Perustetaanko raamattupiiri Körttifoorumille?

[karjalaisenkyösti]

Eikö Saarikoskikin kääntänyt jotain?

Minulla on sellainen muistikuva, että hän olisi kääntänyt Matteuksen evankeliumin.

[karjalaisenkyösti]

Miten silloin on sanatarkkuus, johon en usko ja joka johtaa harhaan. Se on periaate, joka ei läheskään aina toimi, kun sanalla on niin monta merkitystä (kuusi palaa= tulipalo, tulee takaisin, sokeria jne).

Mikään maailmassa ei toimi sataprosenttisesti.
On kuitenkin periaatteita, joita noudattamalla tavoitellaan jotain, jota lähelle päästään, vaikka ei päästäkään 100% tavoitteeseen. Ilman tietyn periaatteen noudattamista joudutaan kauas tavoitteesta.
Kun jonkun sanan voi kääntää usealla tavalla, monissa käännöksissä on alaviitteitä, joissa se toinenkin käännösvaihtoehto kerrotaan.

Kun raamatunkäännösperiaate on pyrkiminen sanatarkkuuteen, se tarkoittaa kokonaisuutta, eli sitä, että Raamattua kääntäessä on pyritty sanatarkkuuteen. Näin asian ymmärrän.  Kun katsotaan jotain pientä yksityiskohtaa, lienee luultavaa ja selvääkin, että jokin yksittäinen kohta sattuu olemaan jossain ei-niin-sanatarkassa käännöksessä "sanatarkempi".

Ei siitä liene mitään epäselvyyttä, että KR33/38 tai Raamattu Kansalle tai Saarisalon käännös on todellakin sanatarkkaa käännösperiaatetta noudattava käännös ja että KR1992 ei ollenkaan samassa määrin sitä ole.

Ja se, että jos käännös ei ole "sanatarkka", niin ei sillä perusteella käännöstä voi hylätä.
KR1992:lla on oma paikkansa ja oma toivottavasti laaja lukijakuntansa. Minäkin kuulun mm. KR1992:n lukijakuntaan.

Käännöksissä on paljon eroja: saman asian kun voi sanoa niin monella eri tavalla monin eri sanoin.

Täydellistä raamatunkäännöstä ei ole, sellaista, joka 100% tuo joka ikisen Raamattuun kuuluvan yksityiskohdan käännetylle kielelle.

[seppos]

Mikään maailmassa ei toimi sataprosenttisesti.
On kuitenkin periaatteita, joita noudattamalla tavoitellaan jotain, jota lähelle päästään, vaikka ei päästäkään 100% tavoitteeseen. Ilman tietyn periaatteen noudattamista joudutaan kauas tavoitteesta.
Kun jonkun sanan voi kääntää usealla tavalla, monissa käännöksissä on alaviitteitä, joissa se toinenkin käännösvaihtoehto kerrotaan.

Kun raamatunkäännösperiaate on pyrkiminen sanatarkkuuteen, se tarkoittaa kokonaisuutta, eli sitä, että Raamattua kääntäessä on pyritty sanatarkkuuteen. Näin asian ymmärrän.  Kun katsotaan jotain pientä yksityiskohtaa, lienee luultavaa ja selvääkin, että jokin yksittäinen kohta sattuu olemaan jossain ei-niin-sanatarkassa käännöksessä "sanatarkempi".

Ei siitä liene mitään epäselvyyttä, että KR33/38 tai Raamattu Kansalle tai Saarisalon käännös on todellakin sanatarkkaa käännösperiaatetta noudattava käännös ja että KR1992 ei ollenkaan samassa määrin sitä ole.

Ja se, että jos käännös ei ole "sanatarkka", niin ei sillä perusteella käännöstä voi hylätä.
KR1992:lla on oma paikkansa ja oma toivottavasti laaja lukijakuntansa. Minäkin kuulun mm. KR1992:n lukijakuntaan.

Käännöksissä on paljon eroja: saman asian kun voi sanoa niin monella eri tavalla monin eri sanoin.

Täydellistä raamatunkäännöstä ei ole, sellaista, joka 100% tuo joka ikisen Raamattuun kuuluvan yksityiskohdan käännetylle kielelle.

Ja samt sanat voivat merkitä niin montaa asiaa, kuten kuusi palaa esimerkkini osoitti. Voitaisiinko puhua sanatarkan vastakohtana asiatarkasta, jossa on pyritty mahdollisimman suureen tarkkuuteen asian oikein ymmärtämisessä.

[karjalaisenkyösti]

Kyllä selittävää käännöstapaa mielestäni voi kutsua asiatarkaksi. Siinä kääntäjä pyrkii kertomaan asian niin tarkkaan, kuin kääntäjä tekstin ymmärtää. Sanoilla siinä ei niin merkitystä, vaan asialla. Hyvät ja huonot puolet tällä. Sanatarkkuuden ongelma tietysti kömpelömpi kieli toisinaan.   Jotta voi suositella jollekulle jotain raamatunkäännöstä, on hyvä ensin tietää lukijan tarve. KR1992  ei ole paras mahdollinen mihin tahansa käyttöön.

[Riitta-mummi]

On siis kai ainakin kaksi tapaa tutkia Raamattua.  Toinen on tuo käännösten, kääntäjien, sanojen, ja niiden ymmärtämisen vertailu.
Toista minä kannatan, ja se on , että omat ajatukset, ilman opettajaa, saavat nousta Raamatun lukemisen vaikutuksesta. Ja sekin tarkoittaa minulle Hengen vaikutusta. Niistä keskusteleminen, tai vain kirjoittaminen on sellainen raamattupiiri jota toivoisin.

[karjalaisenkyösti]

Riitta, mehän näistä raamattupiiriketjuista teemme oman näköisemme. Omat ajatukset ovat tervetulleita. Myös muilta oppimamme ajatukset ovat tervetulleita.  Älkäämme rajoittako liikaa luovuutta.

[Riitta-mummi]

Ei , ei rajoiteta.  Halusin vain kertoa miksi en kirjoita lauseita Raamatusta ja käy niitä läpi sana sanalta. Koen, että sanan sulautuminen ja sen ilmaisu on minun juttuni.

[karjalaisenkyösti]

Hyvä periaate tuo, jonka mainitsit.

[karjalaisenkyösti]

Koska raamattupiireille on oma osastonsa, ei ole enää tarpeen linkata kejuja toisiinsa, eli uuteen ketjuun ei tarvita enää linkkiä edelliseen ketjuun.

Millaiset asiat ja menetemät motivoivat sinua lukemaan Raamattua?

Se motivoi, että kyseessä on Jumalan sana ja pelko siitä, että itse en ole välttämättä oikealla tiellä. Tämä yhdistelmä luo minulle sellaisen ilmapiirin, että Raamattu kiinnostaa.

Minulle eräs motivoiva tilanne on se, että jollekin Raamatun osalle on varattu tietty selkeä aika, jonka aikana siihen tulee tutustua. Tämä seikka toteutuukin näissä raamattupiireissä.

Körttifoorumin raamattupiiri on eräs asia, joka nostaa minun motiiviani Raamatun lukemiseen.

[vn]

Mun raamatun luku on ajoittain ollut satunnaista ja valikoivaa.
Nyt olen aika pitkään lukenut aika nopealla tahdilla ja pitkiä pätkiä päivittäin...
ei oikein jää mieleen...mutta jos saisin jonkinlaisen "yleiskuvan".
Ehkä saankin tuolla tavalla raamatun luettua läpi reilusti alle vuodessa, UT pariinkin kertaan.
Luulen että VT:n lukeminen avaa silmiäni enemmän juutalaisuuden suhteen.
Ja se jännä havainto, kun luen kolmestakin eri kohdasta lukuja järjestelmällisesti, olen
huomannut että samat historialliset tapahtumat toistuu useammassa kohtaa raamattua.
En tiedä onko tällaisessa "urakalla" lukemisessa mitään järkeä, mutta näin nyt olen tehnyt
tämän vuoden aikana.
Ohessa kyllä luen lyhyitä kohtia sen mukaan kuin esille nousee.
Ja käytän Norvannon kirjoja myöskin apuna, tai kuuntelen netistä hänen luentojaan,
ne löytyy Sansan sivuilta.
Ja vaikka sanoin, ei jää mieleen kun luen...uskon siihen että Pyhä Henki muistuttaa.

[Riitta-mummi]

Satuin eilen illalla kuuntelemaan Norvannon raamattutuntia 15 min. Matteuksen evankeliumista oli kyse.
Sen anti oli selitys Jumalan voimasta. Juuri Jumalan olemus minua nykyään eniten kiinnostaa. Mikä hän on Luojana kaikkivaltiaana. Mikä hän on Pojassaan, ja miten hän toimii Pyhänä Henkenä.
Jeesuksen puheet ja opetukset ovat Raamatun eläväksi tekevä, niitä luen eniten.

Vaikka historia on lempijuttujani, en ole juurikaan kiinnostunut Israelin kansan vaiheista kuninkaineen ja sotineen.
Daavis ja Salomo ja ehkä Saul ovat kyllä melkoisia ihmisiä olleet !

Apostolien teot on aika jännittävä , mutta Ilmestyskirjasta ja kirjeistä hebrealaisille en pidä.
Pietari on suosikkini, muistuttaa kai itseäni. Uskallan luulla myös Lutherin ja Paavo Ruotsalaisen olleen ' hengenheimoani'.

[Mansipaani]

Raamattupiiri on hiljainen. Mutta ehkäpä voisi jonkinlaisen spontaanin ketjun laittaa pystyyn, johon koota ajatuksia satunnaisista Raamatunkohdista? Lykkään oman aatokseni tähän jos vaikka spontaani Raamis olisikin kuolleena syntynyt ajatus.

Minua puhutteli Vanhasta Testamentista löytynyt Uuden Testamentin ajatus: "älkää tehkö pahalle vastarintaa, vaan maksakaa paha hyvällä". (jotenkin noin) Daavid toteutti tätä hyvin. Oli reilu ja armollinen, aina valmis sopimaan vihollistensa kanssa vaikka häntä paljon vainottiin. Uskon että hän oli saanut itse kokea Jumalan armoa ja rakkautta ensin, että pystyi kohtelemaan vihamiehiään niin mahtavalla tavalla. Kuten se kohta Samuelin kirjassa kun Daavid kohtaa miehen (arkkivihollinen Saulin sukulaisen) joka kiroaa häntä. (2.Sam. 16:5-> ) Daavidin ystävät ehdottavat pään leikkaamista kuninkaan solvaajalta. Mutta Daavid sanoo että jos Jumala on käskenyt häntä kiroamaan Daavidia, mikäpä hän on tätä estämään? Daavid oli sitä mieltä että Jumala oli lähettänyt miehen kiroamaan häntä. Lutherkin opettaa että kaikki, sekä hyvä että paha tulee Jumalan sallimuksen kautta.  Daavid jatkaa: " Ehkä Herra vielä näkee minun kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa minulle hyvällä sen kirouksen, joka tänä päivänä kohtaa minua." Daavid uskoi vakaasti Jumalan oikeudemukaisuuteen ja hyvyyteen, Jobkin sanoi että jos ottaa vastaan Herran kädestä hyvää, miksei myös pahaakin. (ei mikään pieni usko hänellä, siinä tilanteessa)

Myöhemmin Siimei muuttaa mielensä, osoittaa kunnioitusta ja maahan kumartuen rukoilee armoa Daavidilta. Daavid myös armahtaa miehen ja säästää tämän hengen.

[vn]

Otit hyvän asian esille.

Hiljaista on tosiaan Raamattupiiriketjussa ollut, varmaan monestakin syystä.
Saan katsoa itsekin tässä asiassa peiliin, alussa yritin innolla olla kirjoittamassa, jakamassa,
kyselemässä...mutta ilmeisesti väsyin....
On kyllä tiedon puutetta...ja kaikkea mahdollista miksi olisi syytä panna pää pensaaseen
ja häipyä vähin äänin takavasemmalle.

Täällä kyllä rohkaistaan siihen että saamme kirjoittaa omana itsenämme, puutteellisia
olemme ehkä kaikki, enkä ole kokenut että täällä olisi ammuttu alas...päinvastoin...
nostettu, kannustettu, rohkaistu.

Ajoittain on ollut aika hiljaista kirjoittelua koko foorumilla, aktiivisia kirjoittajia aika vähän,
lukijoita näyttäisi olevan enemmän.

Mutta siis tämä Raamattupiiri-osio?
Miksi täällä ei "helposti" pystytä keskustelemaan?

Mansipaani, vähän samaa mietin...
Onko tämä "valmiiksi tarjottu" luku liian hankala pohja lähteä keskustelemaan?
Koen että tällä foorumilla, missä kuitenkin uskoon liittyviä asioita siellä täällä pohditaan,
voisi myös raamattupiiri-osio olla olemassa.

Ehkä lähtökohta voisi olla se, että itse kukin kirjoitamme Raamatusta niistä aiheista mitä
on menossa.

Monet varmasti luemme Raamattua, säännöllisestikin.
Eivät uskon asiat Raamatussa ja meidän omassa mietintämyssyssäkään niin yksityisiä
asioita ole etteikö niitä voisi täällä jakaa, ja vaikka kyselläkin.
Jumala antaa vastaukset itse kullekin, mutta jakaa ja vastaanottaa voimme.

Kerromme täällä millainen sää missäkin on ollut viime viikolla, eilen, tänään.
Uskoisin että voisimme täällä myös jakaa ajatuksia Raamatun pohjalta.

[Mansipaani]

Niin, joskus aiheet eivät vaan herätä keskustelua tai kiinnostusta muissa kuin yhdessä ihmisessä, sille ei voi mitään. Täytyyhän näissäkin asioissa vallita vapaus että keskustelu olisi aitoa. Vn, olet ainakin ollut aktiivinen ja aito mielipiteissäsi, pisteet siitä.

[Riitta-mummi]

Pidän Mansipaanin tavasta ottaa jokin Raamatun kohta esiin omin sanoin ja ajatuksin. Kertoa sen merkityksestä itselle.

Onko se ' oikea' Raamattupiiri on se ja sama, mutta lukea ja kertoa lukemastaan on kiva juttu. Opetus-tyyppinen ei ole , se johtaa väittelyyn.

Kirjoita, ja anna toistenkin kirjoittaa. Ota ja omista se mikä tuntuu omalta.

Itse olisin nyt kiinnostunut sellaisista Raamatun kohdista joissa puhutaan tämän tomumajamme, ruumiin hoidosta.
En löydä sitä kohtaa Lutherin  opetuksista, mutta tiedän hänen siitä puhuneen, jossa hän tähdentää ruumiin hyvän hoidon merkitystä ( itse olematta esimerkki )