Iltahartaus 14.

[Riitta-mummi]

SV  57 Taivainen tuomari

https://www.youtube.com/watch?v=VbxMFzBsXKA

1. Taivainen tuomari,
oikea tuomioissa,
ei tuomiolta poissa
yksikään olla saa,
se kaikki saavuttaa.
Minua, Jeesus, estä
myös hengen kylmyydestä
ja auta valvomaan
niin, että voiton saan,
kun taistelussa näännyn,
puoleesi, Herra, käännyn.
Vain kuolemasi on
turvani verraton.

2. Nyt, Vapahtajani,
kuin lapsi edessäsi
lähellä sydäntäsi
hartaasti rukoilen:
puhdista saastainen.
Kun omatunto soimaa,
suo verestäsi voimaa,
ja pilkkakruunusi
suo kunniakseni,
niin että voisin jatkaa
iloisin mielin matkaa
ja kerran luonasi
riemuita iäti.

3. Siis palvelukseni
pyhitän Paimenelle,
hän johtaa laitumelle
laumansa suuren luo.
Hän minun olla suo
myös siellä hoidossansa.
Siunattu Herran kansa.
Sen keskuudessa saan
asua ainiaan.
Jeesusta, joka antoi
kaikkensa, ristin kantoi,
kaikkeni antaen
uskossa palvelen.

4. Siis aamen sanon nyt
ja veisaamasta lakkaan.
Ylistys Isän rakkaan
ei pääty kuitenkaan.
Näin vuoroin veisataan.
On Jumalalla valta.
Siis soikoon kaikkialta
nyt kiitos Isälle,
Pojalle, Hengelle.
Näin Kolminaisuus pyhä
ajasta aikaan yhä
hallitkoon kaikkia
maassa ja taivaassa.



Tuntematon, suom. F. Axberg 1783, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971

[Riitta-mummi]

SV  23   Sisälläni kysyy ääni

https://www.youtube.com/watch?v=7Cv8n4ZUB94

1. Sisälläni kysyy ääni,
sitkeä ja hiljainen:
Tuhlaanko vain elämääni,
miksi oikein harhailen?
Minne oman tahdon tie
minut itsepäisen vie,
viekö kirkkauden maille
vaiko yöhön suojaa vaille?

2. Eikö sielu siitä piittaa,
että Jeesus kolkuttaa,
rakkauden armoviittaa
hartioille sovittaa?
Kätensä hän ojentaa,
turvapaikan tarjoaa.
Miksen millään usko tuota?
Miksi Jeesukseen en luota?

3. Kypsymätön sydämeni
kylmä on ja tunteeton.
Haalin hyvää itselleni,
toiset siinä tiellä on.
Voitko, Herra, opettaa
miten kuuluu rakastaa
antamalla omastani,
käyttämällä lahjojani?

4. Jumalani, olen tässä –
eksyneeni tunnustan –
paluutietä etsimässä
aavikoilta maailman.
Jeesus, etsi kadonnut,
kanna kotiin uupunut.
Herra, siten löydän sinut,
että sinä etsit minut.

5. Ristinkuolemaasi asti
kannoit synnit kauheat.
Oi, niin sanomattomasti
langennutta rakastat!
Näytä, Jeesus, haavasi,
murra, muuta mieleni.
Mitä sanoit, tahdon kuulla,
ryövärille ristinpuulla.

6. Pyhä Henki, rinnassani
jatkuvasti työtä tee.
Johdata nyt matkallani,
kunnes armo aukenee.
Olet lepo, lohdutus,
köyhän apu, virvoitus,
lämpö kylmän sydämeni,
kirkastaja Jeesukseni.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, uud. ja 3. säk. K. Pispa 2014

[Riitta-mummi]

SV 56  Ah, armon Herra suloinen

https://www.youtube.com/watch?v=LtgjvHuRruE

1. Ah, armon Herra suloinen,
nyt kuule huutoani,
kun kumarrun ja huokailen
ja puhun puutteistani.
Näin hätäni taas pakotti
kerjäämään helmoissasi,
pyytämään armoasi.

2. Kulkija olin huoleton,
en vaaraa nähnyt tiellä.
Mahdoton tilanteeni on,
en sitä enää kiellä.
Sokeana en kulkea
nyt osaa avuttasi,
vaan eksyn polultasi.

3. Kun järjeltäni neuvon sain
taas nousta ylemmäksi
Siinailla, vuoriteillä lain,
tie muuttui hämäräksi.
Murehtien nyt havaitsen,
taas olen eksyksissä.
En oikein tiedä, missä.

4. Vaan viimein Pyhä Henkesi
paljasti sydämeni
ja näytti turmelukseni,
löi maahan pyhyyteni.
Nyt kauhistun ja masennun
vilppiä elämäni
ja pahaa sydäntäni.

5. Edessäsi, oi Jumala,
alasti seison tässä
näin huonona ja kurjana
rauhaasi etsimässä.
Nyt vaateta ja ojenna
kätesi, nosta, kanna,
taivaasta toivo anna.

6. En osaa oikein rukoilla,
uupumus minut voittaa,
vaan saanhan silti huokaista:
armosi anna koittaa.
On voittoni, jos luoksesi
lopulta minut päästät
ja tuomiolta säästät.

Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Löytty 2015

[Riitta-mummi]

SV 142   Kevätillan yllä                Irja Hiironniemi 1992, uud. 2005

https://www.youtube.com/watch?v=v9-upujI4x8


1. Kevätillan yllä
tuuli hiljaa kulkee.
Kauneutta tulvien
luonto syliin sulkee.

2. Siinä taaskin tunnen
levon, suloisuuden.
Luoja pukee luoduilleen
puvun puhtaan, uuden.

3. Koska, Isä, kiitän,
jos en tänään, tässä?
Annat yli äyräitten
hyvää elämässä.

4. Valo viipyy mailla,
kutsuu ruohon kukkaan.
Auta, etten minäkään
täällä elä hukkaan.

 

[Riitta-mummi]

SV 32    Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä

https://www.youtube.com/watch?v=Z-bBJURAGVE

1. Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä,
kun käymme täällä kadotuksen teitä
ja teemme turhaan työtä raskasta,
vaan emme pääse synnin kuormasta.

2. Sä lupaat hengellemme virvoituksen
ja sydämelle rauhan, lohdutuksen,
kun vaivattuina luokses tulemme
ja tunnustamme oman tilamme.

3. Tahtosi tiedän, kuulen varoituksen,
ja sydämessä tunnen kutsumuksen.
Luoksesi, Herra, tulla tahtoisin,
kun tiesi vain nyt oikein tuntisin.

4. Vaan miten sokeana nähdä voisi,
ja tiekö eksyneelle tuttu oisi?
Mitenkä rampa pääsee liikkumaan,
mitenkä kuollut nousee haudastaan?

5. Kun sanot johtavasi tiellä taivaan
murheeseen, ristiin, kärsimiseen, vaivaan,
myös lupaat viedä kautta kuoleman
sun kunniaasi korven kulkijan.

6. Vaan minä pelkään kuolemaa ja yötä,
jää kantamatta ristini sen myötä.
Kipuja, vaivoja vain pakenen,
en taivu koskaan alle murheitten.

7. Siis ole, Jeesus, tienä eksyneelle,
virvoittajaksi tule väsyneelle
ja elämäksi mulle kuolleelle
ja totuudeksi valheen orjalle.

8. Voimallas ryöstä saalis Saatanalta
ja sydämestä särje synnin valta.
Tee rakkaammaksi mulle ristin tie,
armosi tuntemiseen minut vie.

Wilhelmi Malmivaara 1888, uud. VK 1938, VK 1986, J. Löytty 2015

[Riitta-mummi]

SV 72  Arkihuolten alla


1. Arkihuolten alla,
tiellä vaikealla
taaskin taivallan.
Taitoni on pieni.
Usein hukkuu tieni,
syrjään horjahdan.
Auta, Jeesus, löytämään
askelille lujaa pohjaa.
Kulkuani ohjaa.

2. Kotona ja työssä,
päivässä ja yössä
auta muistamaan:
tarpeen on vain yksi.
Syrjään siirretyksi
huolet silloin saan.
Matkalamppuun hiipuvaan
usko, toivo valon luokoon,
rakkaus voiman tuokoon.

3. Vaikka yö nyt koittaa,
uupumus jo voittaa,
vielä pyytelen:
Tule yönkin teille,
syli uupuneille
avaa siunaten.
Pelkään päivää tulevaa –
tule, Kristus, huomiseenkin,
kaikkeen, mitä teenkin.

4. Jos saan sisukkuutta
suunnitella uutta,
anna viisaus
jättää kuoret kuolleet,
löytää silmut tuoreet,
nähdä sarastus.
Sanan luja kallio
luokoon vahvan perustuksen,
armo uskalluksen.

Päivi Niemistö 2000

[Riitta-mummi]

SV 76   Sinua, Jeesus, lähestyn


1. Sinua, Jeesus, lähestyn.
Rauhoita sydämeni,
kun rukoukseen hiljennyn
lepoa saadakseni.
Rintaasi anna nojata,
uskossa aina katsella
rakkaita kasvojasi.

2. Kun itken kurjaa elämää,
niin näytä kyyneleesi,
tai kiusaus kun yllättää,
muistuta kärsineesi
kauhut ja tuskan katkeran
Getsemanen ja Golgatan.
Lohduta rauhallasi.

3. Näin hitaana ja huonona
luoksesi tohdin tulla,
sokeana ja kuurona,
mielellä jaetulla.
Ahdistettuna rukoilen,
armahda, nosta syntinen
jaloilleen jälleen kerran.

4. Kun olen tottelematon,
horjuva, houkkamainen,
petollinen ja uskoton
ja syntiin taipuvainen,
vain sinä saatat armahtaa
ja kotiin saakka kuljettaa
kuoleman varjon mailta.

5. Minua estä ihmisten
vikoja tarkkaamasta,
turhien juorupuheiden
perässä juoksemasta,
kun omissani kyllin on,
kilvoitukseni kelvoton.
Sen tiedät, Jeesus, kyllä.

6. Siis kiireisesti pakenen
luo armoistuimesi.
Suo jäädä epäuskoisen
ja heikon lähellesi.
On tässä heikon väkevyys,
nälkäisen yltäkylläisyys:
saan olla omanasi.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011

[Riitta-mummi]

SV  80    Ristin luona ankkurissa

https://www.youtube.com/watch?v=J7KZiG_YFcE

1. Ristin luona ankkurissa
laivan olla pitäisi.
Myrskyn kuljetettavissa
ajelehtii purteni.
Läpi tuulten, aallokon
vaikeata paluu on.

2. Aalto nousee, myrsky pauhaa,
veden varaan vajoan.
Valheellista mielenrauhaa
lohdukseni tavoitan.
Herra haaksirikkoisten,
auta, että huku en.

3. Jeesus, tunnen kaipausta,
omaksesi haluan,
mutta toista ajatusta
hetken päästä noudatan;
epävakain sydämin
huojun edestakaisin.

4. Anna, Herra, päivän koittaa
sydämeni pimeään,
jolloin armon valo voittaa,
jolloin omaksesi jään.
Kuule, auta, paranna,
hoida rakkaudella.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2012

[Riitta-mummi]

SV 95   Armon suurin taideteos

https://www.youtube.com/watch?v=qTxxlgTp5mA

1. Armon suurin taideteos,
kallis yksinkertaisuus,
siinä uskolle on kruunu,
rakkaudelle kantavuus.
Kaiken pohjana jos emme
pidä taivaan armoa,
orjuutta on vapautemme,
työt ja toimet turhuutta.

2. Jeesusta kun ainoastaan
katsoo sielu levoton,
siinä, ristin kärsijässä,
kaikki tarpeellinen on.
Siinä yksinkertaisuutta
oppia saa syntinen,
armahdusta aina uutta
ihmetellen, kiittäen.

3. Joka seuraa Jeesustansa
sinne, minne johtaa hän,
joka hänen askelissaan
löytää kutsun tärkeimmän,
häntä kiehtoo arjessansa
yksinkertaisuuden tie,
häntä, Jeesus, rakastamaan,
palvelemaan muita vie.

4. Siispä kaikki armon lapset
armohoitoon turvatkaa.
Kiirehtikää Herran vaunuun,
pois ei kukaan jäädä saa.
Pyytäkää nyt Vapahtajaa
ajamaan ja ohjaamaan.
Hänpä tietää, milloin kovaa,
milloin hiljaa kuljetaan.

5. Vaaroja on matka täynnä
yli vuorten, virtojen.
Tietä emme itse näytä,
Herra kyllä tekee sen.
Älkää mistään huolehtiko,
hän tuo kaiken mukanaan.
Pois jo kaikki turha pelko,
nukkukaa te vaunuun vaan.

 

Videoon

August G. Spangenberg, ruots. 1745. suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, uud. 1.−3. säk. L. Ravantti 2016, 4.−5. säk. SV 2016