joululahjoista

[m.k]

Taidan olla vastarannan kiiski, mutta minusta on hauska saada ja ennen kaikkea antaa lahjoja. Milloin tahansa, ei pelkästään jouluna. Mutta en halua antaa lahjoja sen vuoksi, että niitä pitää antaa, vaan sen vuoksi, että niitä on kivaa antaa! Lahjan saaja ja antaja molemmat saavat hyvän mielen. Siis nimenomaan silloin, kun on ajatellut lahjan sisältöä, että siinä on joku ajatus. En pidä lahjahysteriasta, että annetaan hirveän paljon lahjoja, vaan pidän nimenomaan siitä, että lahja on ajatuksella annettu. Se on lahjan antamisessa mielestäni tärkeintä. Hyvä lahja on esim. sellainen, mitä toinen oikeasti tarvitsee (itse toivoin mm. kaulinta) tai mitä on itse tehnyt.

Tuntuu silti, että ympärillä olevat ihmiset kovasti stressaavat lahjojen hankkimisesta. Olen yrittänyt sanoa äidillekin, ettei hänen tarvitse stressata joululahjoista yhtään mitään, mutta jos joku kiva asia tulee mieleen, niin kyllä sen saa hankkia. Itse annan veljilleni ja heidän puolisoilleen "yhteistä aikaa" (ei kai ne lue tätä foorumia ), ostin toiselle lahjakortit Helsingin kaupunginorkesterin konserttiin. Yhteinen aikakin on arvokasta, ja pienen vauvan vanhemmilla ei varmasti hirveästi omaa aikaa ole.

On tietysti eri asia näin aikuisena saada lahjoja, kuin lapsena, jolloin se oli ihan äärettömän jännittävää, mitä saa lahjaksi. Jos joskus minulle lapsia siunaantuu, en halua riistää heiltä sitä iloa ja jännitystä, mitä itse lapsena (ja vieläkin...) jouluaattona koin, mutta en myöskään aio hukuttaa heitä lahjoihin. Myös ystäville ja sukulaisille olisi kiva antaa lahjaksi jotain mukavaa itsetehtyä, esim. meidän vanhemmat on vuosikaudet antanut ystäville ja sukulaisille itsetehtyä joulusinappia (on muuten hyvää!).

Tärkeintä joulussa on toki itse joulun ilosanoma ja rakkaitten kanssa yhdessäoleminen, mutta yhtä lailla minusta on kivaa se hetki, kun jaetaan joululahjat. Lapsi se asuu minussa vieläkin  :wink:

Touché!

[Liisu]

minun mielestäni joululahjat ovat todella mukava asia. en ymmärrä miksei joulussa voisi olla kaksi puolta, suomalainen ja kristityn joulu. joululahjoja on aivan ihana etsiä kaupoista kun sataa lunta ja soi joululaulut. toisaalta kun kohdalle osuu jotain seimeen ja talliin liittyvää, voi miettiä joulun toista puolta.
joulu on ihmisten keksimä juhla, ja kerran vuodessa. jeesuksen syntymää voi ja pitäisi muistaa koko vuoden.

[Atanasia]

Sain hippiäisestä vinkin kaivaa jokin vanha ketju käyttöön
ja tämän otsikko sopii ajankohtaan mainiosti
ja
mukava lukea mitä on ajateltu 5 vuotta sitten.


Itse en joululahjoja aio antaa kuin lapsenlapsille ja vain yhden ja se on kirja.

[hippiäinen]

Lukaisin äsken tämänkin kun selailin vanhoja. Minäpä ajattelin etten lahjo ketään. En edes kummilapsia, nuorin täyttää jouluaaton aattona 12 vee ja itse sanoi oma-aloitteisesti ettei tarvitse eikä halua mitään joululahjaa. Synttärinä pienesti muistan.

[pikkumummu]

 Ei osteta lahjoja ei enää vuosiin ole ostettu. Lapset on eri asia minulla on niin paljon näitä pieniä  sisarusten ja heidän lapsia, niin joulu jää väliin mutta hellin hoivaan ja ostan pientä kun tapaan Heidät joko Heidän luona käymällä tai He tulevat meille. Ja minusta on hieno lahja kun kaikilta kuuluu me tykätään susta. Itse kun olen saman mittainen kuin He niin he samaistavat minut useinmiten leikkeihinsä ja mitä nyt tehdäänkin. Kaikista paras kysymys on ollut  ""Ookko sää vanha lapsi vai pieni aikuinen"". Joten ei voi kyllä parenpaa lahjaa saada kuin hetket Heidän kans

[seppos]

Tänä vuonna on yhteinen päätös ettei osteta joululahjoja

[öppiäinen]

Joskus ollessani ehkä kuudentoista tehtiin yhteinen päätös, että ei enää joululahjoja, ja kai se vuoden tai kaksi kestikin, mutta sitten äitini alkoi lipsua. Luulen ettei hän alun alkaenkaan kannattanut päätöstä vaan vain mukaili meitä muita, eli päätöksemme ei ollut aidosti yhteinen.

Suhteeni joululahjoihin on stressaantunut. Olen pitkästä aikaa menossa joulunviettoon äitini luo, joten kai se on pakko jotain lahjaa taas keksiä, ihmiselle joka muutenkin huokailee kun on ihan liikaa tavaraa. Mutta kun se haluaa saada lahjoja, on sillä lailla lapsenmielinen. Millainen olisi joululahjoihin liittyvä rukous tai koko joululahjakulttuuriin liittyvä yhteinen esirukous?

[seppos]

Joskus ollessani ehkä kuudentoista tehtiin yhteinen päätös, että ei enää joululahjoja, ja kai se vuoden tai kaksi kestikin, mutta sitten äitini alkoi lipsua. Luulen ettei hän alun alkaenkaan kannattanut päätöstä vaan vain mukaili meitä muita, eli päätöksemme ei ollut aidosti yhteinen.

Suhteeni joululahjoihin on stressaantunut. Olen pitkästä aikaa menossa joulunviettoon äitini luo, joten kai se on pakko jotain lahjaa taas keksiä, ihmiselle joka muutenkin huokailee kun on ihan liikaa tavaraa. Mutta kun se haluaa saada lahjoja, on sillä lailla lapsenmielinen. Millainen olisi joululahjoihin liittyvä rukous tai koko joululahjakulttuuriin liittyvä yhteinen esirukous?

Käytä näitä Kirkon Ulkomaanavun toisenlaisia lahjoja kuten kaivo Afrikkaan tai muuta vastaavaa http://www.toisenlainenlahja.fi

[maisakai]

Tai anna hemmottelulahjakortti: jalkahoito, kasvohoito, hieronta, lahjakortti teatteriin... Sellainen, mitä ei itse henno itselleen kustantaa.

Toisenlaiset lahjat ovat myös mitä mainioin keksintö. Monet järjestöt ovat nyt lainanneet idean KU:lta.

[Leena]

Tunnustaudun jouluhulluksi henkilöksi joka aloittaa valmistautumisen elokuussa.  Koetan saada lapsille aina jonkin toiveentäyttymyksen. On konstikasta, kun Neiti Kesäheinä on juuri joulun alla syntynyt, ja tänä vuonna on juuri päinvastoin kuin ennen: Tiedän mitä esikoinen toivoo, ja toiveensa täyttyvät, mutta muiden kohdalla kaikki on ihan auki.  Äitinsä kieltää kerta kaikkiaan pyytämästä mitään eivätkä hyvinkasvatetut jälkeläiset sitten uskalla.

Tavallisesti olen sitten ollut aivan auki joulun jälkeen itse. 

[öppiäinen]

Mutkun äitini haluaa jotain itselleen, ei jotain kaivoa Afrikkaan vain (tai haluaa se toki senkin). Enkä tiedä, lähteekö se mihinkään hemmotteluun. Joojoo, mikään ehdotettu ei taas kelpaa... vaihdan sukunimeni ja minusta tulee Mutkun.

Se on varakkaampi kuin minä ja käyttää rahaa ihailtavan oikein eli ei ole pihi eikä törsääväinen. Jos se haluaa hemmottelua, se varmaan hommaa sellaista.

Te jotka pidätte lahjojen saamisesta, kertokaa mikä siinä on se pointti? Siis kun saatte jotakin ennalta arvaamatonta. Minä pidän lahjoista vain silloin, kun sieltä tulee jotakin oikeasti käyttökelpoista, kuten viime jouluna saamani keraaminen veitsi, jommoisia en tiennyt olevan olemassa mutta joka on osoittautunut kelpo kapineeksi.

[Pirska]

Osta äidillesi vaikkapa sievä kaulaliina, Ruskovillan lämpimiä vaatteita, täysvillaisia eivätkä kutita (löytyy netistä), sievä vahakangas pöydälle, tuikkulyhty, onhan niitä. Kirppariltakin voi löytyä jotain ihan kivaa, jos hinta hirvittää.

[öppiäinen]

Villaa voisinkin ajatella. Ehkä se sopisi reumaattisille käsille? Tuikkulyhtyjä on jokunen tullut hankittua. Joku hyvä kirja jos vielä löytyisi...

[Leena]

Lukeeko äitis runoja? 

[öppiäinen]

En oikein tiedä, lukeeko runoja. Ehkä sille on tärkeintä saada se lahja, oli se mitä tahansa, mutta ehkä en koottavaa puskutraktorin pienoismallia kuitenkaan hanki. -Oliko sinulla mielessä jotain tiettyjä runoja?