Toispäivänäm rohkaistuin hammaslääkärille, mainittakoon ettei pelko johdu koronasta vaan lapsuuden kouluhammaslääkärikauhusta joka jäi päälle. Sisko poikkesi lauantaina kun asuntoa tyhjätään kaikesta turhasta ja siinä todettiin että hajosipa pesukone. Sisar parka vaikeroi, että oliko se hänen syy. No tasan ei kun kapine on hyvin palvellut 12 vuotta.
Toispäivänä oli hamlääkäri sitä mieltä että.,.... Ja etten enää saa juosta karkuun kun.... Ja että nyt hoidam hampaat.... Eikä yhtään sattunu.
Mitä siis tänään, no ei muuta kuin päällekkläin hammaslääkärin käynti 2 ja uuden pesaukoneen roudaus sisälle ja menee päällekkäin.
Oli kiltti mies soittamassa että tuo, hoitio asian myymälään päin sillä ommin kummin pitää perua ja tressistä hiipii basilaarimigreeni eli kohta en pysy jaloillani ja kaikki menee ja äääääääh kuinka elämä saattaa mennä sol-muun.....
Ja budjetti nurin, muttya sattuu sitä paremmissakin piireissä eli kyl kyl selviän tästä. Jotenkin. UUUh.
