En ole niitä, jotka yrittävät tarkoin määrittää, mitä herätys on. Puhun siitä toisaalta arasti, toisaalta hyvinkin rohkeasti.
Kun arkkipiispa Erkki Kaila kertoi, miten hän sai Ivar Wilskmanin vaikutuksesta voimisteluherätyksen, vieläpä, että tämä "herätys" tapahtui hänen kävellessään eräänä päivänä yli Helsingin Senaatintorin, äkillisenä kokemuksena, näen tässä täysin luvallisen "herätys"-sanan käytön. Kun sydän avartuu jollekin hyvälle asialle, mille tahansa, tai ennen tuttu asia tulee uudella tavalla eläväksi, on se herätystä. Puhumme raittiusherätyksestä, lähetysherätyksestä, ehtoollisherätyksestä jne.
Käytän mielelläni "herätys"-sanaa tässä avarassa merkityksessä. Näen runsaasti seurakunnissamme herätyksen merkkejä: ennen aavistamatonta toimeliaisuutta seurakuntatyön eri alueilla, jopa Pyhän Raamatun tutkimisessakin. Tämä on Jumalan suurta lahjaa kirkollemme, kutsuimme sitä sitten herätykseksi tai miksi muuksi tahansa.
Jaakko Haavio