Äänestys

Voiko messussa laulaa muutakin kuin virsiä?

kyllä, gospelia
9 (33.3%)
ei
2 (7.4%)
kyllä mitä vain (hyvän maun rajoissa)
16 (59.3%)

Äänestäjiä yhteensä: 24

Äänestys päättynyt: 01.02.07 - klo:18:35

Kirjoittaja Aihe: Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)  (Luettu 25589 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Liisu

  • Kaivaa Siionin virsiä takataskusta
  • Viestejä: 53
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« : 01.02.07 - klo:18:35 »
Tuossa vähän aikaa sitten nousi yllättävänkin suuri kohu, ehkä vain oulun tienoilla, pop-musiikin soittamisesta ja laulamisesta messun aikana. Alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut tarjota vaihteen vuoksi jotain muutakin musiikkia kuin virsiä messussa laulettavaksi. Viime hetkellä vs kirkkoherra, oisko ollut Martti Pennanen kielsi koko jutun. Musiikkilistalla olisi ollut Juicen, Yön ynnä muun, kai Kirkankin kipaleita. Tietysti ainakin jollain tavalla tulkittavissa kristillisiksi. Mitäs mieltä porukka täällä on, voiko kirkossa (messussa) laulaa pop-musiikkia, iskelmää tai rockia?

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21877
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #1 : 01.02.07 - klo:22:23 »
Messun soisi tietysti olevan jollain lailla ehjän kokonaisuuden. Virsikirjankin avulla saa sillisalaatin aikaan, jos niikseen tulee.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2568
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #2 : 01.02.07 - klo:23:02 »
Liisu. Ei voi vaan PITÄÄ laulaa sellaisia rock- tai iskelmä-kappaleita, joissa on juju, joissa on kosmista ymmärrystä, Juicella on sellaisia, on Kari Tapiolla, on monella muulla myös. Itse asiassa suomalaisessa iskelmässä on runsaasti kirkkoon sopivia kappaleita. Parhaat virret ovat tietenkin oma lukunsa. Mutta kyllä virsikirjan(kin) virsissä on paljon jonninjoutavaa höpöä.  Virsistä vain tietty osa - moni meistä on valmis myöntämään sen - on merkityksellistä ja sellaista jota on syytä toistaa, sunnuntaista sunnuntaihin. Ei ole kyse lajista, on kyse jujusta. Olen monta kertaa ilahtunut suomalaisesta iskelmästä - tänään Matti Eskon lauluista!

Poissa eeva-kaisa

  • Jatkaa kamarikeskusteluihin
  • Viestejä: 250
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #3 : 02.02.07 - klo:12:19 »
Sitä minä mietin, että keneltä se on pois, jos jossain on vaihtoehtomessu, joka siellä kävijöille avaa ovia ja ikkunoita elämän kysymysten miettimiseen. Suurelle osalle perussunnuntaimessu ei ole sellainen, vaan vieras, elitistinen tai käsittämätön. Jos heille on jotain vaihtoehtoista, ei sinne ole pakko niiden mennä, joille se ei aukene. Eiväthän nämä messusta pudonneet Jumalan lapsetkaan tule sunnuntaiaamuisin kirkkoon. He eivät toisaalta myöskään yleensä vaadi, että nykymuotoinen messu pitäisi lopettaa, koska se ei kaikkien kohdalla palvele tarkoitustaan eli hengellisen elämän rakentumista.
Toiset tykkää saatanasta, se on silkkaa seksiä / Toiset tykkää Jumalasta, sillä riittää älyä /
Mitä mulle jää? - Puupää! (Ismo Alanko)

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16856
    • http://www.samila.1g.fi
Tolkku kaikessa
« Vastaus #4 : 02.02.07 - klo:14:01 »
Olen kanssanne samaa mieltä kuhan pysytään tolkussa. Meillä on seuraavien pyhien ohjelma seuraavanlainen.
Jazz-messu
virkaansiunaaminen
konfirmaatio
konfirmaatio
konfirmaatio
nuorisojumis
normaali pyhä

Tuota listaa pidän kyvyttömyyden symbolina. Pitäsi olla jotain koordinaatiota. Konfirmaatio on sen riparin finaali ja täysin sisäinen juttu eikä niitä tulisi pitää päiväjumalanpalveluksen aikaan.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #5 : 02.02.07 - klo:15:36 »
Höm, olenko siis ahdasmielinen teini kun äänestin ei? No, ehkä olen ahdasmielinen monessakin asiassa, olen siitä kuullut kavereiltanikin kun on ollut keskustelua jostain tällaisista asioista.

Mietin kuitenkin pitkään laitanko rasti ei-ruutuun vai siihen ylempään jossa gospel sallitaan. Sitten ryhdyin ajattelemaan, että kyllähän gospelkin iohan soitettavaa on, mutta tajusin että on niin monenlaista gospelia että enpä todellakaan tiedä. Ehkä sellainen ei niin kiivas gospel, kuten esim, Löyttyn Palmumatolla, sopisi messuun, mutta Terapiaa ja Tarvo Laaksoa en päästäisi messuun laulamaan. Tällä en tietenkään tarkoita kaikkie heidänkään laulujaan, mutta keskimäärin heidänkin laulunsa ovat sellaisia ettei niitä minusta pitäisi messussa soittaa, ainakaan levylle esiintyvillä säestyksillä.

Siis vaikka itse kuuntelen paljonkin musiikkia, semmoistakin mistä monelta saattaisi nousta hiukset pystyyn että "kylläpä on penskalla räävitön meno siinä soittoaparaatissa".

Onko siis kaksinaamaisuutta toisaalla kuunnella lauluja, jotka toisaalla ehdottomasti kieltää? Mielestäni ei, koska messu on aina messu, ja pilaampa sieluani muutoin miten tahansa, messu säilytettävä edes jollain tasolla perinteisenä hartaana tilaisuutena, jonne voi tulle hiljentymään ja ottamaan vastaan Herran ehtoollisen. Muullon kyllä saa sitä "kevyttä" (tai todella raskasta) musiikkia ulisuttaa niin paljo kuin sielu sietää, mutta itse pitäisin messun ja ne erikseen.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #6 : 02.02.07 - klo:16:42 »
Minä menen mieluummin ns. tavalliseen jp:hen, mutta toki on hyvä, jos väliin on semmoisia vaihtoehtoja, jotka houkuttelisivat erilaisia ihmisiä kirkkoon, vaikkapa juuri gospelin avulla. Kuitenkaan viihdemusiikkia en jumalanpalveluksiin toisi, niitä varten on konsertit. Jumalanpalvelus on kuitenkin ensisijaisesti hiljentymistä varten. Meillä on joitain kertoja ollut ns. suomalainen messu. Siinä on paljon kansanmusiikkia mukana yms. Ihan mukava vaihtoehtotilaisuus, mutta tuntuu vähän oudolta, kun lauletaan silkkiuikuista ja muista luontokappalaista uskonnon sijaan. Muutoin kyllä tykkään kansanmusiikista kovastikin. Sen vuoksi on hyvä, ettei niitä ole turhan usein. Kuitenkaan ei niillä mahdottomasti saada lisäystä kävijämääriin. Siis toki ehkä hetkellisesti kasvaa, mutta kun uutuudenviehätys katoaa, niin musiikki-intoilijat häviävät siinä mukana. Vaarana on vakioporukan karsiutuminen. En tiedä, onko teoriassa perää, mutta itselleni on tullut sellainen käsitys siltä pohjalta, mitä olen tilannetta seurannut. Useimmin käyvät kirkossa sellaiset, jotka eivät tule pelkän musiikin takia. Toki vaihtoehtoja on hyvä olla väliin gospelin muodossa.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #7 : 03.02.07 - klo:01:10 »
No mutta tässä tullaan siihen kysymykseen, että miksi muka perinteinen virsimusiikki olisi ainoa "oikea" musiikkityyli kirkossa? Jos ajatellaan kirkkomusiikin historiaa (josta en kyllä paljoakaan tiedä), niin virsiperinne tällaisenaan on lähtöisin n. 1600-luvulta, suurin osa myöhemmältä ajalta (uusimmat virret v. 1986 tai Siionin virsistä 2000-luvulta). Yhteen aikaan ainoastaan gregoriaaninen musiikki oli ainoa sallittu musiikkimuoto kirkossa, kaikenmaailman Bachit olivat nykyrenkutusta, syntistä, monimutkaista. Ja näin ihan oikeasti. Ilmiöt toistavat itseään. Nyt ajatellaan, että pop, heavy, kansanmusiikki, ym. eivät sovi kirkkoon, koska ovat perinteen vastaisia. Mutta minkä perinteen? Kirkko oli olemassa jo 1600 vuotta ennen Bachia.

Itse olen kahta mieltä musiikin luonteesta kirkollisissa toimituksissa. 1) Musiikki voi olla väline tekstin tuomiseen. Mielestäni ei ole silloin väliä, minkätyyppistä musiikkia käyttää. Kaikki musiikki, mikä tuntuu hyvältä tavalta välittää ilosanomaa, on juuri oikeaa musiikkia. Pointti on siinä, ettei kaikkien tarvitse tykätä kaikesta. Ei ole pakko mennä pop-messuun, jos ei halua. Mutta jos ei pidä "perinteisestä" virsilaulusta, voi mennä pop-messuun. Ehdottoman tärkeää on kuitenkin pysyä avoimena kaikelle, ts. ei tuomita yhtä tyyliä ennenkö on sen todella kokenut. Ei siis olla fanaattinen virsivihaaja, jos on tuskin yhdessäkään perinteisessä jumiksessa käynyt. On hyvä, että vaihtoehtoja löytyy.

2) Musiikki voi olla itsessään tapa ilmaista Jumalan sanaa. Ei tarvita sanoja, vaan musiikki itsessään on osa Jumalan luomaa kauneutta, osa suurta kokonaisuutta. Elokuvassa Amadeus katkeroitunut säveltäjä Salieri sanoo Mozartin musiikista hyvin mielenkiintoisella tavalla: ”Se oli musiikkia, jollaista en ollut koskaan kuullut. Tulvillaan täyttymätöntä kaipausta. Silloin minusta tuntui, että kuulin Jumalan äänen.”. Itselleni on tullut joskus samankaltainen olo. Joskus harjoitellessani yksin, laulaessani kuorossa, kuunnellessani musiikkia, soittaessani orkesterissa tai ollessani kuulijana konsertissa olen saanut tunteen, että musiikin kauneus on täydellistä, sen olemus on täydessä sopusoinnussa itseni ja ympäröivän maailman kanssa. Tällaisen tunteen minulle on tuonut monikin musiikkityyli, se ei ole rajoittunut yhteen säveltäjään. Se on kanava, jonka kautta pystyn eniten tuntemaan Jumalan läsnäolon. Tämän vuoksikin olen sitä mieltä, että ei yhdenlainen musiikkiperinne voi olla se ainoa oikea tapa, vaan se, minkä ihminen kokee itselleen läheiseksi, voi olla se paras tapa kokea Jumalan läheisyyttä ja ihmeellisyyttä, olkoon se sitten klassista, jazzia, poppia, heavya tai kansanmusiikkia!

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #8 : 03.02.07 - klo:08:57 »
No, oikeastaan olen sitämieltä, että ei kirkossa välttämättä tarvitsisi ollenkaan niitä urkuja. Meidän kirkon kanttorilla on esimerkiski mahtava ääni, mutta kun sillä on tapana hukkua sinne urkujen pauhuun, kun kanttorimme innostuu ottamaan kaiken irti niistä hienoista uruistaan.

Kirkossa, tai messussa, meillä puhutaan aina kirkosta kun puhutaan messusta/jumalanpalveluksest, pitäisi laulaa vain kirkkoon sopivaa musiikkia. Liika maallistuminen johtaa siihen että ejetelleen että kaikki on sallittua. Jostainhan sen on pakko llähteä, tässä tapauksessa kehityksen huonoon suuntaan voi pysäyttää.

Urkujen kirkossa pitäisi olla vain tukena sille laululle, mitä ihmiset tuottavat. Silloin veisuu tulisi sydämmestä. JOs kirkkoon tuodaan monenlaisia soittimia aina rummuista hevikitaroihin riipivine soituineen, mitä siitäkin seuraisi. Musiikki alkaisi olla pääasia kirkossa, ja pian siellä soittaisi joku Lovex. Näin voisi tapahtua, koska kukaan ei halua ahdasmielisen leimaa sanomalla, että ei tämmöinen meno käy. Oulun kirkkovaltuustolle on pakko nostaa hattua kun kielsivät sen kevyen musiikin soittamisen messussa.

Jos musiikista tulee kirkossa pääasia, tulee pian kirkon ristisymbolista meille musiikin tunnus, ei ylösnousseen vapahtajan. Alamme palvoa ristiä, mikä on vain symboli, teemme musiikista itsellemme epäjumalan. Tottakai näin voi tehdä perinteisestäkin musiikista. Jumalan palveluksessa pitäisi olla aina etusijalla Jumala, ei ihminen musiikkeineen. Kerran eräs norjalainen matkasaarnaaja sanoi papille joka olisi halunnut soittaa kirkossa kevyempää musiikkia:

"Ei kirkossa tarvitse olla hauskaa. Sinne tullaan hiljentymään, rukoilemaan  Jumalan kasvojen eteen. Jos ihmiset haluavat pitää hauskaa, menkööt kunnan toimintatalolle pelaamaan seurapelejä."
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10371
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #9 : 03.02.07 - klo:10:20 »
Setäni sanoi kotikirkkonsa nuorelle kanttorille: "Kun minä olen kirkossa, älä lurita!"
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #10 : 03.02.07 - klo:11:21 »
Tuli tuosta urkujen käytöstä mieleen ortodoksisen kirkon perinne, että kirkoissa ei saa käyttää soittimia, koska "vain ihmisääni on kyllin arvokas Jumalalle". Mutta tämä vain tämmöisenä sivuhuomautuksena ja ei siitä sen enempää. Tuli vain mieleen ohimennen.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #11 : 03.02.07 - klo:19:03 »
Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Kirkossa, tai messussa, meillä puhutaan aina kirkosta kun puhutaan messusta/jumalanpalveluksest, pitäisi laulaa vain kirkkoon sopivaa musiikkia. Liika maallistuminen johtaa siihen että ejetelleen että kaikki on sallittua. Jostainhan sen on pakko llähteä, tässä tapauksessa kehityksen huonoon suuntaan voi pysäyttää.


Miten määrittelet sen, mikä on kirkkoon sopivaa musiikkia? Jos ajattelee puhtaasti akustisesti, on useissa kirkoissa se tilanne, että sinne ei kannata tuoda sähköisiä soittimia, koska kaiku ja tila ovat liian isoja niiden äänelle. Mutta jos ajattelee maallistumista - ei kai mitään soitinta ole suoraan taivaasta pudotettu. Niin urut kuin muutkin akustiset soittimet (viulu, muut jousisoittimet, trumpetti, cembalo, jne. "muka kirkkoon sopivat") ovat peräisin ihan maallisista oloista. Eivät ne ole kirkkoon sen sopivampia kuin sähköiset soittimet tai rytmisoittimetkaan. Tai toisin sanoen ovat yhtä sopivia kuin sähköiset ja rytmisoittimetkin. Miten muka musiikin monipuolistuminen voi olla huonoon suuntaan kulkemista? Niin kuin edellisessä viestissä kirjoitin, musiikki voi olla väline sanan tuomiseeen. Tällöin sähkökitara, urut ja viulu ovat ihan samanarvoisia soittimia. Voi tietysti ajatella, että ne ovat maallisia, mutta sittenhän tullaan siihen tulokseen, että vain laulu on sallittua musisointia kirkossa. Siihenhän kai ortodoksit pyrkivät, jos oikein Johanneksen viestin ymmärsin.

Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Urkujen kirkossa pitäisi olla vain tukena sille laululle, mitä ihmiset tuottavat. Silloin veisuu tulisi sydämmestä. JOs kirkkoon tuodaan monenlaisia soittimia aina rummuista hevikitaroihin riipivine soituineen, mitä siitäkin seuraisi. Musiikki alkaisi olla pääasia kirkossa, ja pian siellä soittaisi joku Lovex. Näin voisi tapahtua, koska kukaan ei halua ahdasmielisen leimaa sanomalla, että ei tämmöinen meno käy. Oulun kirkkovaltuustolle on pakko nostaa hattua kun kielsivät sen kevyen musiikin soittamisen messussa.


Lovex voi ihan hyvin tulla soittamaan messuun, jos a) heidän sanoituksensa on kristillistä tai b) haluavat tuoda Jumalan sanomaa muuten musiikillaan esiin. Hevikitaroiden riipivät soinnut ovat ihan täysin verrattavissa barokkimusiikin napolilaisiin sointuihin, ai hemmetti ne vasta riipiviä ovakin! (Kokeilkaapa vaikka pianolla soittaa C-Des/F-G7-C, siinä on napolilainen sointu toisena). Ja ne olivat varmasti aikanaa yhtä kauhistuttavia ja järkyttäviä asioita kirkkomusiikissa kuin heavykitarat tänä päivänä.

Oulun kirkkovaltuustolle voisi sanoa, että haloo, missä järki.

On toki eri asia, jos viihdemuusikko tulee pitämään täysin maallista konserttia kirkkoon. Silloin mielestäni konsertin voi kieltääkin, koska ei se liity mitenkään kirkkoon tai uskontoon. Toisaalta se on ristiriidassa sen kanssa, että miksi kaupunginorkesterit ja muutkin (esim. oma YS) saa pitää kirkoissa konsertteja, vaikka ne eivät ole millään tavalla kristillisiä konsertteja. Kirkot ovat ilmeisesti ottaneet linjan, että kirkko voi toimia myös konserttisalina, jolloin konsertissa voi esittää jotain muuta kuin hengellistä musiikkia. Periaatteessa tällöin kai joku viihdeartistkin voisi pitää kirkossa maallisen konsertin?

Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Jos musiikista tulee kirkossa pääasia, tulee pian kirkon ristisymbolista meille musiikin tunnus, ei ylösnousseen vapahtajan. Alamme palvoa ristiä, mikä on vain symboli, teemme musiikista itsellemme epäjumalan. Tottakai näin voi tehdä perinteisestäkin musiikista. Jumalan palveluksessa pitäisi olla aina etusijalla Jumala, ei ihminen musiikkeineen.


No, tämä nyt on mielestäni vähän liioittelua. Ei musiikin ole tarkoitus olla kirkossa pääasia, mutta ei kai kukaan kiellä sitä, etteikö sillä olisi kirkossa merkitystä. Eikö tällöin ole tärkeää, että ihminen pääsee kuulemaan Jumalan sanaa sillä tavoin, minkä itselleen kokee läheiseksi. On niin monta tapaa ylistää Jumalaa ja kunnioittaa häntä. Yhdelle se on hiljaisuus, toiselle virrenveisuu, kolmannelle viulunsoitto, neljännelle popmusiikki, viidennelle joiku, kuudennelle heavy. Ja jos kirkko instituutiona tajuaa sen, että kaikkien ei tarvi tykätä kaikesta, vaan tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, ollaan mielestäni ihan oikealla tiellä.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #12 : 03.02.07 - klo:20:22 »
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Miten määrittelet sen, mikä on kirkkoon sopivaa musiikkia? Jos ajattelee puhtaasti akustisesti, on useissa kirkoissa se tilanne, että sinne ei kannata tuoda sähköisiä soittimia, koska kaiku ja tila ovat liian isoja niiden äänelle. Mutta jos ajattelee maallistumista - ei kai mitään soitinta ole suoraan taivaasta pudotettu. Niin urut kuin muutkin akustiset soittimet (viulu, muut jousisoittimet, trumpetti, cembalo, jne. "muka kirkkoon sopivat") ovat peräisin ihan maallisista oloista. Eivät ne ole kirkkoon sen sopivampia kuin sähköiset soittimet tai rytmisoittimetkaan. Tai toisin sanoen ovat yhtä sopivia kuin sähköiset ja rytmisoittimetkin.


Kirkkoon sopii sellainen musiikki jossa ei korostu itse musiikki vaan sanoma. Siis se ajatus mikä siinä on. Jos seuraava kommenttini kuulosta asuoraal Vl:lta lainatulta, niin sitä se on. Nykymusiikissa korostuu liikaa itse musiikki ja sitä kautta soittaja. Palvotaan siis musiikkia ja soittajaa, ei ajatella minkä kohde se musiikki on.

Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Miten muka musiikin monipuolistuminen voi olla huonoon suuntaan kulkemista? Niin kuin edellisessä viestissä kirjoitin, musiikki voi olla väline sanan tuomiseeen. Tällöin sähkökitara, urut ja viulu ovat ihan samanarvoisia soittimia. Voi tietysti ajatella, että ne ovat maallisia, mutta sittenhän tullaan siihen tulokseen, että vain laulu on sallittua musisointia kirkossa. Siihenhän kai ortodoksit pyrkivät, jos oikein Johanneksen viestin ymmärsin.


Noista soitttimista olen sitä mieltä että yhtä hyvin voitaisiin tulkita että mikään soitin ei ole sopiva kirkkoon. Toisaalta laulammehan virren 332 kolmannessa säkeistössä: "Kiitos Jumalallemme, soikoon sydämmestämme. Virsin, lauluin, psalttarein, harpuin, huiluin, kantelein." TÄssä ei välttämättä tarkoiteta suoraan messua, ja on myönnettävä että virren teko vuosina esim kanel on saattanut olla melko pakanallinenkin soitin (ottaen sen aseman Kalevalassa huomioon). Olen tässä kuitenkin sillä linjalla että messuissa pitäisi toteuttaa samaa kaavaa kuin reformoiduilla messussaan ja meillä körteillä seuroissa, siis laulun osalta. Jätetään ne soittimet muualle, sillä kirkossa olemme tulleet, tai ainakin pyrkineet tulemaan Herran eteen omana itsenämme. Emme tarvitse musiikkia miellyttääksemme Häntä. Musiikki on meitä itseämme varten, ei Jumalaa.

Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Oulun kirkkovaltuustolle voisi sanoa, että haloo, missä järki.

Lainaus käyttäjältä: "An-na"
On niin monta tapaa ylistää Jumalaa ja kunnioittaa häntä. Yhdelle se on hiljaisuus, toiselle virrenveisuu, kolmannelle viulunsoitto, neljännelle popmusiikki, viidennelle joiku, kuudennelle heavy. Ja jos kirkko instituutiona tajuaa sen, että kaikkien ei tarvi tykätä kaikesta, vaan tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, ollaan mielestäni ihan oikealla tiellä.


Omasta periaattestaan on pidettävä jossain määrin kiinni. Ei pidä luovuttaa esim. periaatettaan kristinuskon syvimmästä olemuksesta vain sen takia että saatanan palvoja tulee sanomaan että ei Kristus pelasta, vaan rukoile hänen vastustajaansa. (Anteeksi mauttomuuksiin asti kärjistetty esimerkki.)
Kirkkoisämme Augustus on sanonut: On asia jota opetamme, toinen jota hyväksymme, ja kolmas jota on pakko sietää.
Tästä tartun tuohon ensimmäiseen kohtaan. On asia jota opetamme. Jos kirkko instituutiona todella tajuaisi että kaikille on tarjottava jokaisen oman mieltymyksen mukaisia asioita, tajuaisi se kaiken ihan väärin. On se kirkon oppi, siitä ei tule lipsua, silloinhan voisimme aivan yhtä hyvin sanoa ettei Jeesus tarkoittanut sitä mitä sanoi vuorisaarnassaan sanoessaan, että "jos toinen käsi sinut viettelee, leikaa se pois, sillä onhan parempi että menetät kätesi kuin että koko ruumiisi käristyy helvetin tulessa." Vaikka emme toteutakkaan tuotya kohtaa elämässämme, ei se muuta sen merkitystä.

Siis edelleen. Oulun kirkkovaltuustolle tästä syvä kumarrus. Ei mitään haukkuja mitä uutiset sille niin kovasti tarjoili (jos osasi yhtään rivien välistä lukea.) Ei kirkon tarvitse olla kivaa. Ei elämä ole kivaa. Elämä on tuskaa, verta ja hikeä. Taistelua ja ponnistelua. Piikkipuskassa rämpimistä. Tuon kaiken keskellä ei pidä hylätä sitä toivoa joka meille on annettu, ja tarttua maailman houkutuksiin.

Jos saarnani tuntuu hurskastelusta, niin ei sen väliä. Sitä se on. Olen siis kuin fariseus. Ajattelen ja saarnaan muille pahoista teoista, mutta itse en kykene elämään oppieni mukaan. Toisten tekoja ja ajatuksia olen liian helposti arvioimassa ja en näe omiani. En kuitenkaan voi muuta kuin yrittää taistella isteäni noudattamaan noita periaatteita, huutaa tuskan syvyyksistä Jumalaa auttamaan, unohtaen että hän ei minua hylkää. On vain toivottava uskottava, ja yritettävä elää mahdollisimman hyvä elämä. Armo kun ei ole meidän tekojemme mukainen, emmekä voi sitä ostaa.

Loppuun vielä toistan ettei kirkon atrvitse olla mukava paikka. Ei ole maailmakaan. Ne jotka haluavat huvitella, voivat mennä Linnanmäelle.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Progressor

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 400
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #13 : 04.02.07 - klo:11:03 »
Lainaus käyttäjältä: "mies valaan vatsasta"
Kirkkoon sopii sellainen musiikki jossa ei korostu itse musiikki vaan sanoma. Siis se ajatus mikä siinä on. Jos seuraava kommenttini kuulosta asuoraal Vl:lta lainatulta, niin sitä se on. Nykymusiikissa korostuu liikaa itse musiikki ja sitä kautta soittaja. Palvotaan siis musiikkia ja soittajaa, ei ajatella minkä kohde se musiikki on.
[...]
Jätetään ne soittimet muualle, sillä kirkossa olemme tulleet, tai ainakin pyrkineet tulemaan Herran eteen omana itsenämme. Emme tarvitse musiikkia miellyttääksemme Häntä. Musiikki on meitä itseämme varten, ei Jumalaa.


Miksi sitten edes haluat kirkkoon musiikkia? Minusta kaikkein selkein ratkaisu tuossa tilanteessa olisi, että jätettäisiin kaikki musiikki pois ja keskityttäisiin vain puheeseen ja rukoukseen. Musiikki on musiikkia, olipa se sitten tuotettu elottomalla soittimella tai elävällä. Mitä lisäarvoa rukoukseen tuo se, että se lauletaan?

Mielestäni instrumentaalimusiikki pystyy usein kuvaamaan tunnetiloja tuhannesti paremmin kuin hienoimmatkaan lyriikat. Jos tunnemme kielitaitomme rajoittuneeksi ja soittimet tarjoavat meille keinon ilmaista syvimpiä tuntojamme, niin miksi tuo mainio ilmaisukeino pitäisi vain kylmästi hylätä?

Lainaus
Ei kirkon tarvitse olla kivaa. Ei elämä ole kivaa. Elämä on tuskaa, verta ja hikeä. Taistelua ja ponnistelua. Piikkipuskassa rämpimistä. Tuon kaiken keskellä ei pidä hylätä sitä toivoa joka meille on annettu, ja tarttua maailman houkutuksiin.


Niinhän se kai on. Mutta pitääkö ihmisen kieltäytyä kaikesta, mikä tuntuu hyvältä? Jos Jumala on antanut meille lahjaksi musiikin, niin eikö siitä saa nauttia? Eikö musiikin tuottaminen ja siitä nauttiminen ole omalla tavallaan myös jumalanpalvelusta?

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Pop-musiikki kirkossa (uutisesta...)
« Vastaus #14 : 04.02.07 - klo:11:39 »
Lainaus käyttäjältä: "Progressor"
Niinhän se kai on. Mutta pitääkö ihmisen kieltäytyä kaikesta, mikä tuntuu hyvältä? Jos Jumala on antanut meille lahjaksi musiikin, niin eikö siitä saa nauttia? Eikö musiikin tuottaminen ja siitä nauttiminen ole omalla tavallaan myös jumalanpalvelusta?


Ei ihmisen pidä kieltäytyä kaikesta mukavasta, en sitä väitäkkään. Kyllähän itsekkin kuuntelen mielelläni minu miellyttävää musiikkia koska se tuntuu mukavalta. Tosin siitä minulla on eriäviäviä ajatuksia onko kaikki musiikki Jumalan lahjaa, esimerkiksi omaankin levyhyllyyni kuuluva Rammstein ei varmasti ole kaikkien mielestä tällä listalla. Sitä kuuntelenkin vain musiikin takia, lyriikat ovat siinä sen verran... tuota, miten sen nyt sanoisi... sopimattomia.

Onko tällöin tämmöisen härskin ja riennaavan musiikin tuottaminen Jumalan palvelusta? Et varamstikkaan tarkoittanut tätä, ja oli ehkä epäkorrektia ottaa tällainen näkökulma esille. Se siis kannattaa jättää täysin omaan arvoonsa.

Jumalanpalveluksen musiikista voin vielä sanoa että olen sitä mieltä että ihmis ääni on kaikista äänistä kaikkein kaunein. Se on suoraan Jumalan luoma, ja siksi sitä ei vain voi, vaan täytyy käyttää kirkossa. Kuitenkaan minun mielipiteelläni ei ole kirkon kantaan mitään vaikutusta, kun edustan mielipiteilläni selvästi hyvin pientä vähemmistöä, ainakin omassa kirkossamme.


Lainaus
Miksi sitten edes haluat kirkkoon musiikkia? Minusta kaikkein selkein ratkaisu tuossa tilanteessa olisi, että jätettäisiin kaikki musiikki pois ja keskityttäisiin vain puheeseen ja rukoukseen. Musiikki on musiikkia, olipa se sitten tuotettu elottomalla soittimella tai elävällä. Mitä lisäarvoa rukoukseen tuo se, että se lauletaan?


Ei rukoukseen tulekkaan mitään lisäarvoa laulamisesta, eikä edes siitä että se lausutaan ääneen. Jeesushan sanoo vuorisaarnassaan jotain sen suuntaista että Herra kyllä ymmärtää ja tietää tarpeemme jo ennenkuin avaamme suumme rukoukseen tai teemme sen edes mielessämme.  "Älkää siis tehkö niin kuin pakanat, jotka uskovat että heidän jumalansa kuulevat heidät vain sen takia, että he toistelevat tyhjiä sanoja."
En kylläkään pysty perustelemaan kantaani tässä asiassa millään. Pyydän anteeksi, mutta sanon vain että se on kantani enkä näe mitän syytä sen muuttamiseen. Voinhan olla aivan hyvin väärässäkin.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä