Ortodoksisuus osa 4

[karjalaisenkyösti]

Uskonpuhdistusko painotti luetun ja kuullun Sanan arvoa ?

Mm. Jeesus tätä korosti:”Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia ettekä ……”.
Raamattu puhuu Jumalan Sanan väärentämättömästä maidosta.
Monissa kohdin tätä asiaa käsitellään Raamatussa.

Ennemminkin pitäisi etsiä syitä, mitkä ovat johtaneet Raamatun pitämiseen vakan alla.

Mitä tulee ortodoksiseen tapaan veisata niin se on tullut minulle jossain määrin tutuksi, kun eräässä elämäni vaiheessa paljon liikuin kirkon tilaisuuksissa, pääosin lauantain vigilioissa.
Jumalanpalvelus sisältää paljon Raamatusta suoraan tai epäsuoraan kopioituja aineksia  veisuun ja rukouksen muodossa.
Se on ikään kuin jatkuvaa rukousta.

Missä vaiheessa kuunnellut tai luetun Raamatun arvossa pito on joissain ryhmissä kadonnut ja miksi?

[Pena]

Ne samat tahot, jotka painottavat Raamatun itsekseen lukemisten tärkeyttä, toisinaan painottavat, kuinka tärkeä on uskoa uskontunnustus sanasta sanaan.

Olen ymmärtänyt, etta sanatarkka totenapitäminen on suhteellisen nuori tapa tulkita niin Raamattua kuin uskontunnustustakin. Se lienee amerikkalaisen rationalismin hedelmää, ikään kuin tieteellisen maailmankuvan kääntöpuoli. Uskonnollisen kielen tulkitseminen vertauskuvina, runollisina ilmaisuina ja mystiikkana on vanhempaa perinnettä ja ainakin minusta rikkaudessaan oikeampaa.

[Riitta-mummi]

Onko tekoäly kääntänyt jo Raamatun ?

[007]

Niin kai, ja tämä onkin asia, mikä luterilaisuudessa on minulle vähän vaikeampaa. Pitäisi opiskella sitä lisää, jotta ymmärtäisin, mistä oikein oli kysymys.

Kun Raamattua lukee itsekseen, voi saada ihan kummallisia käsityksiä asioista. Vanhat kirkkokunnat kai painottavat sitä, että Raamattu on Kirkon kokoama kirja, ja Kirkko opettaa, mitä kirjoitukset tarkoittavat. Ei ole tarkoituskaan, että jokainen seurakuntalainen sooloilee omiaan. Ja noinhan se kyllä menee: Lukiessaan on vähän vaikea riisua silmiltään kirkon opetuksen antamia linssejä. Taitavat olla piilolinssit?

Ne samat tahot, jotka painottavat Raamatun itsekseen lukemisten tärkeyttä, toisinaan painottavat, kuinka tärkeä on uskoa uskontunnustus sanasta sanaan. Tarkoittavat sillä vain apostolista uskontunnustusta (eivät ole niitä kahta muuta kuulleetkaan) ja siinä etenkin Jeesuksen (ei niin Kristuksen) neitseellistä syntymää ja ylösnousemusta. Mutta eivät huomaa, ettei siinä Raamatusta mitään sanota. Kirkko (suomalaisessa versiossa seurakunta) kyllä mainitaan. Se on siinä kohdassa, jossa luetellaan, mitä Pyhä Henki tekee. Joskus tuntuu, että he ajattelisivat kirkon olevan ihmistekoa vain, kuin se olisi mikäkin yhdistys.

Aivan, lutherilaiset ei ymmärrä Kirkon merkitystä ortodokseille. Raamatun lukeminen yksin on vähän vaarallista touhua, koska sieltä voi saada omituisia käsityksiä maailman menosta. Katsoin äsken yhden ortodoksirovastin ohjeita ja muita tärkeitä asioita seurakuntalaisille eikä Raamattua siellä edes mainita. Kirkossa pappi opettaa Raamattua ja nuori käy kristinoppileirin ja ovathan tiistaiseurat, joissa voi kysyä jotain papilta, jos tämä on mukana. Ortodokseillä on myös tapoja, joista erityisesti pidän: esim. seurakuntalaiset pitävät turpansa kiinni liturgioissa, koska nimen omaan kuoron tehtävänä on laulaa eikä kaikkien. Muutenkin maallikot voisivat olla hiljaa.

[007]

1980-luvulla alkoi kiinnostus ortodoksista kirkkoa kohtaan ja se on vaan kiihtynyt. Olen kuitenkin päättänyt, että tällä iällä ja näillä sairauksilla ei kannata alkaa prosessia kirkkokunnan vaihtoon. Se olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Uutta kastetta en lutherilaisena tarvitsisi, katekumeenikoulutuksen kyllä, samoin uudet kummit kaksi kappaletta, mirhavoitelun lopuksi ja oli vielä joku muukin asia, jota en muista. Yksi tuttavanainen vaihtoi, mutta se kävi helposti kun isänsä on ollut ortodoksi. Katolinen pystyy myös vaihtamaan helposti; sen kun vaan alkaa tekemään ristinmerkin toisin päin. Niillähän on ollut joku riita jostain pikkuasiasta ja toistatuhatta vuotta, lähteekö Pyhä henki Isästä vai Isästä ja Pojasta?

[Riitta-mummi]

Monet tunnetut taiteilijat ovat kääntyneet ortodokseiksi. Kalle Holmberg ja Hannu-Pekka Björkman ainakin teatterin parista. Joel Haahtela kirjalijoista. Häntä luen mielelläni. Hän on psykiatri, mutta ennenkaikkea mystiikan tunteva kirjailija.

Muistan kuinka vanhempani eivät pitäneet ortodoksisista jumalanpalveluista  kun radiosta niitä joskus tuli. Radio meillä suljettiinkin heti. Niitä pidettiin ryssänkirkkoina. Meitä itseämme nimiteltiin ryssiksi kun Hämeeseen tultiin evakkoina, mutta silti, sota oli saanut kaikkea venäläisyyteen viittaavaan vihaamaan, vanhempani. Nehän veivät meiltä karjalaisilta kodit ja kotikunnaat.

Kun katselin kirjasta Rakas entinen Karjala kuvia luostareista Valamossa ja Kivennavalla, alkoi kiehtoa niiden mystiikka. Toisaalta pelotti, niinkuin minua herkästi monet asiat aina ovat pelottaneet.

Ei minunkaan tarvitse kirkkokuntaa vaihtaa. Myös katolisuudessa on hyvät puolensa. Pauli Annala vaihtoi katoliseen.

Kirkko on Kristksen, kuten kastetut ihmisetkin.   

[Viisveisaaja]

Olen ymmärtänyt, etta sanatarkka totenapitäminen on suhteellisen nuori tapa tulkita niin Raamattua kuin uskontunnustustakin. Se lienee amerikkalaisen rationalismin hedelmää, ikään kuin tieteellisen maailmankuvan kääntöpuoli. Uskonnollisen kielen tulkitseminen vertauskuvina, runollisina ilmaisuina ja mystiikkana on vanhempaa perinnettä ja ainakin minusta rikkaudessaan oikeampaa.

Siinäpä oli vihreä antakaa kaikkien kukkien kukkia toteamus.
Kaunis en kiistä.

Uskontunnustus on minun saamieni tietojen mukaan ollut apostolisen ati alkuseurakannallinen tapa tunnustaa usko.

En tiedä mitä ne siellä jossain katakombeissa tai missä pienissä kodeissa on on tehnyt, mutta joku yhdessä tunnustettu juttu se on ja uudentestamentin ajoilta, siis sen synnystä.

Mitä muuta toi viherpiipetäjä tai minä likainen kapitalisti nyt sitten öö.

Runollinen ja oliko mystinen aikojen takaa tuotu tulkinta amerikkalaisittain.
Siis uskontulkinta perinteenä.
No kyllä kai se on ollut vainojen alla ollut avunhuuto ja voimaannuttaminen sen ajan körteillä?

Totena pitäminen on varmaankin uusi amerikkalainen versus, kuitenkin hyvin hyvä, kuten amerikkalaisten hengelliseen liirunlaarumiin tullut. "todeksi elänyt"
En usko olen sen todeksi elänyt.

Ihan höpöähän se kuitenkin on. Siinä on se herätyskristillisyyden pointti, Olen jotenkin enempi kun ja sitten sinun pitää sitä ja tätä.

Amerikkalaiset myyntimiehet osaa ton myyntipuheiden pidon ja saa dollarin sieltä ja täältä.
Heidän takiaan kai kukaan ei halua kuulla edes sanaa uskonnosta, kun ainakin suomalaiset näkee läpi amerikkalaisen uskonnollisen huijauksen..

[karjalaisenkyösti]

Onko tekoäly kääntänyt jo Raamatun ?

Jos tekoäly ymmärtää UTn kreikkaa ja VTn hebreaa, niin kyllä sillä voi Raamatun kääntää, kunhan kielen tuntija tarkistaa tekstin ja korjaa virheet.

Eiköhän tekoälyllä luulisi jo kirjoja käännettävän eri kielille, mutta kyllä kait kielen tuntevan ihmisen silti pitää tuotos tarkistaa.
Tulevaisuudessa luulisi, että automaattiset käännökset tulevat olemaan jopa ihmistä parempia.

[öppiäinen]

Mm. Jeesus tätä korosti:”Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia ettekä ……”.
Raamattu puhuu Jumalan Sanan väärentämättömästä maidosta.
Monissa kohdin tätä asiaa käsitellään Raamatussa.

Missä vaiheessa kuunnellut tai luetun Raamatun arvossa pito on joissain ryhmissä kadonnut ja miksi?

Raamattu (tarkemmin sanottuna Pietarin 2. kirje) puhuu Jumalan sanan väärentämättömästä maidosta. Älkäämme väärentäkö sana-sanan ensimmäistä kirjainta isoksi kirjaimeksi! Sana isolla on varattu tarkoittamaan Kristusta, kuten on Johanneksen evankeliumin alussa. Pitäisi kyllä selvittää, miten tuo menee niissä kirjoitusjärjestelmissä, joissa ei ole isoja ja pieniä kirjaimia. Arabiaksi tai kiinaksi?

Ei kai sellaista kristittyjen ryhmää olekaan, joka ei arvostaisi Raamatun tekstien lukemista tai kuuntelemista? Tai no joo, tietenkin aikana, jolloin nykyisin tuntemaamme Raamattua ei ollut vielä koottu, jouduttiin rajoittumaan VT:n antiin. Ja kyllähän siitä kristityt aikoinaan keskustelivat, mitä kirjoituksia Raamattuun tulisi sisällyttää ja mitä ei. Ja jo sitä aiemmin juutalaiset.

Luther ei oikein kaikkea arvostanut. Nimitteli Jaakobin kirjettä halventavasti olkikirjeeksi, eikä aina ollut sitä mieltä että se edes ansaitsisi Raamatussa olla. Johanneksen ilmestystä ei tainnut myöskään pitää arvossa. Toisaalta oli sitä mieltä, että Raamatun perusteella kaikki oppi olisi arvioitava. Tämä on kiinnostava ristiriita, johon toivoisin joskus ehtiväni perehtyä paremmin.

Ateistit fiksummasta päästä ymmärtävät Raamatun kulttuurihistoriallisen arvon ja lukevat sitä siksi.

Missä ryhmissä havaintojesi mukaan kuunnellun tai luetun Raamatun arvossa pito on kadonnut? Olisi helpompi miettiä vastausta milloin ja miksi -kysymyksiin, jos olisit tuossa kohtaa täsmällisempi.

[karjalaisenkyösti]

Missä ryhmissä havaintojesi mukaan kuunnellun tai luetun Raamatun arvossa pito on kadonnut? .

Tätä ketjua lukemalla tähän asiaan varmaan saa jotain otetta.
Kannustan sinua siihen.
Jos et saa, niin anna asian olla miten onkaan.
Ei se loppuviimeeksi ole yksilön kohdalla niin tärkeää, mitä muut tekevät, kunhan itse sukeltaa Raamatun ihmeelliseen maailmaan siellä etsien, ihmetellen, ilostuen, suuttuen, ahdistuen, vapautuen, jne.

Toisaalta:
Omakohtaisista karvaista kokemuksistani ja havainnoistani olen voimakkaasti huomaavinani, että ei sitä Raamattua noin vain kirjahyllystä oteta ja ruveta lukemaan.
Raamatun lukeminen on kyllä Jumalan lahja, joka ei ole itsestään selvyys ja joka voidaan vain ottaa, kun halutaan.
Herännyt ihminen kaiketikin tuota lahjaa sinnikkäästi Jumalalta pyytääkin.

[Riitta-mummi]

Jännää öppiöinen, että sinä asioista selkoa ottaneena mainitset juuri nämä kaksi raamatunkirjaa jotka minä myös olen tunnistanut vähän epäilyttäviksi.

Heti luettuani Jaakobin kirjeen koin sen kuin viidesläisten opetuksien esi-isäksi, painostavaksi ja vaativaksi. Herran veli oli fundamentti juutalainen.

Luther ei oikein kaikkea arvostanut. Nimitteli Jaakobin kirjettä halventavasti olkikirjeeksi, eikä aina ollut sitä mieltä että se edes ansaitsisi Raamatussa olla. Johanneksen ilmestystä ei tainnut myöskään pitää arvossa. Toisaalta oli sitä mieltä, että Raamatun perusteella kaikki oppi olisi arvioitava. Tämä on kiinnostava ristiriita, johon toivoisin joskus ehtiväni perehtyä paremmin.


Tampereen ev.lut.srk
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/raamattukoulua/jaakobin_kirje_1


Johanneksen ilmestykset eivät aluksi kuuluneet ollenkaan minun lukemistooni.

Se oli mielestäni mielikuvituksella varustetulle ihmisellekin liian sekava .
Kun nyt olen sitä kuunnellen alkanut kohta-kohdalta ymmärtää, se saa kyllä sopia Raamatun ihmeisiin. Niitähän on paljon muitakin. Ihmeiden ja näkyjen maailmassa elämme kukin omaa todellisuuttamme.

[Pena]

Missä ryhmissä havaintojesi mukaan kuunnellun tai luetun Raamatun arvossa pito on kadonnut? Olisi helpompi miettiä vastausta milloin ja miksi -kysymyksiin, jos olisit tuossa kohtaa täsmällisempi.

Karjalaisenkyösti, vastauksesi liittyi Raamatun tutkimiseen yksinään. Öppiäinen kysyi kuitenkin muuta. Hän tiedusteli käsitystäsi hengellisten ryhmien eroista Raamatun yhteisessä lukemisessa. Ortodoksisen palveluksen sisältämästä Raamatun tekstien määrästä jo mainittiin. Luterilaisessa messussa luetaan säännön mukaan ainakin kolme otetta Raamatusta, usein psalmitekstikin. Saarna on näistä yhden - usein evankeliumitekstin - selitystä. Ns vapaista suunnista minulla ei ole riittävää tietoa. Sinulla, Kyösti, varmaankin on.

[karjalaisenkyösti]

Raamattu (tarkemmin sanottuna Pietarin 2. kirje) puhuu Jumalan sanan väärentämättömästä maidosta. Älkäämme väärentäkö sana-sanan ensimmäistä kirjainta isoksi kirjaimeksi! Sana isolla on varattu tarkoittamaan Kristusta, kuten on Johanneksen evankeliumin alussa.

Ehkäpä minulle suodaan erikoisoikeus käyttää jatkossakin itselleni vakiintunutta tapaa.
Toki, kun on kyse ihmisen sanasta, käytän pientä kirjainta, jos sana ei ole lauseen ensimmäinen.

[karjalaisenkyösti]

Karjalaisenkyösti, vastauksesi liittyi Raamatun tutkimiseen yksinään. Öppiäinen kysyi kuitenkin muuta. Hän tiedusteli käsitystäsi hengellisten ryhmien eroista Raamatun yhteisessä lukemisessa.

Ok. Sitten ymmärsin väärin.
Yhteiset kokoontumiset ovat ajallisesti hyvin lyhyitä verrattuna aikaan, jolloin ei olla koossa.
Suuria eroja varmaan ei pääse syntymään näinollen eri ryhmien välillä.

[Pena]

Yhteiset kokoontumiset ovat ajallisesti hyvin lyhyitä verrattuna aikaan, jolloin ei olla koossa.
Suuria eroja varmaan ei pääse syntymään näinollen eri ryhmien välillä.

Olkoon sitten niin, että sinulla ei ole todellista havaintoa tai tietoa ryhmistä, joissa'kuunnellun tai luetun Raamatun arvossa pito on kadonnut'. Tällaisista asioista kirjoittaminen vain arvauksiin perustuen saattaa lipsahtaa väärän todistuksen antamiseen.