Mitähän tämä kertoo? (vapaa-ajattelijat)

[seppos]

Mitä on mediaseksikkyys, tiedotusvälineiden ja yleisön välistä erotiikkaako? Kosiskelua nyt ainakin.

Itse käsitän, että juuri tuota, kosiskelua. Siis sitä, että kirkko yrittää olla samaa mieltä kuin yleinen mielipide ja korostaa erityisesti niitä asioita, jotka ovat muuallakin esillä. En osaa sanoa, mistä tuo seksikkys-sana tuohon tulee, mutta mielestäni se on tässä enemmän vertauskuvannollinen. Tai siis meinaa samaa kuin kosiskelu, jolla on jo pitkään ollut kaksi merkitystä. Näin itse ajattelen.

Kyllä me olemme myös mediaseksikkäitä, kun pappi töpeksii jotakin. Totuus on kuitenkin se, että emme osaa markkionoida. Meidän tulisi olla huomattavasti nykyistä aktiivisempia hyvien uutisten kertomisessa. Monesti myös asetamme riman liian korkealle, kun tottumuksemme asettaa horisontin väärään kohtaan. Rohkeammin esille ja lopetetaan vähättely median edessä ja ollaan pienellä paikalla Jumalan edessä, etten taaskaan ollut tarpeeksi rohkea.

[Elviira]

Hienoa Seppos! Tuota markkinointia minäkin haikailen. Markkinoida kirkon toimintaa ja kirkon yhteiskunnallisia mielipiteitä. Miksi kirkosta kertovat uutiset ovat usein populistisia ja kirkon sanomaa loppujen lopuksi vesittäviä? Voisi niitä lehdistötiedotteita väsätä vaikkapa diakoniapiirien uusista järkkäilyistä ja väsäilyistä.

Ennen kaikkea kansan kosiskelu poppipappien sun muiden avulla saisi jo riittää. Syö vain uskottavuutta ja tekee kirkosta naurettavan.

[HeinoM]

Kirkon tulee olla heikoimman puolella - aina.

[seppos]

Kirkon tulee olla heikoimman puolella - aina.

Tuo on ihan totta, mutta se ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä edellä kirjoitin pikemmminkin päinvastoin.  Se että kirkko ei osaa markkinoida ei ole hyväksi heikoille, vaan se on huono asia heille.

[Johannes]

Se että kirkko ei osaa markkinoida ei ole hyväksi heikoille, vaan se on huono asia heille.

Ja juuri se voisi olla se pointti ja onkin eli kirkko välittää myös heikoista tässä julmassa maailmassa. Sitä ei vain muisteta tuoda esiin.

[uskova]

Kirkosta vuoden alussa eronneena voin ainakin oman syyni kertoa:

Erosin, koska en sopinut kaavaan. Syy oli liberalisoituminen, siis henkilökohtainen syy. Minusta tuli ns. fundamentalisti. Tunnen monia joilla on sama syy.

Tunnen myös sellaisia, jotka erosivat koska heidän mielestään kirkko on liian "vanhanaikainen" koska eivät hyväksy homoavioliittoja. Eli aika monia, jopa ristiin meneviä syitä. Henkilökohtaisesti olen onnellinen, ettei kirkko ainakaan vielä siunaa homoja avioliittoon. Toivottavasti ei mene ikinä niin pitkälle, että tekisi niin.

Uskon kuitenkin, että kirkon piirissä tulee myöskin suuri herätys jolloin kirkon asiat rupeavat menemään paremmin. Kiitos Jumalalle siitä!

[seppos]

Kirkosta vuoden alussa eronneena voin ainakin oman syyni kertoa:

Erosin, koska en sopinut kaavaan. Syy oli liberalisoituminen, siis henkilökohtainen syy. Minusta tuli ns. fundamentalisti. Tunnen monia joilla on sama syy.

Tunnen myös sellaisia, jotka erosivat koska heidän mielestään kirkko on liian "vanhanaikainen" koska eivät hyväksy homoavioliittoja. Eli aika monia, jopa ristiin meneviä syitä. Henkilökohtaisesti olen onnellinen, ettei kirkko ainakaan vielä siunaa homoja avioliittoon. Toivottavasti ei mene ikinä niin pitkälle, että tekisi niin.

Uskon kuitenkin, että kirkon piirissä tulee myöskin suuri herätys jolloin kirkon asiat rupeavat menemään paremmin. Kiitos Jumalalle siitä!

Saanko ihmetellä sitä, että sinä yhä kannat huolta kirkosta ja mitä se tekee, vaikka olet heittänyt sen jokeen virran vietäväksi eroamalla siitä??
Asiat hoidetaan sisältä käsin eikä sillä jos jokin pikku tai isompi asia ei miellytä niin otetaan hatkat ja huudellaan sitten viisauksia matkan päästä. Kyllä Kristuksen rakkaus edellyttää, että kärsimme hänen kanssaan ja hänen tähtensä emmekä vedä palkokasvin siemeniä nenäämme jos joku asia ei mennyt minun tahtoni mukaan.

Kirkon piirissä on ollut ja tulee olemaan erilaisia mielipiteitä ja onneton se joka luulee olevansa ainoa oikeassa oleva.

[uskova]

Kannan kirkosta huolta ja rukoilen kirkon puolesta. Vaikka en ole kirkon jäsen näin maallisella tavalla paperilla, niin olen kuitenkin samaa kirkkoa / seurakuntaa heidän kanssansa Jeesuksen silmissä koska raamatun mukaan ei ole kuin yksi seurakunta. Tämä yksi seurakunta on Jeesuksen ruumis, jonka jäseniä jokainen me olemme.

En niinkään kanna itse kirkosta huolta vaan ihmisistä jotka seurakunnan muodostavat.

Kirkon piirissä on ollut ja tulee olemaan erilaisia mielipiteitä ja onneton se joka luulee olevansa ainoa oikeassa oleva.

Aivan. Siksi olen mieluummin seurakuntaporukassa, jossa ei ole erimielisyyksiä ja jos niitä tulee, ne selvitetään rakkaudella. Raamattu on myös oppikiistojen selvittelyyn tarkoitettu. On niitä oppikiistoja välillä siinäkin porukassa, jossa olen mutta ne saadaan selvitettyä tosiaan raamatulla. Jompi kumpi kinastelijoista on väärässä ja tunnustaa väärässä olemisensa kun toinen todistaa raamatulla, että tämä on väärässä. Kirjoitin siis sen mukaan, miten ajattelen ja miten ajatellaan porukassa, jossa kuulen sanaa, ylistän, rukoilen, veisaan ja olen heidän yhteydessään.

Tykkään olla seurakunnassa, jossa on yhteinen oppi ja kiistat selvitetään nöyrällä ja rakkaudellisella tavalla parhaiten oppii niin, että olen väärässä ja joku todistaa sen

"Ja he pysyivät apostolien opetuksessa" (Ap.t 2 taisi olla)

Tämä on ainakin minulle tärkeää.

Kannan luterilaisen kirkon sisällä olevia ihmisiä rukouksessa Jumalan eteen, näin kannan huolta kun en heikkoudessani muuta voi, ainakaan vielä. Heikkoudesta käsin myöhemmin kannan huolta kirkon jäsenistä ihan teoillakin, heikkoudessani Jumalan voima tulee täydeksi.

Kirkosta löytyy kyllä niin mukavia valopilkkuja että tulee ihan kyynel silmään onnesta, kun näkee herätystä kouvolassa ja kirkon ulkomaanapua

En kuitenkaan kadu kirkon jättämistä, koen että se oli Jumalan johdatusta koska sitä kautta olen löytänyt ihan mukavan porukan jonka seurassa viihdyn seurakunnan ulkopuolellakin.

[seppos]

En kuitenkaan kadu kirkon jättämistä, koen että se oli Jumalan johdatusta koska sitä kautta olen löytänyt ihan mukavan porukan jonka seurassa viihdyn seurakunnan ulkopuolellakin.

Eikö tuo pyhien yhteisö ole juuri sitä eriseuraisuutta, josta Paavali varottaa?

[uskova]

En kuitenkaan kadu kirkon jättämistä, koen että se oli Jumalan johdatusta koska sitä kautta olen löytänyt ihan mukavan porukan jonka seurassa viihdyn seurakunnan ulkopuolellakin.

Eikö tuo pyhien yhteisö ole juuri sitä eriseuraisuutta, josta Paavali varottaa?

Eriseuraisuus jos ajatellaan sanatarkkaan ja myös kreikankielen perusteella, tarkoittaa:

Osastoja, jakamista ja sellaista. Toisin sanoen niitä ovat kaikki nykyiset seurakunnat, jotka jakavat Kristuksen ruumiin ollen katolilaisia, luterilaisia, ortodokseja, anglikaaneja, helluntailaisia, karismaatikkoja ja sellaisia.

Joten en koe kuuluvani tuohon kategoriaan, sillä pidän kaikkia Jeesukseen uskovia veljinä ja sisarina kieltäen kirkkokuntarajat sydämessäni. Viihdyn vain siinä porukassa joka uskoo raamatun ilmoituksen niin kuin se on ja elävät sen mukaan rakkaudellisessa yhteisössä

Alkuseurakunnassa oli monia paikallisseurakuntia, kun oppi jossain poikkesi alkuperäisestä, oikeasta, Paavali nuhteli heitä usein ja kehoitti parannukseen. Siksi pidän siitä, että yhteisö johon kuulun, ottaa oppinsa myös kirjeistä joissa eroitellaan harhaopit, väärinymmärrykset ja väärintekemiset oikeasta. Siellä voi hyvin kasvaa syvempään Jumalan tuntemiseen armolahjojen toimien, Jumala kuitenkin antoi ne seurakunnan rakentamiseksi.

En pidä itseäni eriseuraisena tai lahkolaisena. En erottele kristittyjä lahkoihin tai muutenkaan että olisi eri-kristittyjä olemassa. Opeissa en tietenkään aina ole samaa mieltä ja haluaisin tuoda asian esille monessakin paikkaa perustellen kantani mutta yleensä ihmiset niin tiukasti pitävät kiinni asioista jotka he ovat aiemmin oppineet, että he loukkaantuvat. Siksi en tuo muualla asioita esille kuin siellä missä saarnaan.

Eriseuralaisuus tarkoittaa sitä, mitä Paavali sanoo 1.kor. alussa:

1:11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.
1:12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen."
1:13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?
1:14 Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
1:15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.

Niin, nykyaikaan voisi hyvin soveltaa myös. Tämä on eriseuralaisuutta.

Nykypäivänä ihmiset sanoo: "Olen luterilainen. Olen katolinen. Olen ortodoksi. Olen helluntailainen. Olen körtti". Sitten vielä otetaan esille jatkuvasti tärkeä henkilö joka on esimerkiksi pannut alulle porukan.

Paavali kielsi noilta oppiriidat ja puolueellisuuden, esim. paavalilaisuuden ja sellaisen. Myös meiltäkin.

Siunausta rakas veli Kristuksessa Jeesuksessa

[Pena]

On kaunis ajatus perustaa uskovien ryhmä, joka noudattaa puhdasta alkukristillisyyttä ja toteuttaa aitoa kristittyjen yhteyttä. Monet nykyisistä eri nimillä toisistaan erottuvista kirkkokunnista on aloittanut juuri noin. Ylitsepääsemättömiä ongelmia aiheuttaa ainakin se, että alkuperäisestä kristillisyydestä ei ole niin paljon kistatonta tietoa, että vältyttäisiin seurakunnan sisäisiltäkään oppiriidoilta. Minusta on selkeämpää kuulua jollakin tavalla määriteltyyn kirkkoon ja mahdollisesti sen sisällä herätysliikkeeseenkin ja tällaisesta kehyksestä käsin toteuttaa ekumeniaa niissä tilanteissa, joissa kohtaa muita kristittyjä.

[uskova]

Noh, raamattu riittää ainakin siihen, että voidaan ymmärtää miten alkuseurakunta on toiminut ainakin niin hyvin, että voidaan toteuttaa.

Olen tutkinut asiaa ja huomannut, miten useimmat herätyksistä sammuvat. Haluaisin ottaa esimerkiksi helluntaiherätyksen:

Helluntaiherätys -----> helluntaiseurakunta -------> helluntaikirkko.
(vapaa Pyhän Hengen toiminta ja uudistus palaten vanhaan ---> paikalleen jämähtäminen jättäen herätys taakse organisoiden ainoastaan seurakunnan sisäisiä asioita---> vielä pahempi jämähtäminen ja perinteisiin meneminen)

Miten taas alkuperäinen idea seurakunnasta toimisi:

Seurakuntavirat käyttöön jotka raamatussa on lueteltu. Kun herätys alkaa, ei pysäytetä sen etenemistä. Perustetaan herätyksen myötä uusia seurakuntarakennuksia uskovien kokoontumista varten. Seurakunta alkuperäisessä merkityksessään on koti, levähdyspaikka, varustuspaikka. Seurakunnassa varustetaan evankelistoja, diakoneja ja sellaisia. Seurakunta ei ole paikka johon jämähdetään paikalleen. Lähetyskäskyä ei toteuteta sisäpuolella vaan ulkopuolella. Sinne Jeesus on meidät kutsunut.

[Liisu]

kyllä jos minä olisin nyt aikuinen, eli ainut kontakti kirkkoon olisi jumalanpalvelukset ja verot, eroaisin. nyt ei ehkä vielä, kun isoseksi ei pääse jos ei kuulu kirkkoon. sitä en kyllä tiedä, miksi eroaisin. saattaapi olla, että jonkinlaisena protestina naispappeuden vastustajiin, toisaalta myös siitä syystä, että kuuluminen on kallista verrattuna siihen mitä saa kirkkoon kuulumalla. kyllä jumalanpalveluksiin voi osallistua vaikkei kirkkoon kuulukkaan. ja toisaalta mielestäni kristinusko on omaa henkilökohtaista uskoa, eikä sitä että siitä pitää maksaa rahalla.

kuitenkin on mukava ajatella että suomessa on kirkko, se mihin turvautua jos kaikki menee.

[uskova]

Kirkossa verot, vapaissa suunnissa kymmenykset. Ei ilman pysy seurakunta pystyssä

Raamatussa kehoitetaan tuomaan "Jumalan varastohuoneisiin täydet kymmenykset ja antimet" (Malakia 3) ja monessa muussa paikassa. Uudessa testamentissa kehoitetaan jakamaan kaikkea hyvää sille, joka sanaa opettaa. Samoin uusi testamentti sanoo, että jos kylvetään paljon hengellistä hyvää ihmisille, onko paljon vaadittu jos niitetään vähän aineellistakin.

[Johannes]

Veikkaanpa, että ei ne kirkosta eroamisesta säästyneet rahat säästöön mene...ne vain palavat jossakin huomaamatta vuoden aikana.