Kirjeen alkulause paljasti
Jumalan Evankeliumin ihanuuden.
Tarvitsemme sitä synnin tähden.
Synnin ja kuoleman lain on täytyttävä.
Suuri Ilosanoma on se,
että Jeesus on täyttänyt tuon lain
meidän edestämme.
Syntielämä on takana.
Me olemme täytetyt Kirkkaudella,
joka on kuitenkin vielä vähän piilossa
Saviastioissamme.
Yhdeksän kohdan osio
Synti ja Sovitus
tulee päätökseensä.
Se alkoi jumalattomuudesta
ja päättyy Armoon.
Ensin Paavali kertaa vielä
kaiken tähänastien
alkaen ihmisen jumalattomuudeta
ja siitä seuraavasta tuomiosta.
- Sentähden,
niinkuin
yhden ihmisen kautta
synti tuli maailmaan,
ja synnin kautta kuolema,
niin
kuolema on tullut
kaikkien ihmisten osaksi,
koska kaikki
ovat syntiä tehneet
Jakeen ensimmäinen palanen
Sentähdenviittaa
kaikkeen edellä olevaan
tuossa luvussa
ja oikeastaan
kaikkeen edellä olevaan
koko Roomalaiskirjeessä.
Koska me siis olemme
uskosta vanhurskautetut,
meillä on rauha
eikä enää vihollisuus
Jumalan kanssa …
Olemme vanhurskautetut
hänen veressään …
Uskon kautta Hänen vereensä.
Kun vielä olimme Jumalan vihollisia,
tulimme sovitetuiksi Hänen kanssaan
Hänen Poikansa kuoleman kautta …
jonka kautta nyt olemme saaneet sovituksen.
Eli kaikki alkoi
synnin tulemisella maailmaan.
- niinkuin
yhden ihmisen kautta
synti tuli maailmaan,
ja synnin kautta kuolema
Sentähden viittasi
kaikkeen aiemmin kirjoitettuun.
Niinkuin viittaa
ihmiskunnan kantaisän
Aadamin vastuuseen
synnin tulemisesta maailmaan
ja sen seuraamuksiin.
Kukaan muu ei olisi voinut
rikkoa Aadamille annettua kieltolakia
kuin Aadam itse.
Siis synti ei olisi koskaan
voinut tulla maailmaan
kuin tämän yhden ja ainoan
ihmisen kautta.
Ja synnin mukana maailmaan
asteli heti perässä
toinen henkivalta eli kuolema.
Siis koko maailma
oli saanut isännäkseen
uuden valtiaan Aadamin sijaan.
Tämän valtiaan lakeijoita
ovat synti ja kuolema.
Synti ja kuolema siis
hääräsivät nyt kaikkialla
Aadamin hallintaan
annetussa luomakunnassa.
Edes viattomat eläimet
ei edes kasvikunta
voineet mitään sille,
että elämä oli päättyvä
kuolemaan ja maatumiseen.
Paholainen oli siis nyt
tämän Aadamin haltuun
annetun maailman hallitsija.
Synti ja kuolema
eivät kuitenkaan pääse
riehumaan maailmassa
ihan oman tahtonsa mukaisesti.
Ihminen ei ole pakotettu
olemaan synnin orja.
Ihmisen ei ole pakko
antautua paholaisen palvelijaksi.
Aadamista seitsemäs eli Hanok
eli niin lähellä Jumalaa,
että ei ole vielä nähnyt kuolemaa,
vaan otettiin Jumalan tykö
odottamaan tulevaa tehtäväänsä.
Myöskin Elia otettiin pois
kuolemaa näkemättä.
Pääsääntöisesti kuitenkin on niin,
että jokainen ihminen ja eläin
ja kasvi tulee maaksi jälleen.
Jeesuksen ruumis ei kuitenkaan
nähnyt maatumista.
Eikä Eenokin ja Eliankaan ruumiit
ole sitä näkevä,
kun heidät palvelustehtävänsä lopussa
marttyyreina herätetään eloon
ja kutsutaan taivaisiin
ylösnousemusruumiissaan.
Jerusalemin kaduilta.
Ja jo sitä ennen on
seurakunnan eli uloskutsuttujen
tempauksen yhteydessä tapahtuva niin,
elossa olevat
Jeesuksen Ruumiin jäsenet
eivä koe maatumista,
vaan kuolema ja ylösnousemus
tapahtuu kirjaimellisesti kääntäen
yhdessä atomivärähdyksessä.
Synti ja kuolema kuitenkin
häärivät edelleen maan päällä.
Mutta koska kaikki ihmiset
ovat samaa lihaa ja luuta kuin Aadam,
niin jokaista meistä
kohtaa ruumiillinen kuolema.
Tämä ruumiillinen kuolema
ei kuitenkaan ole rangaistus.
Se on loppujen lopuksi meidän
pelastuksemme.
Ja siksi Jumala asetti
kerubin vartioitsemaan
Elämänpuun tietä,
ettei ihminen söisi siitä
ja eläisi iankaikkisesti
synnin vallassa.
Aadamia ja Eevaa oli siis
kohdannut hengellinen kuolema.
Ja aivan samoin se kohtaa
meitä Aadamin jälkeläisiä
kutakin vuorollaan.
Ja se tapahtuu samalla tavalla
kuin Aadaminkin kohdalla.
eli rikomme tietoisesti
Jumalan käskyä,
jonka Paavali nostaa esiin
kirjeessään seuraavaksi.
- niin
kuolema on tullut
kaikkien ihmisten osaksi,
koska kaikki ovat syntiä tehneet
Niin / Siten viittaa menettelytapaan.
Synti tuli meihin
samalla tavalla
kuin se oli tullut Aadamiin.
Se tuli meihin,
kun rikoimme lakia
ja teimme syntiä.
Ja tuo laki,
joka meidät tuomitsee
on kirjoitettuna
meidän sydämiimme.
Aadamista Moosekseen
asti oli aikakausi,
jolloin ei enää ollut
kirjoitettua tai lausuttua lakia.
Aadam oli rikkonut
hänelle säädetyn kieltolain.
Ja kun Israelin kansa
sai lain,
alkoi kuolema niittää satoa
tuon lain nojalla.
Mutta siinä välissäkin
ja jokaisen ihmisen elämässä
kaikkina aikoina
ihmistä ohjaa ihmisen
sisimpään kirjoitettu laki.
- sillä jo ennen lakiakin
oli synti maailmassa,
mutta syntiä ei lueta,
missä lakia ei ole;
kuitenkin kuolema hallitsi
Aadamista Moosekseen asti niitäkin,
jotka eivät olleet syntiä tehneet
samankaltaisella rikkomuksella
kuin Aadam,
joka on sen esikuva,
joka oli tuleva.
Eli hengellinen kuolema
tuli minunkin osakseni,
kun tein syntiä.
Jokainen meistä on
aikanaan tehnyt väärän valinnan.
Paavali itsekin tunnustaa tuossa
samaisessa kirjeessään myöhemmin,
että synti petti hänet ja tappoi
viitaten VT:n tekstiin:
- He myivät itsensä tekemään sitä,
mikä on pahaa Herran silmissä,
ja vihoittivat hänet.
Kun synti pettää meidät,
me otamme vaimoksemme Iisebelin.
Ja silloin ihminen on
Ahabin lailla myynyt itsensä
tekemään sitä,
mikä on pahaa Herran silmissä.
Paavali kertoo,
että kuolema
vapauttaa tuosta avioliitosta.
Me olemme vapaat menemään toiselle.
Ja silloin uuden avioliiton myötä,
synnin ja kuoleman sijaan
hallitsevaksi kuninkaaksi
tulee armo ja elämä.
- mutta missä synti
on suureksi tullut,
siinä armo on tullut
ylenpalttiseksi,
että niinkuin
synti on hallinnut kuolemassa,
samoin armokin
hallitsisi vanhurskauden kautta
iankaikkiseksi elämäksi
Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme, kautta.
Ja tuo on lopputoteamus Paavalilta
opetusosioonsa
Synti ja Sovitus Ja Kristus kuoli
meidän kuolemamme!
Me olemme nyt
Jeesuksen Kristuksen kuoleman tähden
täysin vapaat
menemään toisen Kuninkaan omaksi.
Meidät upotetaan Hänen kuolemaansa,
ja vanha avioliittomme on mitätöity.
Silloin meidät siirretään
pimeyden vallasta
Jumalan Rakkaan Pojan valtakuntaan.
Silloin meitä ei enää sido
sen valtakunnan lait,
joihin olimme edellisen
avioliittomme aikana sidotut.
Meidät on vapautettu
synnin ja kuoleman lain alta
Elämän Hengen ja Vanhurskauden
lain alle.
Jeesus on tuon valtakunnan Kuningas,
ja Hän on jo sanonut
”Tahdon”.
Nyt katse on kääntynyt meihin:
Tahdotko sinä ottaa
tämän Jeesuksen Kristuksen …
Jokainen,
joka on ottanut Hänet vastaan,
on tullut Hänen omakseen,
ja siten tullut Jumalan lapseksi.
Siirretty kuolemasta Elämään.
Ja silloin
Kristuksen kuolema
luetaan meidän hyväksemme.
Me olemme Kristuksen kuolemassa
kuolleet entiselle kuninkaallemme.
- Mutta armolahjan laita
ei ole sama kuin lankeemuksen;
sillä joskin yhden lankeemuksesta
monet ovat kuolleet,
niin paljoa enemmän
on Jumalan armo ja lahja
yhden ihmisen,
Jeesuksen Kristuksen,
armon kautta ylenpalttisesti
tullut monien osaksi.
Eikä lahjan laita ole,
niinkuin on sen,
mikä tuli yhden synnintekijän kautta;
sillä tuomio
tuli yhdestä ihmisestä
kadotukseksi,
mutta armolahja
tulee monesta rikkomuksesta
vanhurskauttamiseksi.
Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden
kuolema on hallinnut yhden kautta,
niin paljoa enemmän ne,
jotka saavat
armon ja vanhurskauden
lahjan runsauden,
tulevat elämässä hallitsemaan
yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta.
Eli ensimmäinen Aadam
on yksin syyllinen siihen,
että paholainen sai hallintaansa
tämän planeetan.
Mutta viimeinen Aadam
on yksin saanut aikaiseksi
pelastuksen paholaisen vallasta.
- Niinpä siis,
samoin kuin yhden ihmisen
lankeemus
on koitunut kaikille ihmisille
kadotukseksi,
niin myös yhden ihmisen
vanhurskauden teko
koituu kaikille ihmisille
elämän vanhurskauttamiseksi;
sillä niinkuin yhden ihmisen
tottelemattomuuden kautta
monet ovat joutuneet syntisiksi,
niin myös yhden kuuliaisuuden kautta
monet tulevat vanhurskaiksi.
Ja tuon armon välipalan jälkeen
Paavali palaa lakiin viimeisissä
jakeissa,
jotka jo olivatkin esillä.
- Mutta laki tuli väliin,
että rikkomus suureksi tulisi ...
Laki ei aiheuttanut syntiä
vaan oli suurennuslasi,
joka paljasti synnin.
Synti oli epäusko
eli epäluottamus Jumalaan
ja usko eli luottamus
paholaisen possessoiman
käärmeen sanaan.
Jos emme luota Jumalaan,
niin joudumme paholaisen valtaan
ikäänkuin avioliiton kautta
ja niine seurauksineen,
jotka paholaisen joukoille tulevat.
Mutta kun olemme Kristuksessa,
niin meitä kohtaa avioero
ja uusi avioliitto,
jossa me olemmekin yhtä Jeesuksen kanssa.
Siirrymme nyt Paavalin kirjeessä
uuteen osioon,
joka selvittää tämän
uuden avaioelämän perusteet.

Room 5:12-21
Gen 5:24
Heb 11:5
2 Kun 17:17