Körttiläisyyden elitismi ja sen määrittely

[osmo]

No meneekö tämä kuitenkin sitten tähän...
http://www.h-y.fi/kansval/heimo.html

[C-kortti]

Entä onko alatien kulkemista korostava ja kaikkea kerskausta varovassa tämän päivän herännäisyydessä ihan oikeasti tilaa vaikkapa suonensisäisiä huumeita käyttäneelle, Kristuksen armon avulla kuiville päässeelle ihmiselle? Onko halua kulkea rinnalla, onko halua tukea omalla, täysin raittiilla elämällä häntä, joka ei vielä pärjää minkäänlaisten viinakiusausten edessä?

Uskon, että tämä kysymykseni ei välttämättä edes vaadi julkista vastausta. Jokaisessa kristillisessä seurakunnassa, liikkeessä ja yhdistyksessä pitäisi kuitenkin aika ajoin pysähtyä tämäntyyppisten kysymysten eteen.

Kuten sanoin, minun on helppo sanoa olevani heikon puolella. Siihen ihan oikeasti asettuminen onkin sitten jo ihan eri asia. Siinä on kuoltava oman lihani mukavuudenhalulle. Ja se ei ole mukavaa.

[osmo]

Nimimerkki c-kortti saarnaa tiukkaa laina saarnaa. Ja ahtaalle pistää.

[Nils G]

Joskus tuntuu, että skördeillä on oikein kilpailu siitä, kuka onkaan nöyrin, köyhin ja matomatalin. Muodostuuko eliitti tästä mataluuskilpailun voittajasta...

[llwyd]

Joskus tuntuu, että skördeillä on oikein kilpailu siitä, kuka onkaan nöyrin, köyhin ja matomatalin. Muodostuuko eliitti tästä mataluuskilpailun voittajasta...

Varmasti näin monesti on! Toisaalta kun puhutaan ihmisen surkeudesta ja horjuvaisuudesta eikä varmuudesta ja erinomaisuudesta niin kilpailu on monesti jotenkin aidomman tuntuinen...

[Pena]

Nissen 'skördeskaban' raamatullinen versiohan on: toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Ei kai se välttämättä tarkoita itsehalveksuntaottelua. Suomalaisilla vain taitaa olla miltei ylipääsemättömiä vaikeuksia lähimmäisen kehumisessa. Ehkä tämä on toiseksi kristillisin vaihtoehto.

[Jaakkoopuukkoo]

Nyt ei taida liittyä ollenkaan aiheeseen, mutta Peter Höegin Rajatapauksissa pysäytti kohtaus, jossa lapsi temppuilee kiipeilytelineen päällä ja huutaa isälleen: "Katso minua!" Isä ei ehdi vastata ennen kuin vieressä lapsensa kanssa touhuava äiti sanoo: "Oletpa sinä taitava!" Isä, joka on minämuotoinen kertoja, kertoo: "Olin jo noussut mennäkseni taittamaan sen naisen niskat, kun tajusin mitä olin tekemässä ja istuin takaisin alas. Lapsi oli pyytänyt tulla huomatuksi, mutta hän oli saanut arvion: oletpa sinä taitava."

[C-kortti]

Suosittelen jollekin tutkimuskohdetta etsivälle teologille tai muulle opiskelijalle tällaista aihetta: mikä tai mitkä hengelliset yhteisöt/kirkkokunnat ovat sellaisia, joihin todellinen köyhälistö, kuten asuntoloissa asuvat, vankiloista vapautuneet, leipäjonoissa käyvät, asunnottomat päihteidenkäyttäjät jne uskaltavat turvata, kun hätä tulee.

Mitkä hengelliset yhteisöt tunnetaan niissä piireissä köyhistä edes vähän kiinnostuneina, mitkä eivät?

Voi olla, että esim. älymystön suosimat uskonyhteisöt ovat koko lailla tuntemattomia tosiköyhien keskuudessa. Vai tunnetteko esim. yhtään kulttuurielämän aktiivivaikuttajaa, joka olisi liittynyt Pelastusarmeijaan tai Hurstien työn kannattajiin?

[llwyd]

Nissen 'skördeskaban' raamatullinen versiohan on: toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Ei kai se välttämättä tarkoita itsehalveksuntaottelua. Suomalaisilla vain taitaa olla miltei ylipääsemättömiä vaikeuksia lähimmäisen kehumisessa. Ehkä tämä on toiseksi kristillisin vaihtoehto.

Täytyy tunnustaa että pidän tuosta termistä "skördeskaba" - vain modernimpi tapa sanoa "käy isänmaataan kohti ain tien kaidan matkalaiset"... Kovin kompasteleva kilpajuoksu.

[Nils G]

Palaan ensin siihen alkuperäiseen aiheeseen, josta tämä ketju lähti liikkeelle: tietääkseni eri ryhmittymien sosiaalisia tms. taustoja ei ole laajemmin tutkittu ja se olisi kovinkin kiinnostava aihe.

Toiseksi tarkennan vielä tätä ankeuskilpailua: välillä vain vaikuttaa siltä, että koko jutun ydin, tämä Kristuksen teko ja jo aukaistu tie suljetaan sillä, että "voivoi minua, kun olenkin huono". Tällä tavalla helposti jääkin helposti huomiotta se, että Jessehän jo avasi portin, eikä siinä olekaan ollenkaan kysymys siitä, kykenenkö minä kiipparoimaan portin yli, kun en jollekin tasolle yllä... Tästä "huonoudesta" onkin jo tullut teko, katse on kääntynyt väärään suuntaan, ristus jäi ristille...

[llwyd]

Toiseksi tarkennan vielä tätä ankeuskilpailua: välillä vain vaikuttaa siltä, että koko jutun ydin, tämä Kristuksen teko ja jo aukaistu tie suljetaan sillä, että "voivoi minua, kun olenkin huono". Tällä tavalla helposti jääkin helposti huomiotta se, että Jessehän jo avasi portin, eikä siinä olekaan ollenkaan kysymys siitä, kykenenkö minä kiipparoimaan portin yli, kun en jollekin tasolle yllä... Tästä "huonoudesta" onkin jo tullut teko, katse on kääntynyt väärään suuntaan, ristus jäi ristille...

Toki tuossa on paljon perää, mutta siellä mihin tähän syntiin ei todellakaan sorruta jälki ei välttämättä siitä huolimatta ole kovin houkuttelevaa... En itse asiassa ole edes kauheasti oikeasti nähnyt tätä tekopyhää surkeuskilpailua - se että maailma on satunnaisen julma ja kylmä paikka ja että ihmiset ovat heikkoja ja kovin taipuvaisia vihaan ja julmuuteen, on minusta melko empiirinen havainto. Oma suhtautumiseni kristinuskoon ei yksinkertaisesti lähde mistään voitonriemusta ja hyvästä, hienosta olosta vaan surusta ja ikävästä. En tällä halua pisteitä ja kehuja ja voittoja kilpailuissa, näin vain on.

[Pena]

Jesse (Iisai) oli Daavidin isä ja näin Jeesuksen esi-isä, mutta Taivaan portin avaamista ei sillä perusteella voi laittaa hänen ansiokseen. Anteeksi niuhottamiseni.

[C-kortti]

Elitistisessä hengellisessä liikkeessä paikalla ovat lähinnä elämässään hieman paremmin pärjänneet. Mutta jos poissaolollaan loistavat todelliset maan hiljaiset, köyhät, päihde-, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmien kanssa painivat, monessa epäonnistuneet ihmiset, niin kysymys kuuluu: kuuluuko siinä yhteisössä lainkaan Hyvän Paimenen armollinen ääni:

"28. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin
minä annan teille levon.
29. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen
hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

Elitismiä esiintyy mielestäni sekä vanhojen kirkkokuntien sisällä, että myöskin uudempien uskonyhteisöjen parissa.

Miten on, körttiläisyyden tuntijat, onko körttiläisyys siis langennut elitismiin. En itse tunne liikettä siinä määrin, että pystyisin arvioimaan tätä.  

Jos niin on, mitä asialle voisi tehdä?

[seppos]

Elitistisessä hengellisessä liikkeessä paikalla ovat lähinnä elämässään hieman paremmin pärjänneet. Mutta jos poissaolollaan loistavat todelliset maan hiljaiset, köyhät, päihde-, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmien kanssa painivat, monessa epäonnistuneet ihmiset, niin kysymys kuuluu: kuuluuko siinä yhteisössä lainkaan Hyvän Paimenen armollinen ääni:

"28. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin
minä annan teille levon.
29. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen
hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

Elitismiä esiintyy mielestäni sekä vanhojen kirkkokuntien sisällä, että myöskin uudempien uskonyhteisöjen parissa.

Miten on, körttiläisyyden tuntijat, onko körttiläisyys siis langennut elitismiin. En itse tunne liikettä siinä määrin, että pystyisin arvioimaan tätä.  

Jos niin on, mitä asialle voisi tehdä?

Jos elitismi määritellään noin niin vastaus voi olla vain kyllä. Tänäinen herännäisyys on siivojen ihmisten siivo liike, joka poikkeavan avarasti kuitenkin suhtautuu siisteihin asioihin, joita toiset syntinä pitävät.

Tätä vastakkaista linjaa edustaa toisenlaiset kristityt, mutta en sano heistä mitään.

[santtu-62]

Silloin puhuimme paljon siitä, kuinka körttiläisyys tulee verraten kalliiksi ja kuinka aktiiviseen toimintaan ei välttämättä ole varaa kaikilla lähteä. Aholansaaren riparimaksu voi olla monelle perheelle liian suuri summa, puhumattakaan useista vuoden aikana olevista tapahtumista ympäri maata. Itse  olin onnellisessa asemassa, että perheeltäni löytyi varaa kustantaa reissaamistani, mutta kaikilla ei löydy lähes kuukausittain laittaa useita kymmeniä euroja nuoren matkustamiseen körttikekkereihin. Ainakin silloin Aholansaaressa reissatessa monasti ajattelin, että olen etuoikeutettu liikkeen piirissä. Minulla oli mahdollisuus päästä "sisäpiiriin", kiitos varakkaiden vanhempieni. Ulkopuolelle jäivät ne, jotka eivät välttämättä päässeet kuin..

lähimmälle juna asemalle kävellen ja ihailemaan junien kulkua.
Täytyy kyllä sanoa että hieman joutuu etelän mies avaamaan kukkaroaan jos nyt esimerkiksi haluaisi viettää vaikka viikon Aholansaaressa . Elämä on …kallista

Eliittiä, ainakin varakkuudella mitattuna, kyllä.

… sekä kyllä vähän muullakin mittarilla.

Ihmiset itse tekevät eliitin, jos nostavat itsensä muiden yläpuolelle.

Tämä olkoon minulle päivän teksti ja päivän ajatus.

ps. poor boy 
http://www.youtube.com/watch?v=WaBTHu9JSB0