Hengellistä

[Viisveisaaja]

Suomalaiset olemme niin kovasti itsekriittisiä.

Joskus kun olen rukoillut ja valittanut Isällemme, kun on tätä ja tota ja en pääse yli tosta ja tosta ja toi ja toi haittaa, niin kuin hiljainen ääni olisi vierellä sanonut.

Älä nyt vaivaa noilla asioilla, en ole pahoillani noista mistään.?

[Riitta-mummi]

Tähän aiheeseen on mukava aina aika-ajoin palata, sillä itselleni se on oikeastaan elämäntapa.

Olen alkanut tunnistaa itseäni niin , että vertaan esim. lähimpiin ihmisiin ja tulkitsen mitä he ovat.

Enimmät ovat käytännön ihmisiä, arjen ihmisiä joille työnteko on parasta mitä tietävät. Töitä tehdään ja niistä puhutaan.

Sitten on harrastaja-ihmisiä, joihin itsenin osittain kuulun. Harrastetaan mitä tahansa, aina harrastukseta jaksetaan puhua.

Mutta hengellisyys ! Onko hengellisiä ihmisiä. On kai. Ainakin luulisi pappien, diakonien, munkkien, nunnien ja luostarien johtajien heitä oleva.

Toisaalta, ei ammatti-uskovainen tarvitse välttämättä on hengellinen, Hengessä elävä ja Hengen ohjaama.

Minulle kaikki on annettua ja yhä rakkaamaksi käyvää yhteyttä meidän Isäämme Taivaassa ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Mitään muuta en niin toivo kuin että saisin tässä yhteydessä elää kaikkine vajavaisuuksineni, pelkoineni ja ahdistuksineni. Tämä on tie Kristuksen yhteyteen.

Tämä ei ole hurskastelua, eikä hurskauttakaan.
Maailma ei tätä tunne eikä ymmärrä.

Hengellisyys on Hengen yhteyttä.

[Riitta-mummi]

Herra, anna mieleni olla virkeä, puheeni lempeä ja henkeni väkevä.

[Riitta-mummi]

Martti Ahtisaaren siunaustilaisuus oli sekä hengellinen että kulttuurillisesti hyvä ja hieno tilaisuus.

Hyvin harvoin olen kokenut näin täydellistä antautumista kuuntelemaan sanoja ja kokemaan musiikin lohdullista vaikuttavuutta.

Kun itse on 'klupukymmenillä' eli kuolema lähestyy jo kuuluvin askelin, kaikki tänään vaikutti turvalliselta, kauniilta ja hyvälrä. Tähän on 'pääsyyllinen'  piispa Eero Heinosen olemus ja sanat.

Vaikutti että kirkossa saattamassa olevilla oli samanlainen kokemus. Näin päättelin kasvoista joita näytettiin läheltä.

Mattiin teki suurimman vaikutuksen kun hirviporukkansa kaveri, ent. kolmen presidentin adjutantti oli arkkua hauraan laskemassa.

Kyllä kelpaa suomalaisia sotilaita katsoa !

[Viisveisaaja]

Isä vainaani diggasi kovasti Maraa, siis Ahti saarella miestä.
Sitä lihavahkoa.

Itte kun faija mulle, että kun hänet valittiin presidentiksi, niin häntähän Suomi voisi käyttää konfliktien sovitteluihin ja muuhun, että Mara on hyvä siinä.
Jotain sanoin faijalle, että ei minusta näytä tehokkaalta supliikilta mieheltä.
Hän siis isä ukkoni erimieltä, vaikkakin oikeaa.

Rauha vaan molemmille ukoille.
Toivottavasti hippu järjestänne tännekkin osuisi.

[Riitta-mummi]

Siirrän Politiikka-osiosta veli-vn pohtimia ajatuksia keskustelun aiheiksi.
Vn varmaan pohdisklee, sillä tavalla tai toisella näihin on Seurapalstoilla puututtu.

VN:
Me elämme maailmassa, mutta emme maailmasta.  Mikä on elämämme perusta, ohjenuora?
Pystymmekö elämään erilaisten ihmisten kanssa, itsemme kanssa elämisessäkin on tekemistä, kilvoittelua.
Miten ihminen, kirkko, järjestöt, valtio ym. vetää rajoja, odotuksia, vaatimuksia, toiminta-alueita, toiminta- ja ajatustapoja.
Meneekö kaikki oikein, sovinnollisesti, toisia kunnioittaen?
Tuntuu että nykyään ajan henki määrittelee pitkälti miten pitää elää ja olla, vieläkö Raamattu antaa pohjaa elämälle?
Tuleeko liian helposti kiistoja ja jännitteitä milloin mistäkin, muutostarpeita, rajalinjojen uusia määritelmiä?


Kirkon tilasta, Ajan hengestä, ihmissuhteista  kaikista muistelen puhutun.
Kertaus ei pahaa tee, joten jotakin:

Kiistoja ja jännitteitä syntyy kun ei ymmärretä toisten/toisen ajatusmaailmaa, tarkoitusta tai vaikuttimia.
Siksi pitäisi olla herkkyytä kuunnella ja olla puuttumatta joka sanaan.
Kotona on jokaisella tässä hyvä harjoituspaikka.

Erilaisten ihmisten kanssa eläminen on minusta mielenkiintoisempaa kuin samanlaisten. Sopii uteliaille luonteille.

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa.  Erilailla senkin koemme. Toiset riippuvat vanhassa, toiset muuttuvat matkalla.

Kunnioittaminen on puhuttanut minua vuosikymmen sitten. Se on katoamassa. Kaunis käytös on luonnekysymys  tai kodinperintoä. Ennen koulussakin opetettiin ainakin jotakin. Tervehtimistä, ihmisten puhuttelemista, ovien avaamista  tms.

Tässä jotakin aluksi.

[Riitta-mummi]

Tänään on 1. Adventti.

https://www.youtube.com/watch?v=jqvol_LZ80I   

                                                   

[Pena]

Hoosianna! https://www.youtube.com/watch?v=IuexxtDGo5c

[Riitta-mummi]

VK 384   Autuas ken sydämensä

https://www.youtube.com/watch?v=Sr17z-99Jnk

1.
Autuas, ken elämänsä
uskoo huomaan Jumalan,
elää hänen lähellänsä,
suostuu tahtoon Korkeimman.
Ilo, onni, menestys,
murhe, köyhyys, kärsimys,
kaikki koituu parhaaksemme,
myöskin kuolo voitoksemme.

2.
Häilyvä on elämämme,
varjo vaelluksemme.
Monet vaiheet päivinämme
täällä aina koemme.
Eivät kestä aarteet maan,
tieto, arvo, valtakaan.
Emme saata yhtään jatkaa
elämämme juoksun matkaa.

3.
Herralla on tiedossansa
salaisimmat toiveemme.
Ilman hänen apuansa
raukenevat aikeemme.
Herralla on vallassaan
kaikki maassa, taivaassaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet vuosiemme.

4.
Tiedostamme, voimastamme
täällä usein kerskaamme.
Lahjaksi me Herraltamme
kaiken saaneet olemme.
Herralta on kuritus,
Herralta myös armahdus.
Hän suo puutteen, hän suo leivän,
murheen niin kuin ilon päivän.

5.
Autuas, ken muistaa tätä,
tyytyy Herran tahtohon.
Häntä Jumala ei jätä,
Herran hoidossa hän on.
Kun hän täältä eroaa,
levon Herrassa hän saa,
voiton perii kuolemassa,
ilon taivaan kunniassa.

6.
Sydän nöyrä, tyytyväinen,
Herra, minuun aina luo,
maailma kun pettäväinen
murhetta ja tuskaa tuo.
Minut viimein suojaasi
kanna riemunmaahasi,
jossa laulaa voitostansa
uutta virttä Herran kansa.




Gustaf Ållon 1694. Suom. Abraham Frosterus 1765, Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.

[Riitta-mummi]

On vielä joulun aika. Tämä on kaunis ja herkkä 'piltti-virsi', sopii iltavirreksi meille vanhoillekin:

https://www.youtube.com/watch?v=u4wD5mHCUYA

193Betlehemin piltti vain


1. Betlehemin piltti vain,
piltti vain
riemuni on autuain.
Aamen, halleluja!

2. Nyt hän makaa seimessään,
seimessään,
kaiken kantaa kädellään.
Aamen, halleluja!

3. Aasi tunsi Herransa,
Herransa.
Jeesusta saan palvella.
Aamen, halleluja!

4. Toivat viisaat idän maan,
idän maan
arvokkaita lahjojaan.
Aamen, halleluja!

5. Poika puhtaan neitsyen,
neitsyen
syntyi sukuun syntisten.
Aamen, halleluja!

6. Ikuinen ja luomaton,
luomaton
ihmiseksi tullut on.
Aamen, halleluja!

7. Muiden lasten lailla hän,
lailla hän
kohtaa vaivat elämän.
Aamen, halleluja!

8. Kuitenkaan ei syntiä,
syntiä
havaita voi hänessä.
Aamen, halleluja!

9. Pelastaakseen tuomitut,
tuomitut
hän on tänne saapunut.
Aamen, halleluja!

10. Siispä veisaan iloiten,
iloiten
kiitokseksi Jeesuksen:
aamen, halleluja!

11. Ylistystä, kunniaa,
kunniaa
Pyhä Kolminaisuus saa.
Aamen, halleluja!

Latinalainen keskiajalta, suom. Jaakko Finno 1583, uud. suom. J. Haavio 1971

[karjalaisenkyösti]

Tätä olen mietiskellyt:
Paavalin kirjeestä roomalaisille, luvusta 14, jae 17.
 "Sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."

[karjalaisenkyösti]

Selvittelen asiaa, ja tässä lisäinformaatiota:

Mikä on tämän tekstin selitys, mitä kaikkia ulottuvuuksia sillä on?

ChatGPT
Tämä Raamatun jae, Roomalaiskirjeen 14:17, sisältää useita hengellisiä ulottuvuuksia ja opetuksia:

Jumalan valtakunnan luonne: Tässä kohdassa Paavali korostaa, että Jumalan valtakunta ei ole sidoksissa ulkoisiin seremonioihin tai maallisiin nautintoihin, kuten ruokaan ja juomaan. Sen sijaan se keskittyy hengellisiin asioihin.

Vanhurskaus: Tämä viittaa oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Vanhurskaus saavutetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, ei ihmisen omien tekojen kautta.

Rauha: Paavali puhuu sisäisestä rauhasta, joka syntyy Jumalan ja ihmisen välisen sovinnon kautta. Tämä rauha voi myös viitata kristittyjen välisiin harmonisiin suhteisiin, jotka heijastavat Jumalan rakkautta.

Ilo Pyhässä Hengessä: Tämä ilo on syvempää ja pysyvämpää kuin maalliset nautinnot. Se on ilo, joka perustuu hengelliseen yhteyteen Jumalan kanssa Pyhän Hengen kautta.

Kristillisen vapauden ja vastuun tasapaino: Tässä kontekstissa Paavali kehottaa uskovia olemaan tuomitsematta toisiaan ruokasääntöjen suhteen, mikä oli alkukristillisessä seurakunnassa yleinen kiistakysymys. Sen sijaan hän kehottaa keskittymään Jumalan valtakunnan todellisiin arvoihin.

Henkilökohtainen ja yhteisöllinen usko: Jae korostaa sekä henkilökohtaista uskoa että sen vaikutusta yhteisöön. Kristityt ovat kutsuttuja elämään tavalla, joka heijastaa Jumalan valtakunnan arvoja.
Tämä jae tarjoaa siis syvällistä opetusta kristillisen elämän ydinarvoista ja siitä, miten uskovien tulisi asettaa hengelliset arvot maallisten edelle.

User
Voiko siis ajatella,  että tuo kohdan 3 ”rauha” on ensisijaisesti sitä, että ihmisen ja Jumalan välillä vallitsee rauhan tila ja että tietoisuus tästä rauhan tilasta voi monesti vaikuttaa myös rauhallisuuden tunnetta ihmisen mielen alueellakin?

ChatGPT
Kyllä, tuo on hyvä tulkinta. Roomalaiskirjeen 14:17 puhuessa "rauhasta" se viittaa ensisijaisesti rauhan tilaan ihmisen ja Jumalan välillä. Kristinuskon opetuksen mukaan tämä rauha on saavutettavissa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, mikä johtaa syntien anteeksiantamiseen ja sovintoon Jumalan kanssa.

Tämän jumalallisen rauhan tietoisuus vaikuttaa usein myös henkilökohtaiseen mielenrauhaan. Kun ihminen tuntee olevansa sopusoinnussa Jumalan kanssa, se voi tuoda syvää sisäistä rauhaa, joka ylittää ymmärryksen. Tämä mielenrauha voi auttaa ihmistä selviytymään elämän haasteista ja vaikeuksista, ja se voi myös edistää rauhallisempia ja rakentavampia ihmissuhteita.

Lisäksi tämä rauha ei ole vain passiivinen tila, vaan se voi inspiroida toimimaan rakkaudessa ja yhteydessä toisiin ihmisiin, mikä heijastaa Jumalan rakkautta ja sovinnollisuutta.

[Riitta-mummi]

Voi Kyösti ! Älä etsi tekoälystä Pyhää Henkeä !! Hänet tunnetaan tai ei tunneta. Hänet koetaan, tai ei koeta.

En sano että tämä on pilkkaa PH ä kohtaan, mutta se tuli mieleeni. Ei etsitä elävää Jumalaa koneesta, vaan omasta sielusta ja lähimmäisistä.

[Pena]

Vanhurskaus: Tämä viittaa oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Vanhurskaus saavutetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, ei ihmisen omien tekojen kautta.

Vanhurskaus on Jumalan ominaisuus. Vanhurskauttaminen on ryhtymistä Jumalan vanhurskauden palvelukseen. Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta (Rm 6:18).

[Riitta-mummi]

Ehtoollisen vietto messussa


Adoremus te, Christe (Giacomo Antonio Perti - 1661-1756)[/i]

https://www.youtube.com/watch?v=-p5EdZbXqD4