynnän ja tarjonnan ja riskin pitäisi jossain määrin määritellä tätä oikeaa hintaa.

[öppiäinen]

Pitäisikö työntekijän kantamaa riskiä kasvattaa siten, että palkkasumma riippuu yrityksen tuloksesta?
Tällöin minimikuukausipalkka voisi olla negatiivinen ja parhaimmillaan se olisi mukavasti positiivinen.

Milläs se negatiivinen palkka maksettaisiin? Arveletko, että pankki antaisi moiseen lainaa?

Nykyään pienimmät palkat jo ovat sellaisia, että tarvitaan päälle sosiaalitukia. Niitä tuskin maksettaisiin lisää ihan vain, jotta pystyy maksamaan negatiivista palkkaa.

Jos työntekijä kantaisi riskiä yrityksen tuloksesta, irtisanomisen riski olisi varsin olematon.
Käytännössä irtisanominen tapahtuisi vasta yrityksen konkurssissa.

Tai kun yritys muuten vain lopetetaan. Eihän nytkään Kaipolan paperitehdas konkurssia tehnyt. Toiminta ei ollut edes tappiollista. Muualla se vain on voitollisempaa.

Mites vaihtoehtoisesti malli, jossa työntekijöillä on edustus yrityksen johdossa? Saisivat sitä kautta realistista käsitystä, miten vaikeaa se bisnes on. Ruotsissa noin kai onkin, meillä työnantajapuoli vastustaa.

Riskinsähän työntekijällä on toisinaan muutenkin. Kannattaako esim. muuttaa jonnekin syrjäseudulle tekemään työtä, joka voi mennä alta. Hommaat sieltä asunnon, jonka arvo voi romahtaa, jne.

Kyllä näin kapitalistina on helpompaa. Minähän en töissä käy, mutta sijoituksia kyllä on. 

Niin joo. Onhan sekin systeemi, että ihmiset käytännössä pakotetaan yrittäjiksi. Irtisanotaan, mutta sanotaan samalla, että voit perustaa firman ja ruveta alihankkijaksemme. Käytännössä "yrittäjällä" on tällöin yksi asiakas. Eikö se sinulle riittäisi? Ja sitten ns. alustatalous, esim. ruokalähetit sun muut. Yrittäjäriskillähän hekin toimivat, eivät saa esim. sairausajalta mitään palkkaa.

[Pena]

Mites vaihtoehtoisesti malli, jossa työntekijöillä on edustus yrityksen johdossa? Saisivat sitä kautta realistista käsitystä, miten vaikeaa se bisnes on. Ruotsissa noin kai onkin, meillä työnantajapuoli vastustaa.

Työnantajapuoli taitaa tarkoittaa 'paikallisella sopimisella' jotain muuta kuin paikallista sopimista, paikallista määräysvaltaa varmaankin.

[luterilainen]

Naantalin öljynjalostamo kokee Kaipolan paperitehtaan kohtalon. Naantalin ja Kaipolan ongelmat johtuvat lähtökohtaisesti siitä, että samaa tuotetta valmistetaan maailmalla aivan liikaa suhteessa kysyntään. Kilpailijat hoitavat vieläpä homman halvemmalla.

Onneksi pääministeri Sanna Marin lupasi valtion olevan työntekijöiden ja alueen tukena tässä vaikeassa tilanteessa.

Lähteet

Analyysi: Naantalin öljynjalostamo kokee Kaipolan paperitehtaan kohtalon – Näiden 3 syyn takia öljy on auringonlaskun ala
https://yle.fi/uutiset/3-11542861

"Neste on ollut tukipilari kaupungille" – naantalilaiset murehtivat työpaikkojen ja veroeurojen menetystä, pääministeri lupaa tukea
https://yle.fi/uutiset/3-11543314

[karjalaisenkyösti]

Milläs se negatiivinen palkka maksettaisiin? Arveletko, että pankki antaisi moiseen lainaa?

Nykyään pienimmät palkat jo ovat sellaisia, että tarvitaan päälle sosiaalitukia. Niitä tuskin maksettaisiin lisää ihan vain, jotta pystyy maksamaan negatiivista palkkaa.

Tai kun yritys muuten vain lopetetaan. Eihän nytkään Kaipolan paperitehdas konkurssia tehnyt. Toiminta ei ollut edes tappiollista. Muualla se vain on voitollisempaa.

Niin, monella työntekijällä ei ole mahdollisuutta ottaa riskiä yrityksen tuloksesta. Yrittäjien on se riski kannettava.

Mistä on peräisin tieto, että Kaipolan paperitehtaan toiminta oli voitollista?

[Pena]

Mistä on peräisin tieto, että Kaipolan paperitehtaan toiminta oli voitollista?

Tietääkseni pääministeri Marin sai sen tiedon Kaipolan tehtaan johdolta.

[karjalaisenkyösti]

Selasin vähän nettiä ja sieltä tuli tieto, että tehtaan lopettaminen tuo 75 miljoonan euron säästöt.
Sitä ihmettelen, että kuinka se on voinu tolla voitollinen, jos säästöjä kertyy 75 miljoonaa?
Sitenkö, että voittoa olisi tullut enemmän, kuin tuo 75 miljoonaa?
En tiedä.

Oli miten oli, niin UPM on ollut voittoa tekevä yritys.
Monesti unohtuu se, että vaikka yritys kokonaisuudessaan tekee voittoa, jokin osa yrityksestä voi tehdä jatkuvaa tappiota.
En tiedä, mikä on Kaipolan tilanne.

Tässä epäoikeudenmukaisuuden täyttämässä maailmassa (jossa työnantaja saattaa pyrkiä hyötymään työntekijästä yli kohtuuden ja työntekijä myös saattaa pyrkiä saamaan yli kohtuudellisia etuja) on vain niin, että jos omistaja haluaa itsellensä taloudellista etua, hän voi irtisanoa työntekijän ja jos työntekijä saa paremman paikan, hän saattaa jättää työnantajan pulaan ja vaihtaa työpaikkaa.

Jos Kaipolaa ei olisi lopetettu, olisi kait jossain päin maailmaa jonkun toisen pitänyt lopettaa paperin tuotantoaan ja lopputuloksena olisi jälleen työttömiä ihmisiä.