Aamuhartaus 26

[Riitta-mummi]

Amen !
Omalla kohdalla voin todistaa kuinka ihmisten tekemä 'herätystyö' oli kestämättä, mutta Herra Jumala Kristukseesa sisälläni on ohjannut haluamaansa suuntaan. Olen antautunut olemaan käytettävissä.

Ylistys, kiitos ja kunnia Ikuiselle Valolle , voimalle ja rakkaudelle !

[Pena]

Olemme soihdun kantajia, jos muuten olemme uskovia ihmisiä. Mutta soihdun kantajan on huolehdittava, että hänen soihtunsa palaa. Jeesuksen vertauksen soihtuja kantava tyttöjen parvi on maan päällä kilvoitteleva ja Herran Jeesuksen tuloa odottava seurakunta.
Palavatko soihtumme todella? Odotammeko tosissamme Herramme paluuta?
Tiedän hyvin, että Raamatun vertausten yksityiskohtia ei pidä yrittää selittää tai sovittaa. Vertaus on kokonaisuus, joka iskee vain yhteen kohtaan. Vertaus kymmenestä soihdunkantajaneidosta on arkikielellä: varautukaamme siihen, että Herra Jeesus tulee kirkkaudessa jo omana aikanamme, ehkä piankin!

Jaakko Haavio

[Pena]

Siitä huolimatta, että vertauksen ykjsityiskohtiin puuttuminen ei aina suo lisävalaistusta itse asiaan, on liikuttavaa huomata, miten entispolvien valvovat kristityt tiesivät, että soihdun sisintä riepua, so omaa viheliäistä, mutta palavaa sydänparkaamme on jatkuvasti ruokittava pyhällä iloöljyllä, Jumalan evankeliumilla, muuten liekki tyrehtyy ja sydän sammuu. Ellei sydän saa jatkuvasti osaa anteeksiantamuksesta ja Jumalan rauhasta, on siinä Kristuksen tullessa jäljellä vain hätähuuto: Soihtumme sammuvat!
Viisaat neitsyet tietävät tämän. He eivät halua tyhmien neitseitten kohtaloa siitäkään huolimatta, että heitä viisautensa takia täällä alhaalla nimitellään tyhmiksi. Tyhmyyden ja viisauden suhde on hyvin merkillinen: osat vaihtuvat kerran.

Jaakko Haavio

[Pena]

"Aikoinaan minua vaivasivat ne Raamatun kohdat, joita en ymmärtänyt. Nyt vaivaavat ne kohdat, jotka ymmärrän." Näinkin voidaan asia sanoa.
Vielä kutsuu Herra. Vielä voi tyhmä viisastua. Mutta vasta iäisyyden puolella meille lopullisesti selviää, miten suuressa vaarassa valvomattomuutemme takia olemme olleet. Sitä suurempi on kiitollisuutemme oleva hänelle, joka herätti ja armahti.

Jaakko Haavio

[Pena]

"Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee."
Saamme ottaa tämän Raamatun sananlaskun aivan kirjaimellisessakin merkityksessä. Maassamme on neljännesmiljoona sydäntauteja sairastavaa*, suhteellisesti enemmän kuin missään muualla maailmassa. Sydäntä olisi varjeltava - kaikki, mikä rajoittaa ja ennakolta ehkäisee sydäntautien esiintymistä, on hyödyllistä ja hyvää. Mutta tähän ei ole tämän Raamatun sanan kohdalla suinkaan jäätävä. Pyhä sana tähtää syvemmälle kuin fyysiseen kuntoon. Se tarjoaa apua johonkin, joka on vielä tärkeämpää kuin ruumiin kunto: niiden siveellisten vaurioiden korjaamiseen, joita me itse ja meidän kansamme potee.

Jaakko Haavio

* Vuonna 1974

[Pena]

"Koti on yhteiskunnan sydän". Yhteiskunta sairastaa ja hajoaa, jos kotien asiat eivät ole kunnossa. Kodeissa kasvaa elämää vierova ja siveellisesti haparoiva sukukunta, jos koti jää vaille sitä hoitoa, jota Jumalan evankeliumi, so hyvä sanoma maailman Vapahtajasta ja uskon elämästä hänen yhtedessään, tarjoaa.

Jaakko Haavio

[Pena]

Evankeliumin henki on rakkauden ja palvelemisen, ei vaatimisen ja käskemisen henki.
Eräässä koulussa opettaja jakoi oppilaille elokuvalippuja. Niitä ei kuitenkaan riittänyt kaikille. Erään tytön äiti soitti opettajalle kiivaassa äänilajissa: "Miksi minun tyttäreni ei saanut lippua?"
Kun jokainen on vain valmis ottamaan, mutta kukaan ei antaisi mitään eikä luopuisi mistään, on selvää että perusvireeksi tulee kodissa ja koko yhteiskunnassa keskinäisen syyttelyn ja kateuden henki. Sydänten ilo katoaa.

Jaakko Haavio

[Pena]

Näin unta, että oli tikapuut maasta taivaaseen. Minun oli kiivettävä niitä. Portaat muistuttivat eräitä portaita Itä-Karjalassa, joita myöten noustiin ns kolmiomittaustorniin. Unessakin portaat olivat lahot. Viimeinen porras petti. En päässyt perille, aloin pudota. Tällaisesta unesta, kuten tunnettua, herää aina ennen kuin ehtii murskautua maahan. Herättyään on tyytyväinen siitä, että kaikki olikin vain unta. Kaikessa tapauksessa mietiskelin, mitä uneni mahtoi tarkoittaa.
Ja minä ymmärsin: olin jälleen saanut muistutuksen siitä, miten turhia ovat inhimilliset ponnistelut saavuttaa se taivaallinen taso, johon meidät on kutsuttu. Rakentamamme portaat osoittautuvat viimeistään kiipeämisen loppuvaiheessa lahoiksi, ja me putoamme.

Jaakko Haavio

[Pena]

Nuoruudessani saarnattiin paljon ns armonjärjestyksestä. Itsekin taisin saarnata. Kysyin kerran eräältä virkaveljeltä, joka siitä paljon puhui: "Oletko itse nuo portaat järjestyksessä kiivennyt?" Hän näytti vaivaantuneelta vastatessaan: "Ehkä." Tuo "ehkä" jo ilmaisi, että portaat olivat lahot kauneista nimistään huolimatta.
Jättäkäämme ihmisten suunnittelema "armonjärjestys" kirkkohistoriaan kaikin kohdin! Vain Jumalan armo voi meidät pelastaa. Ja se on aina ihme.

Jaakko Haavio

[Pena]

"Tekin todistatte", Jeesus sanoo.
Mitä on todistaminen? Kenties ajattelemme, että kysymyksessä on saarna, seurapuhe, tai tietynlainen, omakohtaiseen uskonkokemukseen perustuva muu pikku puhe. Niilläkin on tehtävänsä paikallaan ja ajallaan. Mutta kun Vapahtajamme puhuu todistamisesta, hän puhuu siitä tavalla, joka viittaa pikemminkin käräjätupaan, oikeuden istuntosaliin kuin kirkkoon, seuratupaan tai nuorisokokoukseen. "Tekin todistatte", Jeesus sanoo. Meidät on kastettu todistajiksi oikeusjutussa, joka jatkuu, kunnes viimeinen tuomio on langetettu.

Jaakko Haavio

[Pena]

Kuka on syytettyjen penkillä? Syytettyjen penkillä on elämän Herra, Jeesus Kristus.
"Mikä syytös tai kanne teillä on tätä miestä vastaan?" Näin kysyi kerran roomalainen tuomari Pontius Pilatus.
Syyttäjät vastasivat: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseänsä Krstkseksi, kuninkaaksi."
Tiedämme, miten tämä oikeusjuttu silloin päättyi. Syytön mies tuomittiin kuolemaan ja kuolemantuomio pantiin täytäntöön mitä julmimmalla tavalla. Mutta me tiedämme myös miten Jumala itse puhdisti teloitetun maineen ja korotti hänet, ristiinnaulitun Jeesuksen, antaen hänelle nimen, "joka on kaikkia nimiä korkeampi ja jossa meidän on pelastuminen."

Jaakko Haavio

[Pena]

Mutta merkillistä, silloinen oikeudenkäynti jatkuu, joskin uusin muodoin. Syytökset, jotka silloin singottiin Jeesusta vastaan, kohdistetaan nyt hänen kirkkoonsa. Meidät haastetaan todistajiksi. Ilman puolustusasianajajaa kirkko ei suoriudu. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta, ja myös te tdistatte."

Jaakko Haavio

[Pena]

Kun siis syyttäjät väittävät, että kirkko sekoittaa kulttuuriyhteiskunnan ympyröitä ja sekaantuu asioihin, jotka eivät sille kuulu, mitä on meidän todistettava? Todistakaamme voimakkaasti Herrastamme ja sanokaamme: Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ei ole sellaista inhimillisen elämän alaa, joka ei ole hänen määrättävissään.

Jaakko Haavio

[Pena]

Kun syyttäjät tahtovat tehdä tyhjäksi hänen vaikutuksensa nykyajassa, osoittakaamme omalta osaltamme, miten todistus hänestä yhä on elävä ja tuore ja miten tämä todistus jatkuvasti vaikuttaa niin meissä kuin kaikissa Kristukseen uskovissa vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.

Jaakko Haavio

[Pena]

Todistakaamme nöyrästi mutta tinkimättä: "Hyvin hän on kaikki tehnyt, kuurot hän saa kuulemaan, mykät puhumaan." "Jeesus Kristus on Herra." Olemme vihityt hänen kanssaan kipuun ja kärsimykseen, mutta myös valtakuntaan ja voittoon.

Jaakko Haavio