Kaipa tämä kiinnostaa jokaista.
"Hyvä itsetunto" on usein juuri kuten kirjoitat, Pyryharakka: Kelpaan tällaisenaan.
Tässä on myös vaarallinen ansa, sillä "hyvä" ei aina olkaan "terveen" synonyymi. Terve itsetunto sanoo noin myös, ja silloin se lohduttaa: Ei haittaa jos jokainen suoritukseni ei yltäisi kymppiin. Itse asiassa ihmisiä joiden jokainen suoritus yltää kymppiin, jotka lisäksi ovat terveitä, kauniita, onnistuvat ystävyyssuhteissaan, avioliitossaa, saavat kauniita, terveitä ja menestyviä lapsia, ei taida olla olemassakaan. Terve itsetunto sanoo: Olen riittävän hyvä. Itse minä itseltäni mahdottomia vaadin. Tuo on pelkkä unelma, ja olisinkohan minä enää ympäristölleni siedettävä, jos olisin noin poikkeuksellinen?
Voiko sitten "hyvä itsetunto" olla sairas itsetunto?
Se voi, ja onkin. SE saattaa sanoa: Pystyt mihin tahansa - se jos mikä on vähän kuin se valon enkeli joka syöksee ihmisen kärsimyksiin.
Samoin, jos se sanoo: Riippumatta siitä mitä teen, olen hyvä. Jos tuon lukee hiljaa mielessään sen ansankin huomaa. Nyt ei enää puhutakaan siitä kuinka paljon hyppäsin korkeutta tai miten hyvän esitelmän pidin, vaan siitä, että tein sellaista, jonka itse tiedän vääräksi, enkä ajattelekaan korjata tekemääni virhettä. Aina ei voikaan korjata. Pedofiilit vakuuttavat että suhde oli molemminpuolinen ja että he tekivät hyvää lapselle, heillä on useimmiten poikkeuksellisen "hyvä itsetunto" se vain ei ole se "oikea itseni tunto" . Miellyn siihen Siionin virren ajatkseen päivä päivältä enemmän.
Konstikas kapistus, koko "hyvä itsetunto". Taitaisi olla parempi jos olisikin "oikea itseni tunto".