Körttiläisyys on isänmaallisuutta

[Viisveisaaja]

Tämä ei varmaan liity Seuratupa-aiheisiin enää mitenkään, mutta näkyypä keskustalaistenkin parissa esiintyvän tuota ajatusta, ettei Natoon kannata mennä kun Venäjä ei nyt juuri pysty hyökkäämään eikä se Putin mikään ikuinen ole:

https://www.suomenmaa.fi/keskusta/uudenmaan-keskusta-pohti-nato-kysymysta-venajalle-tarjottiin-turvatakeita-petsamoa-ja-karjalaa-vastaan/

Mikähän kuuluu tuvan aihepiirin sitten ?

han fiksu pointti öppiäisellä, tai siis toi keskustalaisten oliko nuorten raittiusseuran tai jonkun.
Mulla on yksi rakas pappi itä suomesta kun on opiskellut öö olikohan Leningradissa, niin hällä sellaista näppituntumaa venäläisiin ja siihen systeemiin, kuten pikkasen minullakin, niin hänkään ei ole Venäjäläisiä niin kovasti vastaan, kuten en minäkään ja siksi toi pointii NATO a ajatellen ihan miettimisen arvoinen, kun naapurinahan se pysyy ja sen kanssa olis elettävä.

Pitkällä aikajanalla pareemp ois elää rauhassa ja tehdä kauppaa, josko Suomi sanoisikin ei NATOlle ja sais edullista öljyä ja muuta, voitais olla vauras maa?

[juhani]

Voipi olla, että me maksettaisiin kopeekoilla Ruispalat -leipää.

[Viisveisaaja]

Voipi olla, että me maksettaisiin kopeekoilla Ruispalat -leipää.

Tai tultaisiin sika rikkaiksi kaikki, mutta enempi se mitä vaikutusta meillä voisi olla tuohon kansaan. ?

[Pena]

Voipi olla, että me maksettaisiin kopeekoilla Ruispalat -leipää.

Saakohan kopeekoilla enää mitään? Kopeekkahan vastaa sentin seitsemäskymmenesosaa.

[luterilainen]

Juha Molari oli meikäläisen kurssilla. Joskus me olimme körttiseuroissa ja hyvän puheen hän piti. Mutta minä tiesin Juhan suhteista Neuvostoliittoon ja Venäjälle. Minä en ymmärrä Juhaa.

Suomen putinistiit järjestävät Venäjän voitonpäivän kunniaksi mielenosoituskulkueen.   

Ville Rannan pilapiirros: Voitonpäivä – eläköön Venäjän asemahti! https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/904efcdd-bdf1-48f8-be62-043e7de310a3

[Viisveisaaja]

Suomelaiset on harvinaisen anteeksiantavaa porukkaa.

Ei minullakaan ole tavan tallaaja venäläistä vastaan, uskoisin että suurin osa suomalaisista suhtautuu normivenäläiseen joko positiivisesti tai neutraalisti. Negatiivisesti hyvin pieni prosentti.

Kuka ei voisi viettää kivan illan paremmin kuin venäläisen kanssa.
Ihania ihmisiä.

[Viisveisaaja]

Paljon riidelleenä ja joskus pussailleena, vaison kirjoittaa kirjan kansojen yhteyselämästä. Arabien ja juutalaisten, venäläisten ja venäläisten, vaikka se venäläisyys tai venäjän imperiumi aika iso laaja skaala.

Joka tapauksessa kun ei ole ollut maidemme tai medioiden propagandaa sekoitettuna, niin tavan normi jengin kanssa on aika hyvin mennyt, mutta kun oli kiihkein aikas kuten nyt ukrainan kanssa, niin tavantallaajien kanssa ilaman et ei mentäis äärimmöäisyyksiin somaleja kohtaan tai muita, niin tavantallajat me ollaan ihan ok, tullaan toimeen voi tulla kulttuurisia erimielisyyksiä, mutta yli voitaisiin päästä.

eN TIEDÄ MITEN VOITAISIIN OLLA RAUHATEKIJÖITÄ JA JUMALAN LAPSIA ?
https://www.youtube.com/watch?v=OP-00EwLdiU

[luterilainen]

Elias Simojoki teki miehen työn Koirinojan lahdella Talvisodassa päästäessään kituvan sotahevosen kärsimyksistään. Iivana sitten ampui Simojoen siihen samaan paikkaan.

Myös Lapuan lotta, Hurja-Hiljana tunnettu Hilja Riipinen (1883-1966) oli körttiläinen, raittiusnainen, kieltolain kannattaja, isänmaallinen värikäs henkilö, joka oli muun muassa opettaja, lotta, poliitikko, kasvattaja, naisasianainen ja paljon muutakin. Hilja Riipinen oli lapuanliikkeen jäsen, kokoomuksen ja isänmaallisen Kansaliikkeen kansanedustaja, joka vihasi kommunismia ja sosialismia.

Syksyllä 1917 Lapuan kirkkoherra Wilhelmi Malmivaara pyysi Hilja Riipisen johtaman Lapuan naisyhdistyksen järjestämään Lapuan naisille saniteettikurssit, koska Malmivaaran mukaan “suuria tapauksia saattaa olla tulossa”. Kurssit järjestettiin kunnanlääkäri Herman Tiitisen johdolla, josta sitten tuli Suomen valkoisen vapausarmeijan ylilääkäri. Lapuan naisyhdistys taas oli eräänlainen lottien esiaste, ja se koordinoi naisten toimintaa vapaussodan aikana.

Hilja Riipistä pidetään Lotta Svärd-järjestön pääideologina, jolla oli merkittävä vaikutus järjestön syntyyn ja aatemaailmaan. Hän päätoimitti Lotta Svärd-lehteä, kuului järjestön keskusjohtokuntaan ja johti sen Etelä-Pohjanmaan piiriä. Hurja-Hilja oli Lotta Svärdin johtoportaan puhtaimpia idealisteja, josta voidaan sanoa, miten Lotta Svärdin uskonnollis-isänmaallinen perusvire juuri hänessä henkilöityi ja pysyi loppuun asti vahvana.

Vapaussodasta tuli Hilja Riipisen elämässä se ratkaiseva tekijä marxilaisuuden vastustamisesta, josta tuli hänen elämänsä tärkeimpiä ohjenuoria pääsiäisen 1918 jälkeen, jolloin rintamantakaiselle Lapualle tuli todisteita punaisesta terrorista ja punakaartilaisten julmuuksista “Ei löydy saastaisempaa eikä kauheampaa kuin punainen peto ihmishahmossa”.

Vapaussodan jälkeen siveellisyysvaliokunnan päätavoitteena oli saada ryssänmorsiamet pysymään kotonaan, jotteivät he olisi levittäneet haureutta valkoisten sotilaiden keskuuteen. Siveellisyysasat huolettivat Hilja Riipistä kauan vapaussodan jälkeenkin, ja hän kirjoitti sotilasjohdolle Helsinkiin huolestuneena vaaroista, jotka nuoria miehiä kasarmien liepeillä vaanivat, so alkoholinkaupustelijoita ja huonomaineisia naisia. Etupäässä siveellisyysasioita käsitteli Hilja Riipiseltä v.1925 ilmestynyt kasvatusopillinen kirja “Seitsemän kirjettä nuorelle sisarelle”.

Lähteet

Kaarle Sulamaa: Hilja Riipinen-Lapuan lotta

Hilja Riipinen https://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Riipinen

[Riitta-mummi]

Valokuva kertoo :  IKLn naiset tekemässä natsitervehdyksen Hilja Riipiselle<.

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:25998#image

Tuota voi sanoa ääri-isänmaallisuudeksikin.  Eipä silti, muistan isäni kertoneen kuuluneensa myös IKLään. Se oli luonnollinen jatkumo suojeluskuntalaiselle. Samoin poliisikoulukin. 

[Pena]

Minä en pidä sellaista aitona isänmaallisuutena, joka katsoo isänmaan kuuluvan vai osalle kansalaisistaan. Isänmaallisuuden tulisi olla yhtenäisyyden eikä hajottamisen asialla.

[Riitta-mummi]

Sitähä miekii tarkotin. Ois pitänt laittaa yltiö-isanmaallisuus  .

Hyö olliit tietyl laill yllytettyi noihi elkeisii. Isse ei saant ajatella ! Mie olen vapauuven asial, lähes kaikess.

[luterilainen]

Valokuva kertoo :  IKLn naiset tekemässä natsitervehdyksen Hilja Riipiselle<.

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:25998#image

Tuota voi sanoa ääri-isänmaallisuudeksikin.  Eipä silti, muistan isäni kertoneen kuuluneensa myös IKLään. Se oli luonnollinen jatkumo suojeluskuntalaiselle. Samoin poliisikoulukin. 

Hurja Hilja kannatti eugeniikkaa ja katsoi, että ”henkisesti tahi ruumiillisesti rappiolla olevat eivät kelpaa tulevien sukujen perustajiksi”. Riipinen näki maailman taistelutantereena, jossa vastakkain olivat ”yleismaailmallisuususko neuvostojuutalais-moskovalais-merkeissä” ja ”patriotismi-isänmaallisuus”. Juutalaisia hän piti ahneina, rikkaina, isänmaattomina kiskureina.

"Valitsemisen ja sovittelemisen varaa ei ole. Suurissa asioissa sitä ei ole. … Valkoinen ja punainen ovat toisistaan yhtä kaukana kuin itä lännestä. Löytyy vain yksi ratkaisu: toisen on tuhottava toinen." — Riipisen puhe Vaasassa 1920-luvun alussa.

Jälkipolville Hilja Riipinen elää Hurja-Hiljan hahmona Kaj Chydeniuksen ja Arvo Salon Lapualaisoopperassa ja rovastinrouva Ellen Salpakarin esikuvana Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla.

[Pena]

Hilja Riipistä voi pitää isänmaallisuuden irvikuvana. Kenties hän oli myös herännäisyyden irvikuva. Onkohan siitä puolesta hänen persoonallisuuttaan jäänyt todisteita?

[Riitta-mummi]

Järkyttävän ehdottomia ajatuksia tuollaiset. Samoin ehdottomuus jota nuo puheet kivastavat.

Ei isäni muistuta tuollaista yhtään. Hän oli herkkä ihminen, jolta tämän taipumuksen olen kai perinyt.
Uskon hänen ikl-läisyytensä olleen hänelle 'vikatikki'. sillä hän ei ainakaan kovana kortinpelaajana ja juomien käyttäjänä Hiljan kriteerejä täyttänyt.
Sensijaan koti lähellä Venäjän rajaa kannusti Kannaksen poikia puolustusmielisyyteen.
 Isä nauroi, lauloi, tanssi, leikki , oli lapsenmielinen ja huumorintajuinen.

On ollut, ja on edelleen monenlaisia körttejä !

[luterilainen]

Elias Simojoki teki miehen työn Koirinojan lahdella Talvisodassa päästäessään kituvan sotahevosen kärsimyksistään. Iivana sitten ampui Simojoen siihen samaan paikkaan.

Hurja-Hilja Riipinen ihaili suuresti körttipappi Elias Simojokea, Sinimustat ja Mustapaita-nuorisojärjestöjen johtajaa. Sinimustat perustettiin talvella 1930–1931, kun Lapuan yhteiskoulun oppilaat perustivat kouluunsa Lapuan liikkeen aatteiden elähdyttäminä Sinimustat-kerhon, jotka toimivat Lapuan liikkeen nuorisojärjestönä. 

Hurja Hilja Riipinen oli ammatiltaan oppikoulun opettaja ja rehtori. Hän oli Lapuan yhteiskoulussa opettajana vuodesta 1906, koulun johtajana vuodesta 1912, virkaa tekevänä rehtorina vuodesta 1927 ja rehtorina vuodesta 1929. Riipinen johti Lapuan yhteiskoulua diktaattorin ottein, kuten körttipappi Olavi Kares totesi. Muut opettajat olivat varpaillaan hänen edessään. Hurja Hiljan kuri oli kova koulussa eikä hän pelännyt arvovaltaisten vanhempienkaan reaktioita vaan päinvastoin kutsui heitäkin koululle nuhdeltaviksi. Hurja Hilja Riipisen vahvaa asemaa ja persoonaa kuvaa sekin, ettei edes nimismies uskaltanut häntä vastustaa.

Riipinen oli kuitenkin vallankäyttäjänä oikeudenmukainen ja puolueeton, vaikka ankara olikin. Hän ei suosinut ystäviensä lapsia, ei edes Lapuan liikkeen johtajan Vihtori Kosolan poikaa Niiloa, jonka Riipinen jätti luokalleen. Todistuksessa oli yksi nelonen ja kaksi tuli lisää, kun Hilja omavaltaisesti alensi muun aineen kahdeksikot nelosiksi. Pojan isälle Hilja selitti, miten Niilon oli hyvä vielä kasvaa. Vihtori Kosolan vanhimman pojan Pentti Kosolan Riipinen erotti koulusta kokonaan. Syynä oli alkoholin käyttö.

Körttipappi Olavi Kares toimi osana Lapuan liikkeen johtoa ja sen rahastonhoitajana, tehtävään muun muassa tilittää muilutusten suorittajille korvaukset bensiinikuluista. Olavi Kares oli körttipappi Kaarlo Kareksen poika.

Kaarlo Kares oli  jyrkkä herännäisyyden kannattaja ja yksi Lapuan liikkeen perustajista. Kares suhtautui myönteisesti natsi-Saksaan ja kannatti avoimesti natsien kirkollisen peitejärjestön Saksalaisten kristittyjen uskonliikkeen näkemyksiä. Hänen mukaansa natsien myötä Saksan kirkossa puhalsivat uudet virkistävät tuulet. Kares oli myös antisemitisti, jonka mukaan juutalaisvainot johtuivat heidän omista teoistaan. Kares piti juutalaisia rikkaina, joilta puuttui Jumalan siunaus. Hänen mukaansa myös antikristus oli juutalainen. Kares toimi useassa eri kirkollisessa virassa: pappina, kirkkoherrana, lääninrovastina ja kirkolliskokouksen jäsenenä. 

Lähteet

Sinimustat https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinimustat

Kaarle Sulamaa: Hilja Riipinen-Lapuan lotta

Olavi Kares https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Kares

K. R. Kares https://fi.wikipedia.org/wiki/K._R._Kares