Otetaan esimerkiksi lukuun joku perhe, jossa Jumalan herättävä armo on käynyt, herättänyt siellä isän tai äidin, pojan tai tyttären. Niille alkaa, kun tämä muutos on tapahtunut, kohta erilaiset ajat kuin siihen asti. Tulee kärsimyksiä oman surkeuden tähden, muistellessa, miten on laupias Jumala vihoitettu, miten on Jumalan Hengen vetämistä vastustettu, miten on Pyhä Henki murheellisena pois ajettu. Tässä alkavat ensi kerran kärsimykset niistä synneistä, jotka astuvat omalletunnolle. Ken alkaa toista elämää, ken Jumalan sanasta ja sen harjoituksesta pyytää saada selvää johdatusta kuinka olisi eteenpäin elettävä, sille alkaa myöskin kärsimyksiä ulkoapäin. Jos hän vaan vilpittömästi ja rehellisesti tahtoo ruveta elämään, niin Herran etsimisestä saa kärsimyksiä. Häntä alkavat muuttumattomat ihmiset pilkata ja estellä, vieläpä usein astuu vastustamaan isä tai äiti, jos lapselle tuo armo tapahtuu. Heitä alkaa peloittamaan, mikä tästä tulee, jos lapsi menee niin kauas, ettei kelpaa enää maailmalle eikä sen huvituksista huoli. Sillä niin pimitetty ja sokaistu on vanhusraukkakin synnin kautta, niin paatuneita ovat hänen syntitoverinsa ja kasvinkumpaninsa.
Juho Malkamäki