Kirjoittaja Aihe: Runoja ilman annettuja sanoja  (Luettu 743 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa sivullinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 606
Runoja ilman annettuja sanoja
« : 09.04.22 - klo:20:08 »
Löysin vanhan runovihkoni 80-luvulta. Ovat kehnoja harjoitelmia vain, mutta minulle olleet sillä hetkellä merkityksellisiä.

Harmaa lattia
räsymatto
Kaksi raitaa
punainen ja sininen
Auringon osuessa
niihin
Elämä on pelastettu

*

Haalea aurinko
harmaan taivaan lomasta
huoneeni hämärään
kirkastuen

*


Äänet pihalla
kiinni elämässä

Minulle suotu
luopumisen lahja


Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #1 : 10.04.22 - klo:11:07 »
Lähtö


Tämän rapean hangen aikaan
tiaisen hengästymättä
valon äärettömyyttä

Mustarastas:
Morendo,
neljä kokonuottia.

Ei, et sinä
milloinkaan kuole.


 :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #2 : 10.04.22 - klo:11:23 »
Minervan laulu

Oli tullut yö
oli myöhä, elokuu
koko taivas tähtinä tuikki
tuuli lauloi villiä lauluaan
oudot varjot
rannassa puikki.

Silloin aavalta ulapan
merenneito ui rantaan
kaislanvihreitä hiuksia sukien
kylvi helmiä hiekkarantaan.


Monet kerrat siellä sen leikkivän näin
kalat ui sen laulua kohti.
Ja se kutsui luo
vaikka hukkuisin
meri alla kuutamon hohti

riennä, riennä, se kutsui mua
kohta kiire on sulla
Unet ihmisen kestää pienen hetkisen
Pian en voi luoksesi tulla



Nyt jo pelkään,
että et enää tulekaan
kun on kaiken oltava varmaa.
Surut maailman
särki sadun unelman
päivä on vain pitkä ja harmaa.

Siksi säiky en yötäkään
tahdon nähdä sun siellä
tule unelmiin
laula päiviin arkisiin
lumousten laulua vielä.

 :icon_rolleyes:
« Viimeksi muokattu: 10.04.22 - klo:11:32 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #3 : 10.04.22 - klo:11:37 »
Laulan koti-ikävääni

Missä on maailman kaunein saari
rannat kaikista rakkaimmat
Sen kalliopaadet
murheen myrskyiltä suojaavat.

Missä polku vie lehdon halki
kohti hiekkaista poukamaa?
Kerro, mistä laivat
uivat pois
horisontin taa?

Kerro, vieläkö pääsen sinne
iltaa pilvet kun ruskottaa?
En polkua löydä
unta kaikesta näinkö vaan?
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 20184
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #4 : 10.04.22 - klo:11:41 »
Kai tämäkin on koti-ikäväruno:

Oniipaan

Käy pohjoiseen päin viivasuora tie
ja akaasiat sitä reunustaa.
Se laidunmaiden halki minut vie,
kun taakse vuoriseutu jäädä saa.

Odottaahan vielä siellä,
minne taaskin käydä saan,
päivänmatkan päässä synnyinmaa.
Kuitenkaan ei tällä tiellä
takaisin saa lapsuuttaan.
Kotiinpäin voin silti taivaltaa.

Kas, helmikana jalat alleen saa
ja pahkasika pystysaparoin!
Nyt sarvilintu lentoon lehahtaa.
Nuo vanhat tutut kohdata taas voin.

Odottaahan vielä...

Tuon tasangonkin jätän suolaisen
ja edessä on aava aromaa.
Kun matkan suuntana on luoteinen,
pian palmut taivaanrantaan kohoaa.

Odottaahan vielä...

Hehkussa iltaruskon punaisen
pian pimenevä ilta viilenee.
Tienvarren baari vielä jokainen
kai janoiselle tuopin tarjoilee.

Odottaahan vielä...

Tie kuivan jokiuoman ylittää
ja risteyksessä kääntyy oikeaan.
No, tuossahan on viimein matkan pää,
kun perille on tultu Oniipaan.

Odottaahan vielä siellä,
minne taaskin käydä saan,
päivänmatkan päässä synnyinmaa.
Kuitenkaan ei tällä tiellä
takaisin saa lapsuuttaan.
Kotiinpäin voin silti taivaltaa.

Sakari Löytyn sävelmään 'Ombili' Martti Pentti

Poissa sivullinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 606
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #5 : 10.04.22 - klo:12:32 »
Onpa teillä hienoja runoja. Leenan Minervan laulusta erityisesti tykkäsin.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #6 : 11.04.22 - klo:11:18 »
Onpa teillä hienoja runoja. Leenan Minervan laulusta erityisesti tykkäsin.

Voi hurja kiitos, tykkäsitkö?  Sen melodia olisi mielestäni paljon kivempi mutta kun tänne en osaa siirtää niitä notaatiotiedostoja. Itse tykkäsin Penan kotimatkasta se oli hieno.

Kiitos tästä ketjusta!
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #7 : 11.04.22 - klo:11:22 »
Mette-Maarian konfirmaatiolaulu


Elämä aukeaa, jo aamu sarastaa
varjoihin synkän maailman
Pelkoni pimeästä käden ojennan,
tiedän, siihen tartutaan.

Päiväni jokaisen oot nähnyt aamussaan
ennen kuin synnyin maailmaan
Valmistit tieni, jota täällä vaellan
seuraat joka askeltain.

Elämä itse, minut kutsuit kulkemaan
aamusta aamuun kirkkaimpaan
Kättesi ihoon olet minut piirtänyt
etkä hylkää milloinkaan.

 :109:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 20184
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #8 : 11.04.22 - klo:11:48 »
Itse tykkäsin Penan kotimatkasta se oli hieno.

Matka alkaa Namibian pääkaupungista Windhoekista. Kartasta näkyy, miten Oniipaan ajetaan. Se on pohjoisessa lähellä Oshakatia. https://www.netmaps.uk/wp-content/uploads/2015/05/Namibia-transportation-map.png

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #9 : 11.04.22 - klo:18:40 »
Maa itkee tuhoa rakastetun
kaiken murskatun
kaiken murhatun

Mariupol
Mariupol.

Sydän raskaan painon
jää alle
Olen itkenyt, sinun suruas
maailmalle

Tänä iltana, Mariupol.


................

Jos kestäisit.
Siksikö vaan
että minulla olisi
helpompaa


Jos jaksaisin ajatella


Sinä kestit sen kaiken
kuitenkin

Mariupol!




Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #10 : 11.04.22 - klo:18:46 »
Ei pitäis kirjoittaa sodasta eikä ainakaan siitä, kun kotikaupungissa tuli täysosuma satamaa suojaavalle it-tykille eikä varsinkaan kaatuneen ammuspojan perheestä eikä missään tapauksessa siitä, kun nämä ihan nuoret siunattiin. Eikä tietenkään ollut erin älykästä ruveta sitten lukemaan ulkomaanuutisia, että Mariupol ei enää voi kestää, puolustajia on enää niin vähän ja ammukset loppu.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11275
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #11 : 12.04.22 - klo:02:10 »
Matin merilaulu


Minä kasvan kalliolla
merituulen tuoksun alla
joka vesipisarassa sateenkaari kimaltaa
Ilo laulaa lokin lailla,
niin huoltamieltä vailla,
noilla kaukaisilla karikoilla
vaari kalastaa.

Minä surffaan niin kuin tuulee
minä laulan, että kuulee
joka rannan kulkijakin
jota suru pusertaa:
Ilo nauraa lokin lailla
niin hultamieltä vailla

käden ojennan, ja ystävyys
saa purjeet pullistaa.

Mua huominen jo kiskoo
ja sinne-tänne viskoo
elämä kai joka miestä, joka matkaan uskaltaa.

mutta näillä kallioilla
merituulen tuoksun alla
unelmista toivon rakennan,
ja turvapaikan saan


Vielä tulevissa  unissakin
lokki kiljahtaa.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9780
Vs: Runoja ilman annettuja sanoja
« Vastaus #12 : 12.04.22 - klo:05:36 »
      Unen ja toden
toden ja unen
toden unen
*)
rajamailla
   taisteltiin.


http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=2398.msg108723#msg108723

*) unen toden


(Täydensin siis alaviitteellä. Alkuperäinen on kirjoitettu koneella paperille noin 50 vuotta sitten. Kun näytin runojani Kalevi Seiloselle**), tämän kohdalla hän nyökkäsi. Myös Hannu Salamalle tarjosin arvioitavaksi, mutta häntä ei kiinnostanut.)

**) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Seilonen

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»