Kirjoittaja Aihe: Markku Suokonautio  (Luettu 51164 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1352
Markku Suokonautio
« : 29.11.06 - klo:20:07 »
Jatketaanpas tätä keskustelua, kun oli niin mielenkiintoinen juttu uutisissa kirkon ongelmista. Uuraisten seurakunnassa oli pappi savustettu ulos ja nyt kerätty adressi palauttamiseksi. Mitäs mieltä olette tapauksesta? Kuulema ollut iltalehdessäkin juttua. Jo parikymmentä eronnut kirkosta protestiksi.

Siis asia koskee läheltä, koska olen itsekin ollut kuulemassa tätä Markku Suokonautiota silloin, kun hän vielä oli Sukevalla töissä. Käytiin joskus mummon kanssa. Sen voin sanoa, että onhan se...erilaista. Sukulainen on siellä suntiona, niin sanoi, että äärettömän mukava työkaveri.

Siis en oikein osaa itse sanoa, onko tämä nyt hyvä vai paha tilanne. Siis on todella hyvä, että nuoretkin tykkäävät papista, mutta toisaalta en tiedä onko papin tehtävä noin kovasti jakaa kansaa kahteen leiriin. Sen ymmärtäisi, jos kyseessä olisi minimaalinen vähemmistö, mutta kun on paljon ihmisiä sekä puolesta että vastaan. Puolesta oli tosin ainakin täällä enemmän. Pitkään aikaan ei ole pappi herättänyt niin paljon keskustelua. Siis on tärkeää, että pappi on helpostilähestyttävä, se on todella hyvä juttu. Hän tykkää pelehtiä nuorten kanssa ja nukkuu teltassa heidän seassaan leireillä yms. Vastustajat kai vetoavat siihen, että pappi ei asetu siihen rooliin, millaisen he haluaisivat papin olevan. Semmoisesta kuulin, että hän olisi joskus saarnannut Johannes Kastajan asussa, kun oli ko. asia esillä, samoin saattaa vaeltaa kirkkokansan keskuudessa saarnatuolin sijaan ja kaikkea muutakin. En tiedä, minkä verran on huhupuhetta ja mikä totta. Kaikki tällainen on niin kaksipiippuista. Toisilla on ennakko-odotuksia papille, kun on vaikkapa oman sukulaisen hautajaisista kyse. Silloin olisi hyvä, että pappi olisi suhteellisen neutraali, eikä kovin "erilainen". Toisaalta ihmisiähän papitkin ovat ja kieltämättä vaihtelu virkistää.

Ei käy kateeksi pappeja. Harvoja ammattiryhmiä, joihin liittyy niin paljon ennakko-odotuksia. Lisäksi se on semmoinen työ, että työ tulee mukaan myös kotiin, sillä leipäpapit eivät tunnetusti ole kovin korkealle arvostettuja. Itse mietin aikanaan myös papin ammattia. Tärkeimmäksi esteeksi tuli, etten ole musikaalinen ja semmoisesta papista olisi tullut vain sanomista, joka ei nuotteja tunnista. Sitten mietin sitäkin, että minulla on paheita, niin on parempi, että en mene ammattiin, jossa tekemisiäni syynätään niin tarkasti. Papit vain joutuvat mukautumaan aika paljon, kun vapaa-ajallakin ollaan työssä, esikuvina seurakunnalle. Unohtuu monesti, kun ruvetaan pappeja arvostelemaan, että se ei ole helppoa työtä.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Progressor

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 400
Markku Suokonautio
« Vastaus #1 : 29.11.06 - klo:23:19 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Hän tykkää pelehtiä nuorten kanssa ja nukkuu teltassa heidän seassaan leireillä yms.


Toivottavasti tuo ei ole ihan niin härski juttu kuin millaiseksi vääristynyt mieleni sen vääntää.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1352
Markku Suokonautio
« Vastaus #2 : 30.11.06 - klo:13:54 »
Lainaus käyttäjältä: "Progressor"
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Hän tykkää pelehtiä nuorten kanssa ja nukkuu teltassa heidän seassaan leireillä yms.


Toivottavasti tuo ei ole ihan niin härski juttu kuin millaiseksi vääristynyt mieleni sen vääntää.


Ei toki! Niin no joo, pelehtimisen voi käsittää ihan toisellakin tavalla. Tarkoitin lähinnä, että pelaa heidän kanssaan lentopalloa ja tulee iltaisinkin kylänraitille jääkiekkoa pelaamaan poikien kanssa jne. Ja nukkumínen on ihan vain nukkumista, ei yhtään muuta eikä ole muuta ollutkaan. Ei ollut tarkoitus sellaista vihjailla.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1352
Markku Suokonautio
« Vastaus #3 : 03.01.07 - klo:16:39 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Jatketaanpas tätä keskustelua, kun oli niin mielenkiintoinen juttu uutisissa kirkon ongelmista. Uuraisten seurakunnassa oli pappi savustettu ulos ja nyt kerätty adressi palauttamiseksi. Mitäs mieltä olette tapauksesta? Kuulema ollut iltalehdessäkin juttua. Jo parikymmentä eronnut kirkosta protestiksi.

Siis asia koskee läheltä, koska olen itsekin ollut kuulemassa tätä Markku Suokonautiota. Sen voin sanoa, että onhan se...erilaista.

Siis en oikein osaa itse sanoa, onko tämä nyt hyvä vai paha tilanne. Siis on todella hyvä, että nuoretkin tykkäävät papista, mutta toisaalta en tiedä onko papin tehtävä noin kovasti jakaa kansaa kahteen leiriin. Sen ymmärtäisi, jos kyseessä olisi minimaalinen vähemmistö, mutta kun on paljon ihmisiä sekä puolesta että vastaan. Puolesta oli tosin ainakin täällä naapuriseurakunnassa enemmän. Pitkään aikaan ei ole pappi herättänyt niin paljon keskustelua. Siis on tärkeää, että pappi on helpostilähestyttävä, se on todella hyvä juttu. Hän tykkää pelehtiä nuorten kanssa ja nukkuu teltassa heidän seassaan leireillä yms. Vastustajat kai vetoavat siihen, että pappi ei asetu siihen rooliin, millaisen he haluaisivat papin olevan. Semmoisesta kuulin, että hän olisi joskus saarnannut Johannes Kastajan asussa, kun oli ko. asia esillä, samoin saattaa vaeltaa kirkkokansan keskuudessa saarnatuolin sijaan ja kaikkea muutakin. En tiedä, minkä verran on huhupuhetta ja mikä totta. Kaikki tällainen on niin kaksipiippuista. Toisilla on ennakko-odotuksia papille, kun on vaikkapa oman sukulaisen hautajaisista kyse. Silloin olisi hyvä, että pappi olisi suhteellisen neutraali, eikä kovin "erilainen". Toisaalta ihmisiähän papitkin ovat ja kieltämättä vaihtelu virkistää.

Ei käy kateeksi pappeja. Harvoja ammattiryhmiä, joihin liittyy niin paljon ennakko-odotuksia. Lisäksi se on semmoinen työ, että työ tulee mukaan myös kotiin, sillä leipäpapit eivät tunnetusti ole kovin korkealle arvostettuja. Itse mietin aikanaan myös papin ammattia. Tärkeimmäksi esteeksi tuli, etten ole musikaalinen ja semmoisesta papista olisi tullut vain sanomista, joka ei nuotteja tunnista. Sitten mietin sitäkin, että minulla on paheita, niin on parempi, että en mene ammattiin, jossa tekemisiäni syynätään niin tarkasti. Papit vain joutuvat mukautumaan aika paljon, kun vapaa-ajallakin ollaan työssä, esikuvina seurakunnalle. Unohtuu monesti, kun ruvetaan pappeja arvostelemaan, että se ei ole helppoa työtä.




Tässä aiemmin tämän kirjoitin tähän ketjuun. No, kuulin jo ennen joulua huhuja ja tänään se oli lehdessä, että tämä pappi on tulossa meille. Niin, meille. Nytpäs tästä mielenkiintoista tulee. Vähän on kahtalaiset tunteet, toisaalta odotan mielenkiinnolla, mutta toisaalta haluan ehkä kuitenkin tavallisen papin. Siis hän tulee tänne 3 kuukaudeksi kirkkoherran viransijaiseksi, kun oma kirkkoherramme on virkavapaalla opiskelujensa (väitöskirjaa puuhastelee) vuoksi.

Voi kun minä nyt osaisin olla ennakkoluuloton, mutta pelottaa, että tulee liikaa syynättyä, kun tietää, että rajoilla liikutaan. Toisaalta Uuraisten tapauksen johdosta tämä pappi on ollut keskustelussa Simo Peuran (tai kuka piispa siellä nyt onkaan) ja Lapuan tuomiokapitulin kanssa ja on käyty opilliset, hallinnolliset ja muut jutut läpi. Listalla olivat tapaukset, että saarnataanko saarnastuolissa, miten lapset kastetaan ja mikä on jumalanpalvelusjärjestys. Oli siinä lehdessä vielä joku muukin, mutta en sitä muista.

Tätä seuraavaa ei ollut lehdessä, joten se voi olla väritettyä huhua, mutta kuulin, että lapsia ei kasteta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, vaan Lunastajan yms. nimeen.  Siitä tämä kastekysymystä koskeva kohu on kuulema peräisin. Jumalanpalvelusjärjestyksen kohdalla taas asia koskee kuulema jotakin uskontunnustukseen liittyvää juttua ja joitakin muita juttuja, jotka ovat Kanadassa eri tavalla kuin Suomessa. Pappi on ollut Kanadan kirkon palveluksessa ja sen vuoksi on tehnyt omin päin monia uudistuksia Suomessakin. Itse en ole niin nuuka, mutta veikkaan, että tämä tulee herättämään keskustelua täälläkin. Toisaalta myönnän, että jos oma lapseni kastettaisiin, niin haluaisin hänet kyllä kastettavan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen mukaan, vaikka vaihtoehtoiset sanamuodot sitten olisivatkin myös hyviä. Minulla kai on vähän liikaa ennakko-odotuksia papille ja sille, mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu. Ihmisiä papitkin ovat ja mielipiteitä on monia. Toisaalta kun nyt on papin kanssa käyty luterilainen oppi läpi korkealla tasolla, niin eiköhän asia ole sillä kunnossa. Kunhan kirkossa kaikki menee ok, niin papin muuta elämää ja mielipiteitä ei pitäisi ruveta arvostelemaan liikaa. Toki on suotavaa, että pappi on esikuvana myös yksityiselämässään, mutta tämän papin kohdalla käsittääkseni valitukset eivät koske yksityiselämää, niin mielelläni tietäisin lisää taustoista, mistä tämä kohu johtuu. Katsotaan ja koitetaan olla mahdollisimman avoimia.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Liisa

  • ex-ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1137
    • kotisivu
Markku Suokonautio
« Vastaus #4 : 03.01.07 - klo:16:51 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Tätä seuraavaa ei ollut lehdessä, joten se voi olla väritettyä huhua, mutta kuulin, että lapsia ei kasteta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, vaan Lunastajan yms. nimeen.


On siitä ainakin Kotimaassa ollut juttua, eli totta on. Asiantuntijat ovat sitten pohdiskelleet ovatko näin kastetut tulleet ollenkaan kastetuiksi kirkon mittapuiden mukaan.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Markku Suokonautio
« Vastaus #5 : 03.01.07 - klo:19:43 »
Lainaus käyttäjältä: "Liisa"
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Tätä seuraavaa ei ollut lehdessä, joten se voi olla väritettyä huhua, mutta kuulin, että lapsia ei kasteta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, vaan Lunastajan yms. nimeen.

On siitä ainakin Kotimaassa ollut juttua, eli totta on. Asiantuntijat ovat sitten pohdiskelleet ovatko näin kastetut tulleet ollenkaan kastetuiksi kirkon mittapuiden mukaan.

Kastesanojen lähdettä pohdittaessa oikea vastaus ei tässä tapauksessa ehkä ole "Kanada", sillä Kanadan ev.lut. kirkon sivuilla (http://www.elcic.ca) kastekäytännöstä todetaan:

"In this simple ceremony with water and a few ancient words about being baptized in the name of the Father and of the Son and of the Holy Spirit..."

Johannes voi suhtautua luottavaisin mielin mahd. tuleviin kastejuhliin, sillä Lapuan tuomiokapitulin tiedotteen mukaan "Suokonautio vakuutti sitoutuvansa kirkon tunnustukseen. Hän lupasi noudattaa kirkon jumalanpalvelusjärjestystä ja kirkkomme kastekäytäntöä. "

Tuomiokapituli tiedottaa tarjonneensa seurakuntapapin töitä hiippakunnassa, mutta S. oli pyytänyt siirtoa naapurihiippakuntaan, mikä myönnettiin.

Suokonaution Pihtiputaan-jaksosta 1983-84 on kiinnostava ohjelma Ylen elävässä arkistossa kiinnostava ohjelma, joka antaa lehtijuttuja paremmin aineiksia omaan kannanmuodostukseen.

Kannattaa katsoa. Oma kommenttini on, että asia ei ole lainkaan mustavalkoinen. Esim. Suokonautio kehottaa pappeja tervehtimään ovella seurakuntalaisia. Tästä tavasta pidän, vaikka se ei liene kovin yleinen. Eräistä seikoista lienen eri mieltä, mutta esille tulleet kysymykset ovat tärkeitä.

mt

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1352
Markku Suokonautio
« Vastaus #6 : 03.01.07 - klo:23:23 »
Kiva, tuo helpotti. Asiassa on varmaan ollut vain jokin väärinkäsitys ja se on korjautunut sillä, kun pappia on valistettu Suomen käytännöistä, että ei lähdetä sooloilemaan ja keksimään omia kaavoja ja tunnustuksia.

Meillä muuten jo ennestään yksi pappi kättelee joinakin pyhinä seurakuntalaiset, esim. jouluaamuna oli näin. En tiedä, mikä on kriteeri, mutta toisinaan näin on. Minusta se oli ihan mukavaa, mutta mietin, että haluavatko kaikki sitä, esim. he, jotka käyvät ensimmäisiä kertojaan kirkossa tai haluavat mahdollisimman vähän huomiota ja vain äkkiä ulos. Sellaisille voi olla "pelottavaa" tai pikemminkin jännittävää papin kättely. Siihen ovat ratkaisu kirkon sivuovet, joilla pappia ei ole, joten kättely jatkukoon.

Sen olen kuullut, että Suokonautio on ilmeisen innostunut vapaaehtoistoiminnasta ja kaiken maailman kissanristiäisistä, jotka eivät papille välttämättä viran puolesta kuulukaan. Se on hieno homma, että vapaa-aikanaankin toimii pappina kansan keskuudesa. Osa papeista nimittäin kokee kaikki ompeluseurat ja muut viran ikävinä kylkiäisinä.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Markku Suokonautio
« Vastaus #7 : 04.01.07 - klo:10:40 »
Virossa - ainakin Tarton yliopistoseurakunnassa - on tapana yhdessä kohtaa palvelusta kätellä muut kirkossaolijat (ainakin lähimmät) ja toivottaa "Rauhaa". Minusta se tuntui vähän oudolta, mutta joukko siellä on sen verran pieni, että siitä näkökulmasta tapa näytti aivan kotoisalta.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15716
Markku Suokonautio
« Vastaus #8 : 04.01.07 - klo:11:22 »
Tuosta rauhan tervehdyksestä olen kuullut mielestäni mainion jutun. Jossakin kansainvälisessä juhlamessussa Jordanian luterilaisen kirkon piispa, Suomessa ensin diakoniksi ja sitten teologiksi valmistunut Munib Younan, tuli toivottamaan arkkipiispallemme (tunsi hyvin ennestään) seurueineen: -Rauhaa, jätkät!

Poissa kirsus

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 119
Markku Suokonautio
« Vastaus #9 : 04.01.07 - klo:16:44 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"

Meillä muuten jo ennestään yksi pappi kättelee joinakin pyhinä seurakuntalaiset, esim. jouluaamuna oli näin. En tiedä, mikä on kriteeri, mutta toisinaan näin on. Minusta se oli ihan mukavaa, mutta mietin, että haluavatko kaikki sitä, esim. he, jotka käyvät ensimmäisiä kertojaan kirkossa tai haluavat mahdollisimman vähän huomiota ja vain äkkiä ulos. Sellaisille voi olla "pelottavaa" tai pikemminkin jännittävää papin kättely. Siihen ovat ratkaisu kirkon sivuovet, joilla pappia ei ole, joten kättely jatkukoon.



Hassua jotenkin, että se on näin päin. Siis meillä (Helsingin keskustassa) kättelevät papit aina ulos lähdettäessä, jotenkin olisi luullut, että asia olisi yleisempää pienemmillä paikkakunnilla, jossa ihmiset ovat muutenkin tuttuja...

Mutta tuosta huomiota herättämättä poistumisesta teksi mieli kertoa päinvastainen tarina. Itse kun tuossa 28.4.2002 pitkästä aikaa rupesin uudestaan käymään kirkossa, niin jonkin ajan kuluttua oli paljon kysymyksiä ja olisin halunnut niillä lähestyä pappia, mutta kun en uskaltanut. Siis tehdä aloitetta. Ja siinä kun ovella aina viikko toisensa jälkeen käteltiin, ja kirkkokahveillakin kävin, niin toivoin, että joku papeista olisi joskus sanonut jotain, vaikka "olen huomannut, että olet ruvennut käymään kirkossa viimeaikoina - oletko muuttanut tänne juuri". Tai siis jotain vastaavaa, olinhan ilmaantunut kirkkoomme yhtäkkiä aivan tyhjästä ja sitten ruvennut istumaan siellä joka sunnuntai kuin tatti. Siis toivoin, että joku papeista olisi avannut keskustelun, kun en itse uskaltanut...
No lopulta oli sitten niin paljon kysymyksiä, että oli pakko rohkaista mielensä ja itse mennä pappia hihasta nykäisemään - koville kyllä otti -ja keskustelutilaisuus järjestyi. Silloin tämä pappi kertoi kyllä huomanneensa, että olen ruvennut käymään kirkossa. Kun kysyin, että miksei sitten ollut reagoinut asiaan mitenkään, kysynyt miksi käyn tai jotain, niin vastasi juuri Johanneksen tarkoittamalla tavalla -"No, kun monet ihmiset haluavat käydä kirkossa ilman, että heihin kiinnitetään huomiota." Ymmärrän se, mutta jos kerran raahaudun kirkkokahveille astikin joka sunnuntai, niin en kai minä nyt aivan huomaamaton halua olla.
Ja samaa olen kuullut muiltakin, että uusina toivoisivat, että jotenkin huomioitaisiin, kun ovat vielä hieman ujoja ja outoja siinä porukassa.
Mutta hankala tilanne kieltämättä, kun toiset suuttuvat, jos heitä lähestyy - haluavat olla kirkossa aivan yksin - ja sitten toiset tuntevat itsensä surkeaksi, kun kukaan ei huomaa.

En tiedä pitäisikö keksiä joku lappu, jonka liimaisi otsaan: "Don't talk to me!" ja vastaavasti "Kyllä minulle saa puhua, itse en vain uskalla avata suutani ensimmäiseksi..."

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15386
    • http://www.samila.1g.fi
Markku Suokonautio
« Vastaus #10 : 04.01.07 - klo:16:58 »
Tuohon tervehdykseen törmää ulkomaisissa kirkoissa ihan systemaattisesti. Itse jouduin sen uhriksi mm. Noosan lut kirkossa Australiassa. Ei ole minusta jättänyt sieluuni mitään vaurioita.

Toinen juttu, joka tulee tässä hyvin esiin. Ovatko papit keskimäärin liian, värittömiä, mauttomia, hajuttomia jne eivätkä luontevia ja luonnollisia. Vastatkaa vissaammat.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15716
Markku Suokonautio
« Vastaus #11 : 04.01.07 - klo:19:39 »
Onhan se nähty Uuraisissakin, miten värikkäälle papille helposti käy. Sovinnaiset seurakunnan 'tukipylväät' vierastavat niin paljon, että kaivavat jostain sopivan syyn valittaa tai kannella. Oppiihan siinä tavallinen pappi varovaiseksi.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4415
  • Körtti
Markku Suokonautio
« Vastaus #12 : 04.01.07 - klo:19:40 »
Lainaus käyttäjältä: "seppos"
Tuohon tervehdykseen törmää ulkomaisissa kirkoissa ihan systemaattisesti. Itse jouduin sen uhriksi mm. Noosan lut kirkossa Australiassa. Ei ole minusta jättänyt sieluuni mitään vaurioita.

Toinen juttu, joka tulee tässä hyvin esiin. Ovatko papit keskimäärin liian, värittömiä, mauttomia, hajuttomia jne eivätkä luontevia ja luonnollisia. Vastatkaa vissaammat.



Oletteko törmänneet tervehdykseen "servus"? Ja olen kuullut myös sellaisena kuin "servus christi".
Acta, non verba.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15386
    • http://www.samila.1g.fi
Markku Suokonautio
« Vastaus #13 : 04.01.07 - klo:19:46 »
Moi

Ei ole sattunut minulle. Enemmän se on ollut "peace and love" linjalla.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1352
Markku Suokonautio
« Vastaus #14 : 04.01.07 - klo:19:58 »
Minä en itse haluaisi, että pappi on jokin show-mies (tai show-nainen). Haluaisin, että kirkossa keskityttäisiin itse asiaan ja pappi olisi vähän niinkuin taka-alalla, mutta kuitenkin esillä. En osaa selitttää, mitä tarkoitan. Kirkkoreissu on minulle onnistuneempi, jos muistan ensisijaisesti jotakin saarnasta, enkä siitä, millainen puku papilla oli tai mitä oli muuta erikoista.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."