Jokin aika sitten ajatukseni olivat samansuuntaiset. Itse asiassa uskominen oli minusta pelottavaa. Siis kun tuntui, ettei mistään ole varmuutta, ei edes pelastumisesta.
Nyt olen lukenut kirjaa nimeltä Harmagedon ja moni asia, ennen pelottavaltakin tuntunut, on saanut uutta näkökulmaa. En tiedä mitä oikea körtti (millainen hän sitten lieneekään) ajattelee näistä seuraavista ajatuksista. Itse en katso olevani oikea körtti, en tiedä olenko körtti ollenkaan.
Ensin noista uskonnoista. Raamatusta voi lukea, että Jumala ei jaa kunniaansa. Eli on vain yksi oikea Jumala, se joka oli jo aikojen alussa. Eli muut uskonnot ja jumalat eivät ole yhtä arvokkaita ja oikeita. Ne ovat ihmisten tekemiä. Raamatussa puhutaan lopun aikoina tulevista eksytyksistä ja tämä on kuulemma yksi niistä, että jokainen uskonto olisi muka samanarvoinen, jokaisessa olisi jotain hyvää ja opittavaa. Maailmassa on monia uskontoja, koska ihminen on hylännyt oikean Jumalan ja tehnyt itselleen epäjumalia.
Jumala haluaa pelastaa kaikki ihmiset, ei vain meitä, jotka nyt uskomme Häneen. Siksihän me teemme lähetystyötä, johon Jeesus on meidät lähettänyt, että kaikki saisivat kuulla Hänestä. Raamatun mukaan jokainen, joka on kastettu ja uskoo, pelastuu. Ihminen pelastuu siis yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Armo kuuluu käsittääkseni kaikille, jotka haluavat ottaa sen vastaan. Eli armoa on myös se, että pelastussanomaa on käsketty viemään pakanoille, jotta hekin pelastuisivat, jos ottavat sen vastaan. En usko siihen, että kaikki pääsevät taivaaseen. Raamatussa ei sellaisesta puhuta.
Ennenkuin kukaan ehtii "valaisemaan" minua siitä, että Raamattu on vain ihmisten kirjoittama eikä sitä pidä ottaa totena tai jos otan niin hoitoon ois minut kiikutettava, niin sanon, että minä uskon todella Raamattuun Jumalan Sanana, joka on ihmisten kirjoittama Pyhän Hengen vaikutuksesta. Jos ei Raamattuun saa enää uskoa niin pohja on uskolta viety.