Kirjoittaja Aihe: Nyt, osa 31  (Luettu 898 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Nyt, osa 31
« : 18.04.22 - klo:13:43 »
Pääsiäiset on vietetty syöden ja seurustellen. Myös hartautta on harjoitettu, tv n kautta vaan, kun ei muutoin kyetä.

Kolmena päivänä jälkikasvu kävi vuoroin kahvittelemassa ja lasten kasvamista ja edistymistä näyttämässä. Tänään on ollut olopäivä, ei kahvitettavia muita kuin itsemme.

Olen varmaan kymmene vuotta lukenu lapsille jälkeläisineen : Tämä oli nyt viimeinen kerta, ennää en juhlapöytiä laita ! Mutta näin on tässä aina käynyt, kuten nytkin.

En minä muuten, mutta selkä eikä jalat tahdo jaksaa, ja nyt on apumieskin pois pelistä.

Seurustelu ei mulle ole ongelma, mutta Matti alkaa väsyä hälinään. Ei myöskään tahdo kuulla kun useampi porisee yhtáikaa.

Omaa aikaa otan kun tilaisuus tulee. Suljen ovan ja kuuntelen kirjojani.

Kirjoittaminen ei enää 'ota tulta', luovuus kai on sammumassa. Nyt kyllä savolaisuus tarttu minnuu, tuon Kähkösen kirja tautta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 9695
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #1 : 28.04.22 - klo:05:13 »

   Rekistelöidyin 02.10.05 - klo:11:36. Nyt on 28.04.22 - klo 4.19. Melkein seitsemäntoista vuotta sitten. On se pitkä aika tietyssä katsannossa.
Takana ovat ne runsaat vuodet, jolloin tekstiä tuli solkenaan. Iloinen sanahelinä täytti tienoot. Vanhuus on tullut. Vähitellen loppuvat sanat. On riisumisen aika. On katselun aika. On hiljaisuuden ja tyyntymisen aika.
   Haluaisin kuitenkin kirjoittaa niin paljon. Purkaa sydäntäni. Avautua ja antaa kaikkeni. Kaiken rakkauden, mitä minussa on. Se on Jumalan kädessä, se kuinka paljon ja millä tavalla voin osallistua.

Kuinka tästä eteenpäin? Päivä kerrallaan.
Olen hyvin kiitollinen kaikesta: läheisistä, terveydestä, ... Katekismus selittää, mitä siihen kuuluu.
Tämä on välitilinpäätös matkallani 111 vuoden ikään. Anteeksi niiltä, joille tämä on toistoa. Toisaalta musiikkikin perustuu paljolti toistoihin: körttivästin halkioita on kolme ja virsi 111 veisataan vihittäessä piispaa, kaitsijaamme.
   Vaikka minä päätän, Jumala säätää.

Sanavarastoni ehtyy. En keksi enää mitään lisättävää. Tässä on kaikki. Elämä jatkuu. Kuolema tulee aikanaan. Uutta syntyy - eritoten nyt keväällä. Näin eilen lenkillä västäräkin.

(Kävin eilen parturissa ensimmäistä kertaa tässä. Hän on maahamme muuttanut. Vahaa ja kolme erilaista sprayta ja todella pikkutarkkaa saksien ja koneen käyttöä. Kiitin "mestaria". Hän totesi, että olen uusi asiakas ja toivotti tervetulleeksi uudemman kerran.)

Nyt alan lukea aamun lehtiä, joita on kaksi, paikallinen ja yleinen, Keskari ja Hesari. Sitten otan tunnin parin unet, syön välipalan samalla kun vaimo syö aamiaistaan. Torstai kääntää viikon kohti sunnuntaita. Tänään on Asahi viimeisen kerran ja jatkuu syksyllä. Eilen oli kahvakuula viimeisen kerran. Sekin jatkuu syksyllä. Siis jatkuvuutta on, vaikka mieli painuu "kohti kuolon laaksoa". Jatkoahan sekin on. "Elämä on kuolemista", lauloi Juice.
Olin eilen valmistautunut Katupappilan aamuhartaudessa ehdottamaan virttä 484 Totuuden Henki, kouluaikojen virsi. Tilaisuutta ei tullut, odotan seuraavaa.

Luukas 17:18
Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?»

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #2 : 28.04.22 - klo:08:32 »
Sinut Pekka V tunnen, olipa sanoja vähemmän kuin ennen, sielunkumppaniksi.

Just aamiaisella samoja mietin. Kuinka erilaisia jaksoja elämään on sisältynyt.

Lapsuus oli mukavaa, oli paljon leikkitovereita. Opettaja oli kiva.

Nuoruus ei ollut ankea vaikka nykymittapuun mukaan se oli köyhää.
Nuoressa aikuisuudessa löysin harrastukseni, teatterin ja lausunnan. Siitä ajattelin ammattiakin, mutta sitten tapasin Matin.

Kotiäitiyttä kesti 7 ja puoli vuotta, pankkityötä yht. 25 vuotta.
Seurasi yhteiskunnallisen ja seurakunnallisen osallistumisen vuodet, politiikkakin.

Paras alkoi kun Kristus veti minut polvilleni eteensä. Siitä on pian 40 vuotta.

Tällä tiellä olen nähnyt monenlaista maisemaa. On ollut haltioitumista hurmaavista lehdoista. On tullut vastaan kuivia pölyisiä teitä ja äkkiä mutkan takana tuli vastaan kallio.  Niityillä olen poikennut lepäämässä, lintujen laulelua kuunnellen. Ja kohta myrsky riepoi puita, oksat putoilivat. Ja sitten pakkasyöt ja niiden kauhut.

Matkakumppani on kaiken tämän näyttänyt. Samoin oman sydämeni, sen pahuuden. Mikä on ollut hyvää, on  joka murunen on pudonnut Isännän pöydältä.

Tätä ajattelin, ja nyt sen taas kerroin, Pekka.

Hyvää matkaa !  Antakoon Herra Jeesus sinulle iloa, rauhaa ja terveyttä !

t: Ystäväsi R-m     
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19963
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #3 : 28.04.22 - klo:08:41 »
Lapsuus oli mukavaa, oli paljon leikkitovereita. Opettaja oli kiva.

Minun ensimmäinen opettajani oli ainutlaatuinen. Kuultuani kertomuksia vähemmän kivoista opettajista olen aina vain enemmän kiitollinen hänestä. Omien lastenkin opettajat ovat olleet mainioita - kukin persoonallisella tavallaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #4 : 28.04.22 - klo:10:05 »
Olisiko ensimmäisen opettajan taito ja luonne merkittävä vaikuttaja siihen kuinka lapsi suhtautuu koulun käyntiin jatkossakin.

Tällä pienellä otannalla jota tässä nyt kerrotaan tiedetään Viisveisaajan vastenmielisyys opettajiin. Pena ja minä olemme tunteneet toisenlaisen opettamisen vaikutuksen jatkuvaan tiedonhaluun ja lukemiseen. Varmasti moni muukin foorumisti tietää tämän.

Omassa perheessäkin on esimerkkejä. Vanhempi tytär ei tykännyt koulun käynnistä. Hänen 1. opensa oli lasten nimittämänäkin Paha Mimmi T..a. Vuotta nuorempi tytär taas palvoi opettajannsa Silja Kukkuraista. Heillä kemiat pelasivat. Olivat kultturelleja persoonia , ja ystäviäkin, siitä johtuen.

Myös lapsenlapsenlapset ovat saaneet kokea niin mukavia kuin vähemmän mukavia kohtaamisia opettajissaan. Vanhempi, kiltimpi ja herkempi heistä vaihtoi koulua vanhan ajan kurinpitoon ja ulkoluvun paremmuuteen panostavan iäkkään miesopettajan takia. Siirtyi Lotilan kouluun Mukkulasta.
Lotilan koulussa on osattu panostaa eri lailla lapsen omia taipumuksia suosivaan tyyliin. Koulussa on myös maankuulut musiikkiluokat, joilla oma tyllerömme ei kuitenkaan ole. Silti hän siellä löysi soittamisen ilon itsessään. Hän käy rumpu-tunneilla konservatosiossa.
Luovat lapset /ihmiset tarvitsevat harjoitusaineita tunteakseen hekin osaavansa jotakin matemaattisiin aineisiin keskittyvien rinnalla.

Jotta erilaisuuden monimuotoisuus tulisi todistetuksi,meidän nuorempi, nepsy-tyllerö on matemaattinen lahjakkuus.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21433
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #5 : 16.05.22 - klo:20:17 »
Nyt on suuria asioita vireillä, toivottavasti rauha ja yhteys säilyy myös itänaapurin kanssa.
Tämän päivän kommentit tuntuu kyllä ihan hyvältä.
Toivottavasti venäläiset pääsee jatkossakin Lappeenrantaan ostoksille, ehkä liikenne jatkuu
Saimaan kanavalla, ehkä retkikunnat pääsee edelleen Vienan Karjalaan, ehkä Petteri Saario
saa jatkaa dokumenttien tekoa Oulanka-Paanajärvi linjalla.....jne...

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21433
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #6 : 19.05.22 - klo:15:25 »
Nonni, ajattelen että nyt meikämannella alkoi kesä, parista puutteesta huolimatta.
Eli eka ruohonleikkuu tehtynä ja eka iltapäiväkahvihetki takaterassilla.
Ne puutteet, kuten toisaalla totesin, hellepäivää ei vielä ole ollut, ja en ole käen kukkumista
vielä kuullut, mutta oma vika kun en ole hakeutunut taajaman ulkopuolelle metsäpoluille
kuulolle. Kotimökin pihaan on viime vuosina kuulunut, jospa lähipäivinä siellä.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4002
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #7 : 20.05.22 - klo:14:15 »
Tuli sellainen tapaus, että lapualainen anoppi kuoli. Hän oli 95-vuotias ja koki hyvän elämän. Voi olla, että minä saatan olla avustajana siunaustilaisuudessa. Mutta en pääsekään tulemaan Lahteen 12.6. Harmillista!
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #8 : 20.05.22 - klo:14:57 »
Otan osaa perheenne isoäidin kuoleman johdosta.

Seurat meillä olen tosin ajatellut pidettävän jo Helluntaina 5.6. Käykö se  ?

Oli kyllä esillä myös 12.6., mutta valitsin Helluntain.

Katso  Siioninvirsiseurat-osio

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21433
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #9 : 22.05.22 - klo:16:50 »
No nyt, tai oikeastaan eilen mulla sitten virallisesti kesä alkoi.
Kuulin käen kukkuvan.
Lähdin ekaa kertaa tänä vuonna Tenholan metsäpoluille tunnin kävelylenkille.
Melkein heti kun autosta nousin ulkoilureitille käki kukkui aika lähelläkin.
Siellä Tenholan linnavuoren ympäristössä riittää reittejä kävelijöille ja ratsukoille,
vielä ei näkynyt kumpiakaan, kesemmällä kyllä.
Pyrtsi ainakin tietää ne maastot jos satut lukemaan.... :023: :039:

Kuivaa kangasmaastoa, hiekkapohjaistakin paikoitellen.
Vuokkomaisemat vähissä, sinivuokkoja lyhyellä pätkällä, valkovuokkoja ei nyt näkynyt
yhtään, ehkä vasta myöhemmin.
Yksi kova vastamäki siinä reitillä, pienellä askeleella pääsin koko mäen ilman taukoa,
joskus viisi vuotta sitten oli liikuntani vähemmällä, silloin piti siinä mäessä pitää
pari pientä hengähdystaukoa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #10 : 24.05.22 - klo:13:56 »
Nyt on kesä. Autot piti siirtää parkki-alueelta. Se pestiin, samoin roskakatos kaikkineen. Pihapöytien ja penkkien pesu kuuluu asukkaille, ja naapurin Anneli oli niitä pesemässä kun tulin auton siirtämisestä takaisin. Auto oli pari tuntia ostarin parkkipaikalla.

Ensikerran tämä vuonna juotiin parvekkeella iltapäiväkahvi. Päivänvarjo on avoinna, kukkapöytä koreana, ja yrttejäkin on kasvussa.

Sen jälkeen siirsin silityslaudan partsille, ja oikein nautin silittämisestä siellä. Keli oli sopiva. Ei vieä paahteista eikä tuuli vaivannut. Lämpömittari näyttää 21 , varjossa.

Pensaiden ja pilvikirsikoiden kukat ovat aukeamassa.  Pylväspoppelit ovat ruosteenruskeat, lehdet avautumassa. Koivunlehden tummuvat, ja siitepölyä leijailee.

Sään puolesta on onni että Lahdessa kilpaillaan yleisurheilun Moto-GB-kisat huomena. Topi Raitanen on mukana. Torstaina sataa ja lämpötila laskee alle 10 asteeseen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #11 : 16.06.22 - klo:13:01 »
Nyt meitä lähtee kaksi 'leikkaus-potilasta'  kohta parturiin. Kivasti siellä käynti aina uudistaa ja virsistää. Rouva-leikkuri on vanha ystäväksi käynyt Anne. Yli 30 v olen asioinut, ja Mattikin alkoi kun entisensä jäi eläkkeelle.

Näin pieniä ovat mummin ja vaarit ilot nykyisellään. Tämä on Parturipäivä, huomena on Koronarokotuspäivä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11193
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #12 : 17.06.22 - klo:06:05 »
Nyt
olen istuttanut omenapuun parhaan ystäväni kanssa terassilleni jättiläismäiseen ruukkuun.

Jos
kohtauksia tulisi vähemmän.

-------------------------------------------

Hän lisäksi ompeli vyölaukun jonka sisälle asetettiin pikkudosettiin ensiapulääkkeet, jptta saan ne suuhun vaikka kaadun lattialle tai pihalle tai kadulle.

Kun heillä on kyllä minulle avain ja pääsevät apuun mutta eivät ole aina täällä.

He tosissaan miettivät miksi kohtauksia on koko kevään ollut yhtä mittaa, muistanko ottaa lääkkeet?

---------------------------

Todettoon niiden alkaneen 24.2. 2022. 

Jos olen täällä kirjoittanut sietämättömiä, niin anteeksi, toivomme että omenapuu auttaa.  :kahvi: :kahvi: :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 31321
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #13 : 21.06.22 - klo:11:56 »
Siivooja lähti. Nyt on koti juhannussiivottu. Etenkin liesi on juhlakunnossa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21433
Vs: Nyt, osa 31
« Vastaus #14 : 22.06.22 - klo:23:24 »
Selkäkipu hellittänyt niin paljon että ruohonleikkuuhommia tänään aloittelin
ja öljysin etuterässin. Huomattavasti isompi homma takaterassin öljyäminen, ehkä sen
vuoro ensi viikolla.
Polkupyöräkin ihan siitepölyn ja linnun kakan vallassa. Viimeisin pyörälenkkini toukokuun
lopussa, jospa siihen hommaan ennen juhannusta.
Tänä kesänä järvessä uintikin jäänyt sikseen, eikä ole ollut vielä yhtään hellepäivää,
kohta tilanne muuttuu.