Niin, ystävien muistaminen ja niiden apu voi tulla mielialaa nostavana piristeenä.
Itse sain kokea sellaista, kun olin tehnyt noin kolme kuukautta ylitöitä useita tunteja joka päivä. minkä johdosta olin loppuun asti väsynyt ja pyysin vapaata muutamaksi viikoksi, kun työjakso oli suoritettu loppuun.
Vapaata sain. Kerroin siitä eräälle vanhalle työtoverilleni monen vuoden takaa yhtiösssä, jonka olin jätttänyt vuosia aikaisemmin.
Paria viikkoa myöhemmin tuli puhelinsoitto ns "head-hunter"-agentilta, joka etsi minua sellaiseen virkaan, jota en ollut koskaan uskaltanut edes haaveillakaan.
Ajatteluajan jälkeen kieltäydyin, mutta ehdotus oli tehnyt tehtävänsä.
Vähitellen kävi ilmi, että asialla olivat olleet vanhat ystävät vuosien takaa. Kiitollisuus oli aiheellista.
******
Kyllähän se UT sanoo, että pitäisi "
tehdä ystäviä väärällä mammonalla"Minä en kuitenkaan ymmärrä miten se tapahtuu.
Ajattelisin kuitenkin, että se olisi jonkinlaista myotätuntoa vaikeana hetkenä, kun "päreet ovat vähissä". :?:
Arkielämässähän ystävyys koetellaan.
munkki-1
.