Tämän luin, aioin lukea, tai ainakin harkitsen XVII

[Leena]

Englannissakin oli ennen toista maailmansotaa aktiivisia nationalisteja ja muita saksalaismielisiä. Edvard VIII:n syrjäyttäminen valtaistuimelta ei nähtävästi johtunut ainoastaan hänen epäsäätyisestä avioliitostaan. Hän oli myös kiusallisen saksalaismyönteinen.

Ehkä. Hitler toki myös lupasi että mme Simpsonia tullaan nimittämään Saksassa Hänen Kuninkaalliseksi Korkeudekseen...     mihin Iso-Britanniassa ei suostuttu.

Edward ei myöskään viihtynyt kuninkaallisissa toimiussa ja tehtävissä. 


Natsimielisiä juu löytyy noin joka Euroopan valtiosta, Quisling Norjasta, Kustaa V Ruotsista (oikaiskaa jos meni väärin) joka kai lähinnä pelkäsi Suomen kirkosta tuolta ajoin (Murtomäki, Risti hakaristin varjossa, veljeyttä viimeiseen asti, Suomen kirjon historia osa IV) ja jos myllää Euroopan historin niin jokseenkin joka valtiosta.
.......................

Olen miettinyt missä määrin kukin, vaikka nyt Edward VIII oli tosiasiallisesti  kiinnostunut kansallissosialismista, olihan hän, mutta lähteeni ovat nyt tasoa Netflix ja Areena.

Olihan Saksassakin,  Jänistin aikanaan en uskaltanut kirjoittaa että Dietricus Docens tunsi mieltymystä natsismiin, isä- sitten kutsui pojaqn kotiin Berliiniin Tübingenista ja yliiopisto vaihtui. 

[Leena]

Lukea uudestaan olen harkinnut, kun pääsisin Suomen jatkosodasta ja ns vaaran vuosista. tärkeimmät Bonhoeffer-. biografiat eli Bethgen, Schlingensiepenin ja Metaxasin sekä B:n muutamat omat tuotokset Tübingenin ajalta.   

Ja sitten sen Urpo Karjalaisen kirjan jonka Pekka mainitsi.  Siis joskus kun rämmin kuiville tästä mihin viimeksi putosin taikka no, hyppäsin. 

Viimeksi Kotkan kolme sotaa, maalla merellä ilmassa  noin viidettä kertaa, ei enää kannesta kanteen,  uhhhuh siitä huolimatta ( Viljo nRipatti)  Hakuteoksena tarkka kun joka ikinen pommi on mainittu, ja kuka kuoli ja mitkä talot ottivat osumaa.  Sekä tärkeimmät komentajat sekä rykmenttien siirrot. Karttoja toivoisi lisää, aivan kuten 1944 kerran mainitsi kun kysyin jotain täydennystä, niiden puute harmittaa (rintamalla) 

Jos joku osaa mainita ajan karttakirjan niin sen luen sitten seuraavimmaksi. 

[Riitta-mummi]

Monien kepeiden 'ennimustosten' jälkeen valitsin kotomaisten klassikkojen parhaimmistoon. Valitsin Veikko Sinisalon lukeman Täällä Pohjantäden alla I, ja nautin !

Tämän kuuntelu ei ole luennan kuuntelua, vaan yhdenkiehen teatteria. Niin elävästi hän näyttelee niin Kiviuoreon Ottoa, Laurilan Anttoota kuin Leppäsen Preetiä, että on kuin sitä vanhaa värielokuvaa silmät suljettuina katsoisin.

Siinä elokuvassa oli sen ajan (1968 ) elokuvaväen parhaimmisto remmissä.

[Pena]

Sain vihdoin luetuksi loppuun Orhan Pamukin teoksen Kummallinen mieleni. Puolitoista vuotta siinä meni. Sivuja on yli seitsemän ja puoli sataa. Hitauteni ei johtunut siitä vaan kirjan luonteesta. Päähenkilön arkisen elämän kautta kuvataan Istanbulin kehitystä ja muutosta sekä Turkin lähihistoriaa. Ei siis ollut mitään mukaansa tempaavaa juonta. Pidin kirjasta. Aina välillä piti lukaista muutama luku tietääkseen, mitä Mevlutille perheineen ja sukulaisineen kuuluu.

[Leena]

Sain vihdoin luetuksi loppuun Orhan Pamukin teoksen Kummallinen mieleni. Puolitoista vuotta siinä meni. Sivuja on yli seitsemän ja puoli sataa. Hitauteni ei johtunut siitä vaan kirjan luonteesta. Päähenkilön arkisen elämän kautta kuvataan Istanbulin kehitystä ja muutosta sekä Turkin lähihistoriaa. Ei siis ollut mitään mukaansa tempaavaa juonta. Pidin kirjasta. Aina välillä piti lukaista muutama luku tietääkseen, mitä Mevlutille perheineen ja sukulaisineen kuuluu.

Tämä tuli listalle, kiitos kirjasta sanon sillä juuri olen harmitellut, kuinka surkea on Turkin tietämykseni, ei se mitä koulussa ennätettiin opettaa oikein riitä.  Eikä ole hyllyssäkään kuin Waltarin Nuori Johannes ja Johannea Angelos ja se kertoo vain yhdestä ajan taitteesta ja kaukaisesta ja siitä, jonka ehkä oppi koulussa tai sai kipinää Johannes Angeloksen tarinasta kauan sitten.   

[Riitta-mummi]

Lisä-elämykseksi Pohjantähteen löysin sen vanhan Edvind Laineen filmin, jossa on monta Lahden teatterista tuttua näyttelijää mukana.

Kyllä kirja kertoo erinomaisen tarkkaan ja luonnehtien niin ihmiset, talot ja tilat ynnä maisemat ym. Väinö Linnalla oli silmää Hämeelle ja hämäläisille.

 Veikko Sinisalo tekee  kirjan rooleista muhevia. Toisin on elokuvassa, vain muutamat ovat Sinisalon veroisia.

Elokuva
https://areena.yle.fi/1-1697113      3 h 12 min

[PekkaV]

   Otan matkalukemiseksi Aholansaareen kuopiolaissyntyisen papinpoika Antti Holman Kaikki elämästä(ni).

Ahiksessa konfirmoidaan tyttäreni esikoinen.
Vävyni ukki oli Nilsiän kanttori ja tyttäreni ukki kappalainen.
Oi kuinka ikimuistettavaa! Kuinka monet yhteydet! Paljon liittyy. Isäni synnyinpitäjä. Lasteni ripari.
Varhainen muistikuva, tarina körttiukoista, jotka kilpailivat Paavo Ruotsalaisen pirtin edessä olevan kiven nostamisessa - ja toisesta kivestä, jonka päällä istuessamme suutelimme vaimoni kanssa ensimmäisen kerran.
Jotakin kertoja olen ollut kevättalkoissa. Levitimme mm. pressun leirikirkon katteeksi. Vieläkin huimaa muistaessani kiipeilyä ruotia varassa yli kymmenen metrin korkeudessa.
Virsi "Purjeisiini tuulta anna" laiturilla ja laivassa kotimatkalle lähtiessämme. Virsi alkaa "Kiitos olkoon Jumalalle ..."

Siionin virsi 245 Kiitos olkoon Jumalalle | Elsa Christina Holmsten viim. 1735, suom. J. Wacklin 1736, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, VK 1986, T. Issakainen ja J. Löytty 2016

1. Kiitos olkoon Jumalalle,
Karitsalle,
olen armoliitossa.
Minut kalliisti hän osti,
minut nosti
kadotuksen kuopasta.

2. Armon Henki johdattakoon,
kiiruhtakoon
matkamiestä lähtemään
maailmasta turmeluksen,
ahdistuksen,
kotirantaan pyrkimään.

3. Purjeisiini tuulta anna,
minut kanna
meren yli mailleni.
Pidä Jeesus, itse perää.
Herra, herää,
että emme hukkuisi.

4. Auta pakoon Baabelista,
kauneimmista
unelmista totta tee,
että kotimaassa kerran,
luona Herran
ikävöivä veisailee.

5. Siellä sitten uusin kielin,
riemumielin
taivaan mailla kiitetään.
Kun ei aalto uhkaa laivaa,
synnin vaivaa
emme enää itkekään.

6. Siellä kirkas lasimeri,
pyhä veri,
kiitosvirtenämme on,
siellä aina Jumalalle,
Karitsalle
ylistys soi loputon.

7. Sydän hämmästelee näissä
ilohäissä,
lunastetut riemastuu.
Yljän eteen ihmeissänsä
ystävänsä
kasvoillensa kumartuu.

https://www.youtube.com/watch?v=Sp4itGaKQHY

Paavon pirtin savun tuoksu ja hämyinen tunnelma.

[Riitta-mummi]

 

Olet perinnekörtti, mutta ilman pönötystä. Taide elää sinussa.

[juhani]

Englannissakin oli ennen toista maailmansotaa aktiivisia nationalisteja ja muita saksalaismielisiä. Edvard VIII:n syrjäyttäminen valtaistuimelta ei nähtävästi johtunut ainoastaan hänen epäsäätyisestä avioliitostaan. Hän oli myös kiusallisen saksalaismyönteinen.

...mm. Luther, von Zinzendorf, Goethe, Bach, Beethoven, Fassbinder... minä tykkään niistä kaikista.

[Leena]

...mm. Luther, von Zinzendorf, Goethe, Bach, Beethoven, Fassbinder... minä tykkään niistä kaikista.

Valitettavasti kukaan heistä ei sattunut olemaan virassa ensimmäisen maalmansodan jälkeen eikä sittemmin kun yrittivät tasavaltaa ja elettiin yleismaailmallista lamaa... 

[Leena]

Lisä-elämykseksi Pohjantähteen löysin sen vanhan Edvind Laineen filmin, jossa on monta Lahden teatterista tuttua näyttelijää mukana.

Kyllä kirja kertoo erinomaisen tarkkaan ja luonnehtien niin ihmiset, talot ja tilat ynnä maisemat ym. Väinö Linnalla oli silmää Hämeelle ja hämäläisille.

Väinö Linna oli Hämeestä ja hämäläinen. Pentinkulma on yhtä kuin Orivesi.

[Leena]

Paavalin kirjeen galatalaisille... mihkä täs ollenkka risti veretään?

[Pena]

Orivesi on ikuistettu oriveteläisen Tarmo Koiviston sarjakuvaklassikkoon Mämmilä. Lapseni oppivat tuntemaan siellä asuneen anoppini kodin Mämmilän mummilana. Väinö Linna taas oli Hämeenkyröstä, jossa Pentti on sukunimenä tunnettu - muutenkin kuin oman sukuni. Ajattelen Pentinkulman sille suunnalle.

[Riitta-mummi]

Väinö Linna taisi olla urjalalainen syntyään. Urjalasta hän on ottanut kuvia Pentinkulmalleen.

Pohjantähdessä on hieno kuvaus Iso-Pentin Keisarista joka kävi katsomassa Jussin suon kuokintaa. Veri veti, sillä Keisari oli itse kuokkinut 30 hehtaaria suosta pelloiksi. Keisari lupasi Jussille vasikan ja kaksi lammasta, ja antoi ne myös.

Jussi omaa kuokintaansa vähätteli kun antoivat hänellekin Raivaajamitalin.
Jussin pellot olivat kai n. 14 hehtaaria. Se kävi ilmi kun kirkkoherra ( rouva lähinnä ) vei Jussin maista 'rohkeen kolmanneksen' 4 hehtaaria.

Nyt kun olen kuunnellut hämäläis-kuvausta, tiedän miksi M on M. Hän on Jussin ja Akselin heimoa.
' Mitäs meitin, tämmösten miästen'.

[Pena]

Väinö Linna taisi olla urjalalainen syntyään.

Aivan. Tunnustan virheeni. Sillanpää kuitenkin oli hämeenkyröläinen. Se taisi hämmentää vanhan pääni.