Kirjoittaja Aihe: Sovitus  (Luettu 7838 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #15 : 02.04.25 - klo:08:37 »
Samoin. Minulla on arkinen kieli ja se on myös terävää jos on tarvetta.

Olen hiekanmuru joka monissa kengissä hiertää.

...

Kristittyjen yhteys on ihmeellinen, kuin varkko joka kulkee yli mannerten. Sen langan päässä on toinen ihminen joka myös uskoo. Se yhdistää ja se tuntuu, ilman sanojakin.

Rakkaus on lahja Jumalalta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa kalamos

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 116
Vs: Sovitus
« Vastaus #16 : 02.04.25 - klo:17:59 »
Seurakunta on ihmisryhmä.
Voimme löytää Raamatusta
erilaisia seurakuntavirkoja,
jotka palvelevat erikokoisia ihmisryhmiä
eli seurakunnan alueellisia ilmentymiä.

Ensimmäinen ihminen Aadam
oli ensimmäinen uloskutsuttu.

Hän kantoi paimenen lailla
vastuun kaikesta maan päällä.
Mutta hänen ei ollut hyvä olla yksin.

Herra Jumala
vaivutti Aadamin raskaaseen uneen
ja teki viillon Aadamin kylkeen.

Ja kohta oli Aadamista otettu ulos
toinen ihminen
samaa luuta ja lihaa kuin Aadam.

Ja myöhemmin myös
Herra itse ihmiseksi tultuaan
nukkui uneen.

Ja Hänen kylkensä puhkaistiin.
Ja siitä puhkesi veri ja vesi.   

Ja tuon kylkihaavan tähden,
on yksi uloskutsuttujen joukko.

Siihen kuuluu jokainen,
joka haluaa ottaa vastaan
Jumalan Rakkauden.

Ei tarvita mitään muuta
kuin antaa Isän saattaa meidät
Sulhasen luokse.

Ja Sulhanen sanoo:

    Tämä on nyt samaa
    Henkeä ja Kirkkautta
    Minun kanssani.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #17 : 02.04.25 - klo:18:32 »
Erilaiset, erilaisin 'vastaanottimin' varustetut ihmiset etsivät seurakunnan jossa on 'kuin kotonaan'.

Heränneet ovat matkalla muuttuneet entisestä agraari-herätyksestä tai lapualaisuudesta nykyiseen, jonne kaikki saavat tulla. Alkuperäiset Paavo Ruotsalaisen löydöt on pidetty pyhinä. Alatien kulku, armon kerjääminen, seurat ja Siionin virret myös.


En aio erota luterilaisesta evankelisluterilaisesta kirkosta vaikka sekä  ortodoksinen että katolinenkin omaavat sellaisia osioita joita omassa 'Kristuksen kirkossa' saisi myös olla.
Rippi, oikein toimitettuna on puhdistava. Uskon myös mystikkona ölykkävoitelun tarpeellisuuten, sitä haluaville.

Pyhän Hengen jakamista lahjoista olen kuullut opetusta Helluntaikirkossa. Heillä se toiminta on yleisintä kaiketi, mutta kyllä yksinkin voi hengen lahjan kohdata.

Nämä muutkin lahjat, kuten musiikki, kirjoittamisen taito, esiintymiskyky ym. henkisiksi lahjoiksi kutsutut, ovat tulleet Herralta, tosin myös suvun geeneissä. Silloin on kai uskottava että Herra on siunannut koko sukua ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa kalamos

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 116
Vs: Sovitus
« Vastaus #18 : 03.04.25 - klo:19:42 »
Vanhassa testamentissa
Jumalan ainosyntyinen Poika,
jonka kautta ja johon
kaikki on luotu,
astuu esiin Sananlaskujen kirjassa
ja esittelee Itsensä sanoen 

 
Lainaus käyttäjältä: Salomo (San 8:10)

Minä Viisaus 


Ja kohta Hän kertoo ihmeellisen
maan syntyhistorian
aloittaen sen näin:

Biblia
Lainaus käyttäjältä: Salomo (San 8:22)

Minä olen ollut Herran oma
Hänen teidensä alussa;
ennenkuin mitään tehty oli,
olin Minä. 

Viisaus kertoo olleensa läsnä
kaikessa luomistyössä,
eikä suinkaan sivusta seuraajana,
vaan Hän sanoo itsestään näin:

Biblia
Lainaus käyttäjältä: Salomo (San 8:30)

Silloin Minä Hänen kanssansa vaikutin

Mahtava kertomus
maailmankaikkeuden alkutapahtumista
kaikkine mullistuksineen
päättyy jotenkin yllättävästi:

Lainaus käyttäjältä: Salomo (San 8:31)

ihastukseni olivat ihmislapset 

Luotuaan aurinkokunnan toisensa jälkeen,
Hän iloitsee tai
Hänen suoranainen ihastuksensa
kaiken keskellä on
pienen pieni ihminen.

Tämän sinänsä
hyvin mielenkiintoisen
maan syntykertomuksen
ensisijainen tarkoitus ei ollutkaan
innoittaa lukijaansa pohtimaan
maailmankaikkeuden syntyhistoriaa,
ei edes Viisauden olemusta.

Vaan koko kertomus on
johdanto Viisauden kutsulle:

Lainaus käyttäjältä: Salomo (San 8:32)

Siis te, lapset,
kuulkaa Minua


Siis jokainen ihmislapsi
on kutsuttu Hänen yhteyteensä.

Hänen ihastumisensa syy on se,
että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.

Ihminen sai osakseen sen kirkkauden,
jota Aamuruskon Poika (Lucifer)
oli itselleen tavoitellut.

Jumalan (Elohim=Valtiaat) kuvaksi
luotu ihminen
sai tehtäväkseen
vallita Jumalan luomakuntaa.

Kohdattuaan ja nimettyään
kaikki ihanat eläimet,
Aadam, Jumalan kuva,
koki kuitenkin edelleen
olevansa yksin.

Näin koki myös
Jumalan Ainosyntyinen Poika,
vaikka ympärillä olivat
valtaisat enkelijoukot.

Mutta sitten
ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.
Ihmistä Poika voisi rakastaa
kuin Morsiantaan;
tulla yhdeksi rakkaimpansa,
kaltaisensa kanssa.

Aadaminkaan ei siis ollut
hyvä olla yksin.

Jumala irrotti Aadamista jotakin,
ja teki siitä
yhteensopivan puoliskon Aadamille.

Tämä Aadamin ihastus
tuli petetyksi.

Eeva söi kielletyn hedelmän.
Mutta se ei vielä
muuttanut mitään maailmassa.

Mutta sitten
myös Aadam,
jota oli kielletty syömästä tosta puusta,
söi siitä,
ja silloin synti ja kuolema tuli
yhden ihmisen
eli Aadami kautta maailmaan.

Ja nyt herääkin kysymys.

Vieläkö, Hän,
jonka kautta
ja jota varten
kaikki on luotu,
välittää meistä ihmisistä.

Rakastaako Hän vielä meitä.

Hän välittää meistä edelleen
ja niin suuresti,
että Hän otti päälleen
meidän syyllisyytemme
- syntimme ja rikkomuksemme,
ja kantoi ne Golgatan ristinpuulle,
ja kuoli niiden kera.

Hän osoitti Rakkautensa
meitä kohtaan Golgatalla.

Golgatan puusta tuli uusi
Elämän puu.
Meille on edelleen tarjolla
Elämä Hänen yhteydessään.

Viisaus sanoi:

Lainaus käyttäjältä: Salomo (San 8:35-36)

Sillä joka Minut löytää,
löytää Elämän
ja saa Herran mielisuosion.

Mutta joka menee Minusta harhaan,
saa vahingon sielullensa;

kaikki,
jotka Minua vihaavat,
rakastavat kuolemaa.

Johannes kirjoitti saman asian näin:

Lainaus käyttäjältä: Johannes (1 Joh 5:12)

Jolla Poika on,
sillä on Elämä;

jolla Jumalan Poikaa ei ole,
sillä ei ole Elämää.
 


Sovitus on mahdollistanut sen,
että jokainen ihminen voi edelleen
tulla Hänen tykönsä
ja elää suhteessa Hänen kanssaan
ja näin tuntea Hänet
ja Hänen kauttaan myös Isän.

Lainaus käyttäjältä: Johannes (17:3)

Mutta tämä on iankaikkinen elämä,
että he tuntevat sinut,
joka yksin olet totinen Jumala,
ja hänet,
jonka sinä olet lähettänyt,
Jeesuksen Kristuksen.

Kun tämä suhde on alkanut,
me olemme armosta pelastetut
uskon kautta
emme tekojen kautta.

Silloin olemme antaneet
sovittaa itsemme
Jumalan kanssa.

Olemme ottaneet vastaan
Jumalan armon niin,
ettei se jää turhaksi.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #19 : 03.04.25 - klo:20:06 »
Kiitos tästä !

Oli mykistävää lukea, eikä ollut pitkä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa kalamos

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 116
Vs: Sovitus
« Vastaus #20 : 04.04.25 - klo:09:06 »
Jumalan hyvyys ja rakkaus
ihmislasta kohtaan
näkyi kaikkialla Paratiisissa.

Kaikki oli Jumalan lahjaa
Hänen rakastamalleen ihmiselle.

Jumala halusi
ikuisen ja katkeamattoman yhteyden
Itsensä ja ihmisen välille.

Hän,
jota varten kaikki on luotu,
jonka ihastuksena
ihmislapset olivat,
oli jo selvästi ilmaissut:

"Tahdon!"

Hän,
joka on Elämä,
odotti nyt
Hänen ihastuksensa vastausta.

Hänessä oleva
Ikuinen Elämä
oli tarjolla keskellä Paratiisia
Elämänpuun hedelmän
lihassa ja veressä.

Ota tästä ja syö!

Ja Minä
ja Minussa oleva Ikuinen Elämä
on sinussa.

Ihminen teki valintansa.
Söi viereisestä
hyvän- ja pahantiedonpuusta.

Ihminen halusi Luciferin lailla
itse korottaa itsensä
sellaiseksi kuin Jumala.

Ja samoinkuin Lucifer
oli karkotettu
kolmannesta taivaasta
Jumalan Paratiisista,
karkotettiin ihminen
maan päälle istutetusta
Eedenin paratiisista.

Samalla hetkellä,
kun tapahtui syntiinlankeemus
eli ihminen (Aadam)
söi kielletyn hedelmän,
synnin tappava myrkky
upposi ja imeytyi häneen.

Hänestä poistui Elämä
ja kuolema tuli tilalle.

Lainaus käyttäjältä: Mooses (Gen 3:7)

ja he huomasivat
olevansa alasti

Hyvä oli vaihtunut
pahaksi.

Rakkauden tilalle oli tullut
pelko.

Valo oli vaihtunut
pimeydeksi.

Elämä oli sammunut
kuolemaksi.

Jumalan kirkkaus riisuttu
alastomuudeksi.

Mutta tosi oli:
Ihminen tuli tietämään
hyvän ja pahan.

Hyvä oli muistoissa,
paha todellisuutta tässä ja nyt.

Jokainen meistä
on vuorollaan
tehnyt väärän valinnan,
tullut tietämään
hyvän ja pahan.

Mutta liittomme pahan kanssa
ei tarvitse olla ikuinen.

Jo ensimmäisenä päivänä
Jumala erotti Valkeuden pimeydestä.
Ne eivät voi vallita yhdessä.

Jumala vuodatti viattoman veren
sovittaakseen eli peittääkseen
Aadamin ja Eevan
alastomuuden ja häpeän.

Ja niin Jumala näki
nämä väärintekijät vanhurskaina,
eikä heidän tarvinnutkaan kokea
ruumiillista kuolemaa,
jonka kärsi viaton
heidän sijastaan tuona päivänä,
jona he lankesivat.

Lainaus käyttäjältä: Mooses (Gen 3:21)

Ja Herra Jumala
teki Aadamille ja hänen vaimollensa
puvut nahasta
ja puki ne heidän yllensä.

Näin meidätkin puetaan Kristukseen,
joka on Jumalan Karitsa,
jos Aadamin lailla
lakkaamme juoksemasta
Jumalaa pakoon,
kun Hän nimeltä kutsuen
huutaa meitä.

Hän on ottanut päälleen
kaikki meidän syntimme,
ja kärsinyt
niistä aiheutuvan rangaistuksen.

Mutta Hän on myös
eliminoinut itse synnin myrkyn.
Synnin valta on murskattu.

Me synteihimme kuolleet
voimme tulla jälleen eläviksi,
kokea sen ihmeen,
jota Nikodemus ei tahtonut ymmärtää.
Kuinka ihminen voi vanhana syntyä.

Sen edellytys oli,
että Ihmisen Poika
ylennetään ristille
niinkuin Mooses ylensi käärmeen.

Lainaus käyttäjältä: Mooses (Num 21:9)

Niin Mooses teki
vaskikäärmeen
ja pani sen tangon päähän;

jos ketä käärmeet
sitten purivat
ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen,
niin hän jäi eloon.


Niin vähän tarvittiin uskoa.
Vain katseen nostaminen.
Silti kaikki eivät halunneet
katseellaankaan kohdata Pelastajaa.

Lainaus käyttäjältä: Johannes (3:14-15)

Ja niinkuin
Mooses ylensi
käärmeen erämaassa,
niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,

että jokaisella,
joka häneen uskoo,
olisi iankaikkinen elämä.







Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #21 : 04.04.25 - klo:10:30 »
Olen kiitollinen tavasta jolla kirjoitat.  Tämä avaa vanhojen tekstein salaisuutta.
Näin kirjoittaa hän joka ymmärtää.

Vihollisemme, Lucifer on yhä voimissaan. Ovelasti se puheutuu vaikkapa valtion päämieheksi tms. poliittiseksi vaikuttajaksi. He panevat ensin maailman sekaisin ja sitten on ottavat vallan ja muuttavat kaiken sellaiseksi kuin se joukkio haluaa. Se on rahan valtaa. Tämä on kirjoitettu, mutta se ei kestä ijankaikkisesti.

Kristuksen on voitto !

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #22 : 04.04.25 - klo:12:30 »
Minut erottaa fundamentalistista se, että minulle Raamatun sana avautuu ehkä enemmän Hengen avaamana kuin kirjaimin luettuna..

Siksi koen kalamos´n teksit tuttuina ja avautuvina.

Toki Raamattu puhuttelee myös kirjaimena ja kuunneltuna, mutt anäköni heikennyttyä tärkämmäksi olen kokenut sen sisällisen puhuttelun.

Raamattu yhdistää, mutta voi myös erottaa meitä uskovia. Se taas riippunee ilmaisustamme.
On oltava varovainen sanojen kanssa. Sanat voidaan ymmärtää toisin kuin kirjoittaja tarkoittaa. Kieli on vaarallisin. Se tulisi pitää kurissa. Miten ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa kalamos

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 116
Vs: Sovitus
« Vastaus #23 : 04.04.25 - klo:16:57 »
Syntilistani on hirvittävän pitkä
ja kasvaa koko ajan.
Erityisen paljon mainintoja
on kertynyt sarakkeelle ”katkeruus”.

Kun lähimmäistä pitäisi lohduttaa,
survaisen sanan miekalla.
Kun ystävää pitäisi ymmärtää,
kiivastun.
Kun …

Jonkin sarakkeen kasvu tuossa listassa
on kyllä ehkä vähän hidastunut,
mutta se on laiha lohtu.
Sillä en voi ensimmäistäkään
väärää tekoani
Jumalan edessä sovittaa.

Minut on jo tuomittu.
Tilanteeni on toivoton.
En voi auttaa itseäni.

 
Lainaus käyttäjältä: Paavali (Room 7:24)

Minä viheliäinen ihminen,
kuka pelastaa minut
tästä kuoleman ruumiista?

Kamelinkarvavaatteinen huutaja
jostain erämaasta
herättää minut mietteistäni.
Yhtäkkiä hän korottaa äänensä
osoittaen häntä lähestyvää miestä:

 
Lainaus käyttäjältä: Johannes (1:29)

Katso,
Jumalan Karitsa,
joka ottaa pois maailman synnin!

Minä katsahdan tuohon mieheen.
Ja mitä minä näenkään.
Sehän on …

 
Lainaus käyttäjältä: Jesaja (53:7)

niinkuin karitsa,
joka teuraaksi viedään

Hän kärsii ja kärsii ja kärsii
kunnes lopulta huutaa:

 
Lainaus käyttäjältä: Johannes (19:30)

Se on täytetty

Ja sitten hän kallisti päänsä
ja antoi henkensä

Mitä oikein tapahtui?

 
Lainaus käyttäjältä: Jesaja (53:6)

Herra heitti Hänen päällensä
    kaikkien meidän syntivelkamme

Siis …
miinusmerkkinen velkatilini
on kokonaisuudessaan punakynällä,
Jeesuksen verellä,
pyyhitty yli.
Ja mitä minun käskettiinkään tehdä:

 
Lainaus
Katso, Jumalan Karitsa

Nostan katseeni Häneen.

 
Lainaus käyttäjältä: Jesaja (53:8)

Ahdistettuna ja tuomittuna
hänet otettiin pois


Siispä minä olen vapaa,
tuomioni on jo kärsitty
ja minua ei ikinä viedä pois.

Enää ei löydy yhtään säädöstä,
jonka perusteella minut voitaisiin tuomita.

 
Lainaus käyttäjältä: Paavali (Kol 2:13-14)

Hän antoi meille anteeksi kaikki rikokset,
ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen,
joka oli meidän vastustajamme;
sen Hän otti meidän tieltämme pois
ja naulitsi ristiin

Pelastun siis yksin armosta.
Iankaikkinen elämä on myös
Jumalan armolahja.

Ja uskokin on lahja,
jonka Jumala antaa.
Uskon kautta kaikki on mahdollista.

Minun olematon uskoni
ei tosin mahdollista mitään,
vaan usko, jonka Jeesus vaikuttaa,
kun nostan katseeni Häneen.

 
Lainaus käyttäjältä: Paavali (Gal 2:20)

Ja minä elän, en enää minä,
vaan Kristus elää minussa.

Ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
Hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #24 : 04.04.25 - klo:17:40 »
Tätä ylläolevaa sanon uskon ytimen ylistyslauluksi, selityksin meille oppimattomille.
Opetus on niin hienovaraista ettei sitä ensin huomaakaan.

Vihollinen sielussani kuiskaa: Kyllä on hunajaista. Milloin alkaa käännytys !

Toivon, kalamos, että tulit Körttifoorumille rukousvastauksena, et esittelemään oppimiasi   tekstejä vaan sitä minä on totta ja oikeaa !

On tullut useita käännyttäjiä. Ne olen tunnistanut hetimiten. He eivät ole lukeneet meitä oikeiden uskovaisten rangiin. Körteille ei ole enää elintäkeää mihin kuuluu, vaan kenelle kuulumme. Siitäkään emme ole satavarmoja, mutta toivomme...

Nyt ei ole väliä mitä kirkkokuntaa tai seurakunta edustat, kun saamme nauttien lukea kirjoittamaasi evankeliumia.

Täsmennys: Minä edustan ainoastaa itseäni. Muut puhukoot puolestaan.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa kalamos

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 116
Vs: Sovitus
« Vastaus #25 : 05.04.25 - klo:08:59 »
Kuten täällä kirjoittelevat
varmasti varsin hyvin tietävät,
kääntymys
eli parannuksen tekeminen
kuuluu pelastukseen.


Lainaus käyttäjältä: Markus (1:14-15)

Mutta sittenkuin
Johannes oli pantu vankeuteen,
meni Jeesus Galileaan
ja saarnasi Jumalan evankeliumia
ja sanoi:


Aika on täyttynyt,
ja Jumalan valtakunta
on tullut lähelle;

tehkää parannus
ja
uskokaa evankeliumi
 


Joskus nuorena tai varhaisnuorena,
kun joka tapauksessa
jo osasin lukea tavaamatta,
minä jouduin tuossa kohden
aina tavaamaan:

Tehkää parannus
ja
uskokaa evankelium
i


En millään voinut käsittää
tuon kehotuksen järjestystä.

Mielestäni
sen olisi pitänyt olla
toisin päin jotenkin niin,
että ensin tullaan tekemisiin
uskon kanssa
ja sitten aletaan tehdä parannusta.

Mutta kyllä tuo minulle
sitten aikanaan aukeni.

Kehotus on sittenkin
ihan oikein päin. 

Tehkää parannus !!!

Kun tuollainen huuto kajahti,
niin kyllä siinä tietenkin
oli sellainen tuntu
kuin lain pitkä käsi
olisi saavuttanut kuulijan.

Vakava kehotus
Jeesuksen suusta
ja suoranainen uhkavaatimus
Johannes Kastajan suusta
oli esitetty.

Kirves on jo puun juurella.

Mutta sitten tuohon käskyyn
kuitenkin sisältyy aina maininta
Jumalan Valtakunnan läheisyydestä.

Ja vain tämän tähden
tuolla kääntymiskehotuksella
on katetta.

Vain sen tähden,
että Jeesus
Jumalan Valtakunnan Kuninkaana
on sydämemme ovella ja kolkuttaa,
meillä on mahdollisuus
avata sydämemme ovi Hänelle.

Ja niin loppujen lopuksi
tuo käsky lain vaatimuksena
muuttuukin Jumalan lahjaksi.

Siitä tuleekin armontarjous,
josta ei kannata kieltäytyä.

Olemme kuulleetkin
Hyvän Sanoman eli Evankeliumin.

Ihmeellisen kutsun.

Saamme astua
Jumalan Valtakuntaan.

Tai oikeammin
Jumalan Valtakunta
laskeutuu meihin.


Uskokaa evankeliumi !!!

Heti kun avaamme oven,
astuu Jumalan Valtakunnan Kuningas
sisään sydämemme ovesta,
ja Jumalan Valtakunta on
sisäisesti meissä.

Silloin meidät on siirretty
kuolemasta Elämään,
pimeydesta Valkeuteen,
paholaisen vallasta
Jumalan Rakkaan Pojan Valtakuntaan.

Silloin on totta se,
että me olemme pelastetut, 
emme lain kautta vaan armosta, 
emme tekojen kautta,
vaan se on Jumalan lahja.

Lainaus käyttäjältä: Paavali (Ef 2:8-9)

Sillä armosta
te olette pelastetut
uskon kautta,
ette itsenne kautta
- se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta,
ettei kukaan kerskaisi.


Kun kääntymyksessä
otimme vastaan Jumalan lahjan
ja meistä näin tuli uskovia,
me saimme vakuudeksi
Jumalan lapseudesta ja perinnöstä
Pyhän Hengen sinetin.

Lainaus käyttäjältä: Paavali (Ef 1:13-14)

Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet
totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne

pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
sen, joka on
meidän perintömme vakuutena,
hänen omaisuutensa lunastamiseksi
- hänen kirkkautensa kiitokseksi.
[/color]


Siis Kristuksen Henki asuu meissä.

Lainaus käyttäjältä: Paavali (Room 8:15-16)

Sillä te ette ole saaneet
orjuuden henkeä
ollaksenne jälleen pelossa,

vaan te olette saaneet
lapseuden hengen,
jossa me huudamme:


"Abba! Isä!"

Henki itse todistaa
meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia.

Ja nyt me pelastettuina
Jumalan lapsina
voimme palvella
niissä tehtävissä,
jotka Jumala on meille varannut.

Lainaus käyttäjältä: Paavali (Ef 2:10)

Sillä me olemme hänen tekonsa,
luodut Kristuksessa Jeesuksessa
hyviä töitä varten,
jotka Jumala on
edeltäpäin valmistanut,
että me niissä vaeltaisimme.


Vain pelastettu voi näissä
hyvissä teoissa vaeltaa.
Siis hyvät teot seuraavat pelastusta.
Ei toisinpäin.

Jokainen pelastettu
on kylläkin kerran seisova
Kristuksen
palkintotuomioistuimen edessä.

Ja silloin meidät palkitaan ja kruunataan
- tai sitten ei.

Sitten on muita tuomioistuimia,
mutta me emme tule tuomiolle
niiden eteen.

Aapeli Saarisalo
Lainaus käyttäjältä: Johannes (5:24)

Totisesti, totisesti sanon teille:

joka kuulee sanani
ja uskoo Häneen,
joka on Minut lähettänyt,

sillä on iankaikkinen elämä
eikä hän tule tuomiolle,
vaan on siirtynyt
kuolemasta elämään.


Sovituksen Sanan
vastaanottamisen tähden
meitä ei kohtaa
mikään kadotustuomio.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #26 : 05.04.25 - klo:09:18 »
Toki uskova ihminen ymmärtää että tarvitaan evankeliumi että tapahtuu kääntymys, pelastuksen tae. Ei lain saarna pelasta, eikä omat parannusyritelmät.

Sillä armosta
te olette pelastetut
uskon kautta,
ette itsenne kautta
- se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta,
ettei kukaan kerskaisi.


https://www.youtube.com/watch?v=9S_Z_SxsoH4

Nämä elämää antavat sanat Paavalin kirjeessä efesolaisille, ovat ne jotka olen ymmärtänyt tieni alusta asti.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #27 : 05.04.25 - klo:09:27 »
Onko uskovien tarpeen kinastella siitä kumpi tuli ensin ?

Omalla kohdalla tuli evankeliumi ja sen mukana itse Kristus. vasta sitten aloin ymmärtää mistä pitää tehdä parannusta. Ennen olin mielestäni kelpo kansalainen.
En kiroillut, en valehdellut, olin ahkera, mutta kun näky sieluuni avattiin olin pikimusta syntinen.

Minua ei pelastanut oma parannukseni vaan Kristus itse joka nosti minut ensisestä.

Ei ole myöskään tarve keskustella kaste-opista. Kumpi ensin, usko vai kaste.

Jos rakennetaan Kristuksen kirkkoa, monelaiset kastetut ja Kristukseen uskovat kelpaavat joukkoon.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa kalamos

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 116
Vs: Sovitus
« Vastaus #28 : 06.04.25 - klo:09:08 »

Toki uskova ihminen ymmärtää että tarvitaan evankeliumi että tapahtuu kääntymys, pelastuksen tae. Ei lain saarna pelasta, eikä omat parannusyritelmät.



Aivan.
Eli järjestys on tarkkaan ottaen:

1 kuulemme evankeliumin
2 käännymme
3 tulemme uskoviksi

Lainaus käyttäjältä: Paavali (Ef 1:13-14)

Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet
totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti


Ratkaisevan tärkeä
on tuo kääntyminen.
Ilman sitä meistä ei tule uskovia.

Tarkkaan ottaen on kysymys
mielenmuutoksesta.

Paholainen on kyllä kuullut
evankeliumin.

Mutta hän ei ole kääntynyt.
Hänessä ei ole tapahtunut
mielenmuutosta.

Hän on aivan yhtä paha
kuin on ollut siitä asti,
kun Hänen sydämessään oli
syntynyt vääryys.

Eikä hän tule koskaan
myöskään kääntymään.
Tuhat vuotta syvyyden kahleissa
ei muuta hänen mieltään.

Verbi,
joka käännetään
eri käännöksissä
vähän eri tavoin,
tarkoittaa siis
kirjaimellisesti käännettynä
mielenmuutosta.

Se on se parannus
eli kääntyminen,
joka meissä täytyy tapahtua,
kun olemme kuulleet
pelastuksemme evankeliumin.

Lainaus käyttäjältä: Markus (1:15)

Aika on täyttynyt,
ja Jumalan valtakunta
on tullut lähelle;

tehkää parannus
ja
uskokaa evankeliumi
 


Hyvä Sanoma
eli evankeliumi
oli siis se,
että Jumalan Valtakunta
oli tullut lähelle.

Jumalan Valtakunnan Kuningas
oli jo keskellä Jumalan maata
eli Israelia
ja julistaa tuossa itse
tuon kehotuksen.

Ja mielenmuutos,
johon Johannes Kastaja
kansaa kehotti jo aiemmin,
oli syntien tunnustaminen
ja parannuksen tekeminen.

Johannes ei kastanut niitä,
jotka eivät tähän suostuneet.

Ja niin rannalle jäi suuri joukko
fariseuksia ja saddukeuksia,
joiden korvissa soi
Johannes Kastajan sanat:
"Te kyykäärmeitten sikiöt".

Siis jos mielenmuutosta eli
elämän suunnan kääntymistä,
niin että parannuksen
soveliaat hedelmät tulevat näkyviin,
ei tapahdu,
niin evankeliumin kuuleminen
ei meitä hyödytä.

Se hyödyttää vain,
jos kuulijassa tapahtuu
mielenmuutos.
Kysymyksessä on verbi

μετανοέω
metanoeō

noeō = ajatella

Siis kääntyminen
eli parannuksen tekeminen
merkitsee jotakin
liittyen meidän ajatteluumme.

Verbin alkuliitteenä oleva
meta
ilmaisee muutosta.

Siis meidän ajatusmaailmassamme
tapahtuu muutos,
kun evankeliumin kuuleminen
vaikutaa meissä kääntymisen
eli parannuksen tekemisen.

Siis ihan yksinkertaisesti
evankeliumi vaikuttaa meissä
mielenmuutoksen
tai sitten ei.

Jos se vaikuttaa
mielenmuutoksen,
niin sitten me tulemme
Jeesuksen tykö,
ja annamme sovittaa itsemme.

Ja silloin Jumalan armo,
ei ole meidän kohdaltamme
mennyt hukkaan.

Ja tuosta kohtaamisesta alkaen
Jeesus vaikuttaa meissä uskon
ollen sen alkaja
ja täydelliseksi tekijä.

Ja tiedämme tämän tapahtuneen
siitä Hengestä,
jonka Hän on antanut
meidän sisimpäämme.

Ja niin me emme enää elä,
vaan Kristus elää meissä.

Ja se uskokin,
joka meissä on,
on siis Hänen uskonsa meissä.
Elämme Jumalan Pojan uskossa.


Otetaan loppuun vielä
Pietarin ilmoitus Sovituksesta.

Lainaus käyttäjältä: Pietari (1 Piet 1:1)

Pietari,
Jeesuksen Kristuksen apostoli,

valituille muukalaisille,
jotka asuvat hajallaan
Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa,
Aasiassa ja Bityniassa

Näitä kristittyjä
Pietari lähestyy
Jeesuksen Kristuksen apostolina.
Jeesuksen suurlähettiläänä.

Pietari kohdistaa sanansa niille,
jotka jo ovat tulleet osallisiksi
Jumalan armosta ja rauhasta.

Lainaus käyttäjältä: Pietari (1 Piet 1:2)

ja jotka
Isän Jumalan
edeltätietämisen mukaan
ovat Hengen pyhittämisen kautta
valitut
Jeesuksen Kristuksen
kuuliaisuuteen
ja hänen verellänsä vihmottaviksi.
Lisääntyköön teille armo ja rauha.

Minkä edeltätietämisen.
Sen,
minkä Jumala oli edeltä
jo Aadamille ja Eevalle
julistanut käärmeen kuullen.
 
Vaimon Siemen
oli murskaava käärmeen pään,
samalla kun käärmeen siemen
lyö viimeisen naulan
Jumalan Pojan kantapään läpi.

Tämä Jumalan Pojan
viattoman veren tuoma sovitus
oli edeltä tiedetty.

Tämä pelastusratkaisu
oli jo ennen maailmanperustamista
sovittu Isän ja Pojan välillä.
Pojan, jonka Isä oli asettanut
kaiken pääksi tässä spektaakkelissa,
jossa toista pääosaa näyttelee
ihminen Jumalan kuvana.

Ja tämän edeltätiedetyn
sovituksen kautta
tapahtuu kolme asiaa,
jotka Pietari tuossa mainitsee.

Jumalan armo ja rauha
täyttää ihmisen.

Henki erottaa eli pyhittää
ihmisen Jumalan omaksi.

Pojan veri vihmoo ihmisen
jatkuvasti puhtaaksi
kaikesta synnistä.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34943
Vs: Sovitus
« Vastaus #29 : 06.04.25 - klo:09:38 »
Juuri tätä tarkoitan.  Parannus ei ole muuta kuin yrittää olla parempi. Jokainen juoppo yrittää parannusta ja tipaton tammikuu on sitä, parannusta juomisesta.

Mutta evankeliumi saa aikaan mielenmuutoksen. Silloin tulemme tuntemaan Kristusta, aluksi ehkä vain osan, mutta lukiessamme ja kokiessamme tutustumme hänen täyteyteensä.

Kristus ohjaa uskovaa syntistä parannukseen: Mene ja älä enää syntiä tee. (Mutta jos teemmekin Hän sovittaa meidän Isän edessä omalla verellään) meidän tulee tunnusta syntimme Hänelle ensin, ja aina joka päivä.

Ei tämä ole niin vaikeaa. Meillä on ohje:

Evankeliumi
kääntymys
syntien tunnustaminen
usko
pelastus ( varmuus tai toivomus )
rauha
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)