Nyt tuli kolme mielipidettä esille, jotka ovat minulle varsin tuttuja. Körtit eivät suotta lueskele Wilcoxin kirjasta. Amerikkalaisten baptistien parissa kuumin keskustelu (kirkon katon korjaamisen jälkeen) on pelastusvarmuudesta. Jotkut sanovat kyllä, toiset ei, ja kolmas sanoo kilvoittele. Isäni alainen oli kerran nuori mies, joka juopotteli kovasti ja makasi naisia kuin kerkesi. Hänen vanhempansa lohduttelivat itseään siitä, että hän oli kokouksessa joskus saanut pelastusvarmuuden, niin varmaan tulee parannukseen ennen kuolemaa, toivon mukaan reilusti ennen.
Kysymys on siitä, miten lähellä calvinismia baptistiseurakunta saattaa olla. Eräs amerikkalainen baptisti Tampereen seudulta kävi kerran luonani, kun kuuli erään baptistin asuvan Turussa. Keskusteltiin jonkun aikaa, ja hän sitten totesi, että minun kannattaisi keskittyä pelastusvarmuuteeni, kun hän ei ollut aivan varma olinko pelastettu.