Miten käytän aikaani

[Riitta-mummi]

Hei AKUANKKA313 !
Sinustataan ei ole  piiiitkääään aikaan kuulunut, mutta nytpä tulit ! 

Jokainen käytämme aikaamme miten parhaalta tuntuu. Hienoa tuo yhteisöllisyys ja toisten auttaminen, eli palveleminen kuten kristillistä onkin.

Tuo kokemusasiantuntemus on erittäin tärkeä taito ja työ. Minun jälkeläisissänikin sitä apua tarvitaan. Minä en enää jaksa olla kuin nimeltä mummi. Mutta on muita.

Tyttäreni osallistuu syrjäytyneiden nuorten auttamiseen. Se tuntuu minusta hyvältä.

Minä vielä kirjoittelen, se on nyt pää-asia elämässäni, Kristuksen jälkeen toki.

R-m

[Riitta-mummi]

Mitä kannattaa pohtia19.11.2024

 

Koska kukaan ei voi tietää kaikkea, on turha yrittää pohtia kaikkea. Paljo ajattelu on kuulemma kognitiivisen ajattelun korkein aste.

Kun pohtii paljon, syntyy kaiketi palon ajatuksia. Niitä voi käyttää miten parhaaksi näkee. Pitää ominaan, tai jakaa. Jos pitää kaiken omana tietonaan ei ole sosiaalinen ihminen, eikä jaa toisille.

Lennokkaimmat ajatukset onkin viisainta jakaa samoinajatteleville, muutoin voi saada nimittelyn jota ei halua.

 

Uteliaan luonteeni vuoksi olen kerännyt paljon turhaakin tietoa. Se on kuitenkin, lähes kaikki, omaksi ilokseni ja ajankulukseni.

Ajankuluksi minulle kelpaa eniten sellaiset asiat jotka tuovat jotakin uutta ajateltavaa,ja nykyisin kirjoitettavaa, päiviini.

Kirjoitukset eivät aina ole pohdinnan tulosta, joskus niitä syntyy kuin itsestään.

Olen ajatellut että hengellisistä kirjoittaessani olen kuin käsi joka piirtää esiin jonkun toisen ajatuksia. Joskus toki menee omaa tekstiä sekaan.

 

Mitä siis kannattaa pohtia? Pohdin aika paljon hengellisiä kysymyksiä ja olen niistä kirjoittanut myös erilaiset näkemykseni esiin tuoden.

Häpeäisin jos kirjoittaisin vastoin kuin käsitän. Saan vaikutteita joiltakin arvostamiltani teologeilta ja Vapahtaja on ohjeistajani.

 

Mietin myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. Nyt maailman tilannetta, sotia ja luonnonmullistuksia ja niihin johtaneita syitä. Pohdin sotien syitä ja syntymekanismeja. Eniten mietin lasten ja nuorten tulevaisuutta tällaisessa maailmassa joka on jo jakautumassa selvästi kahtia.

 

Sevimmin kahtiajako näkyy kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden maiden kesken. Länsimaissa kristityt edustavat sitä kehittyneempää puolta. On vain niin , kuitenkin, että rikkaat ja köyhät kuuluvat myös kristittyjen maiden osaan.

 

Ei heikommista huolehtiminen kuulu meidänkään hyvinvointivaltion kaikille ihmisille. Monille on ainoastaan oma pankkitili tai kassakaappi kaikkein lähinnä sydäntä.

 

Voi, voi, kuinka paljon onkaan ajateltavaa ! Vaikkapa kulttuurin kehitys Suomessa ja se miten kulttuuria arvostetaan nykypolitiikassa.

 

Maailma muuttuu nyt kovaa vauhtia, oma muuttuminen ei tahdo pysyä kyydissä.

Pohtii... Riitta-mummi

[Riitta-mummi]

Vaativuus vai suvatsevaisuus ?24.11.2024

 

Muissakin kuin uskonkysymyksissä törmää aika usein vaativaisiin näkemyksiin. Silloin ollaan täysin varmoja kuinka Raamattua tai muita tosiasioita tulee tulkita. Tai ehkä enemmänkin niin, ettei Raamattua saa lainkaan tulkita, vaan jokainen sana on totuus.

Perustuu fundalismiin, ehdottomuuteen, kirjotettuun Sanaan.

Itselläni on toisenlainen näkemys. Kirjotettu Sana muuttuu Hengen ohjauksessa ymmärretyiksi ohjeiksi. Ne ohjaavat elämään ja toimimaan lähimmäisenä joka ei tuomitse toista.

 

Katson ylpeydeksi ( ei ole satavarmasti oikea näkemys )jos on aivan varma asiastaan ja vaatii toisenkin näin uskomaan. Käsitän näin sanat : Minun Isälläni on muitakin laumoja, että se vapauttaa kristityn olemaan sitä laumaa jonka kokee omakseen.

 

Kaikessa muussakin on hyvin raskasta olla Vaatimuksen hengen alla. On vanhempia, ja tosin myös lapsia, jotka ovat erinomaisen vaativaisia omien kokemustensa ja näkemystensä takia. Joissakin perheissä, jopa suvuissa on tiukka vaatimus: Älkää pilatko suvun mainetta ! Se jos mikä rajoittaa ja ahdistaa elämisen iloa. No, iloitseminenhan onkin näissä tapaukissa vähemmän suotavaa. Ainoastaan vakava, menestyvä, tuloksellinen elämä sallitaan.

 

Hyvä kasvatus ei ole ahdashenkistä, suvaitsematonta tai kaikkeen kielteisesti suhtautuvaa.  Lähtökohtina  rakkaus, rajat, salliminen ja sopivat neuvot riittävät . Lapsille vanhempien läsnäolo rakkauden ja vapauden ilmapiirissä on hyvän kasvun tae.

Ja ennen kaikkea rakkaus !


Raamattu on oikein kohdattuna hyvän elämän perusta ja käyttöohje.

 
Pohtii Riitta-mummi

[Riitta-mummi]

Kaikki hyvänmielen hetket vuoden mittaan

 

Olen jo hyvissä joulutunnelissa vaikka eivät vielä piparkakut ja kinkku tuoksukaan. Ne ovat joulun ykköstuoksuja luomaan tunnelmaa. Hyasinttikin on, mutta olen sille allerginen, joten se on poistettava kuten oikea kuusikin. Jos kuusta ei ole suihkuteltu, se sisältää siitepölyä ja parhaassa tapauksessa ötököitäkin. Eläimet sinänsä kuuluvat joulutunnelmiini. Etenkin lintulaudan linnut, jänikset hyppimässä pihalla ja koira jalkoja lämmittämässä vuoteessa.

Juhlatunnelmista, jota on muitakin kun tämä jouluinen, on se kuitenkin suurin. Pääsiäinen tuntuu kevättä , ja kaiken heräämistä, lupailevana erikoisena fiiliksenä. Siinä on toisenlaista iloa kuin jouluisessa lapsen ilossa. Pääsiäinen sisältää sellaistakin jota on vaikea ymmärtää, lupauksen iankaikkisesta.

Pääsiäinen tuoksuu sulavalta lumelta, paljastuvalta maalta ja auringon voitosta pimeydestä. Minulle tuoksuista tuntuu yhäkin navetan vintti kiikkuineen, punainen limonaadi ja sitruunasooda, ja tädin leipoma täytekakku jossa kermavaahdon päällä oli 'linnunmunia'.

Vappu ei ole juhla siinä mielessä kuin kirkolliset ovat, mutta johtunee siitä etten ole ylioppilas. Oli  kyllä vappuviuhka ja joskus viipperäkin, mutta ilmapalloa en ole koskaan saanut. Vappu maistuu simalta ja munkilta ja räntäsateelta.

Juhannusta vietetään suomalaisuutta juhlien, on  lippua, saunaa ja usein alkoholia. Järvien rannoilla hoilaa suomalainen ja toinen vastaa vastarannalta.

Juhannus ei ole tunnelmaltaan mukava. Alkoholi kun on mukana juhlissa, sattuu hukkumisia vesillä, kolareita teillä ja erinäisiä muita yksityisempiä juttuja.

Laulu ja haitarin soitto ovat supisuomalaisia ajanviettotapoja, ja mikäs siinä !' Hoi, laari laari laaa' raikaa mutta kuka muistaa Johannes Kastajaa.

Sitten vuodenkierto sisältää vähän juhlia. On heinätöitä, marjastusta, sienestystä, hirvenkaatoa. Hirvipeijaiset ovat kyllä juhlat metsästäjille ja maanomistajille.

Jo syksyllä moni isäntä katsoo metsästä joulukuusen, ja merkitsee sen jollakin tavalla. Jos on kaadettu syksyllä metsää, voi saada komean latvakuusen jossa on paljon käpyjä. Sellainen kuusi on kaunein vain kynttilöin somistettuna.

Käsityötaitoiset alkavat kutoa, neuloa, virkata ja ommella lahjapaketteihin pantavaa. Näin ainakin ennen tehtiin.

Ruokapuolta alettiin suunnitella, alkaen teurastuksista.

Joulun taika tuli monille juuri ruoan runsaudesta. Yleensä suomalainen syö terveellisen vaatimattomasti, mutta ei jouluisin.

Oma tärkein muisto joulun tulosta oli suursiivous. Lähes kaikki mitä huoneissa oli, kannettiin ulos pakkaseen tuultumaan. Katajanoksista tehdyllä vihdalla äiti ripsui katot, nurkat ja lattialistat. Sitten tuoksui mäntysuopa, jopa lysolikin joskus. Huoneet lämmitettiin, kuivattiin ja sitten kannettiin tavarat takaisin. Vuoteet sijattiin puhtain lakanoin ja tyynyliinoin. Matot vaihdettiin puhtaisiin, ja sitten alkoikin jo tuntua suuren juhlan aatolta.

Ruokien tuoksut, kuusen haku isän kanssa, siinä oli Joulu !

En ole vielä laitellut esiin juuri mitään koristeita jottei odottava joulutunnelma lopu kesken. Pari kynttilää palaa, itsenäisyyspäivältä polttamatta jääneitä. Yksi amaryllis on pöydällä, ihan nupussa vielä aukenemista odottaen.

Tuomaan-päivänä  aion aloittaa. Paistan kinkun ainakin, muut herkut ovatkin ostotuotetta. Tortut paistan aina sitä mukaa kun niitä tarvitaan.

Joulun tunnelma asuu sisimmässä. Se onkin sitä kaikkein parhainta. Sitä eivät mitkään aineelliset korvaa.



Siunattua ja rauhallista Joulua !

 
Riitta-mummi

[Riitta-mummi]

Tämä syntyi tänään Ketun joululaulun innoittamana

https://www.youtube.com/watch?v=ESBNDTJaoQk

Uudempi joululaulu  Ketun joulu  on keskittynyt oleellisimpaan. Jouluna jumala syntyi...jatkuu Paras Poika pakkasella.

Se on meille Pohjoismaissa läheisempi kuva kuin luola- tai tallipaikka Palestiinan vuorimaassa.

Oleellisinta on että Hän syntyy sydämiimme, ja se mitä siitä seuraa.

Kun Kristus on sydäntemme herra, pahuus, ilkeydet, juorut ja ahneus vähenee. Antaminen, auttaminen ja lähimmäisistä välittämineen lisääntyy, ainakin sen pitäisi !

Valitettavasti antamisen ja auttamisen on kaupallisuus ominut. Ei kokonaan, mutta ikävässä määrin. Vapaaehtoisuus on häviämässä, rahalla saatavat palvelut puolestaan voittamassa. Ne ihmiset joilla rahaa on maksaa palveluista, olkoot onnelliset. Hehän työllistävät monia aloja. Itsellenikin on pian tulemassa jouluruoat kotiin kuljetettuina. Liikuntavammaisena maksan mielelläni pienen korvauksen kuljettajille. Samalla ajattelen jatkuvasti sitä yksinhuoltajaäitiä jolle 6,50 on liian kallis hinta lounaasta. Jouluakin hän näyttää lapselleen Stockmannin ikkunoiden takaa.

Ruskea Lucia-neito, jota ymmärtämättömät, tai jokin organisaatio, ymmärtämättömyyttään parjaa, kerää rahaa juuri näille köyhimmille maamme asukkaille. Antakaa, ihmiset runsaudestanne roponen lähimmäisiemme jouluksi!

Iloista antajaa Herra rakastaa !

R-m

 

[Riitta-mummi]

Sielun kaivelua7.1.2024

Olen hyvin nuoresta asti pohtinut kysymyksiä elämästä ja itsestäni. Sitäkö on syntyisin tiedonhalu eri elämän alueilta.

Kansakoulussa ajattelin jo olevani hiukan erilainen luokkatovereihin verraten. Miksi minua ei kiinnostaneet liikunnalliset leikit suuremmin. Miksi laskento, myöhemmin matematiikka ja etenkin algebra  olivat vaikeita, mutta uskonto, historia ja äidinkieli mieluisa ja helpompia. Koin, ja koen edelleen olevani tosaalta jopa pelokas, mutta suorat sanat löytyvät toisaalta liiankin helposti. Olen kriittinen, arvosteleva tyyppi. Arvostan kyllä ominaisuuksiani, mutta jatkuvasti pyrin parempaan. Olen perfektionismiin suuntautunut, mutta en fanaattisesti.

Kristityn pitääkin pyrkiä hyvään, pyrkiä eroon huonoista asioista. En etsi pyhitystä, siihen ohjaa vain Herra Jumala. Ei omat teot !

Näitä jälleen miettiessäni, päätin käyttää apuna tekoälyä, johon olen suhtautunut hyvin varauksella. Tietokone on lähes ainoa tietojen lähde meillä jotka emme ole opiskelleet , Kirjat pölyttyvät kaapissa, sillä näkö on käynyt heikoksi. Ne ovat myös raskaita pidellä näillä voimilla jotka ovat jäljellä.

 

Kysyin Tekoälyltä mitä on itsetuntemus ?

 Se vastasi :

Itsetuntemus tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää omia ajatuksiaan, tunteitaan, motiivejaan ja käyttäytymistään. Se on itsetarkkailun ja itsearvioinnin prosessi, jossa tunnistetaan omat vahvuudet, heikkoudet, arvot ja uskomukset. Itsetuntemus auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä, parantamaan ihmissuhteita ja elämään tasapainoisempaa elämää.

Kun ymmärrämme itseämme paremmin, voimme myös kehittää itseämme ja kasvaa henkilökohtaisesti. Itsetuntemus on tärkeä osa itsevarmuuden ja henkisen hyvinvoinnin kehittämistä.

 


Toinen kysymys kuului: Mistä johtuu atavistiset pelot ?

Atavistiset pelot ovat syvälle juurtuneita, usein tiedostamattomia pelkoja, jotka voivat juontaa juurensa ihmisen evoluutiohistoriaan. Nämä pelot ovat peräisin ajalta, jolloin esi-isämme kohtasivat erilaisia uhkia luonnossa, kuten petoeläimiä tai vaarallisia ympäristöjä. Esimerkiksi pelko pimeästä tai korkeista paikoista voi olla peräisin ajalta, jolloin nämä tilanteet olivat todellisia uhkia selviytymiselle.


Atavistiset pelot voivat myös liittyä kulttuurisiin ja geneettisiin tekijöihin, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Vaikka nykymaailmassa monet näistä peloista eivät enää ole yhtä relevantteja, ne voivat silti vaikuttaa käyttäytymiseemme ja reaktioihimme.


Näin olen kerännyt tietoa ominaisuuksista jotka ovat olleet lähes koko elämäni ajan esillä. Olkoon vaikka näin. Tiedän olevani turvassa sillä olen Sanan mukaan Jumalan oma, Taivaan perillinen, vaikka nämä sanat maistuvat hiukan kerskaavilta.

Kuulun körttiläiseen herätysliikkeeseen. Pidän Paavo Ruotsalaisen löydöistä ja N.K. Malmbergin sivistämästä, ja monien virsirunoilijoiden kaunistamasta tavasta olla uskova.

 

Etsivä löysi, löytänyt iloitsee ja kiittää !

R-m