Kirjoittaja Aihe: Iltahartaus 14.  (Luettu 57370 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Iltahartaus 14.
« : 08.03.24 - klo:18:11 »
https://www.google.com/search?q=taas+p%C3%A4iv%C3%A4+ajan+virtahan&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=taas+p%C3%A4iv&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUqCggAEAAY4wIYgAQyCggAEAAY4wIYgAQyBwgBEC4YgAQyBggCEEUYOTIHCAMQABiABDIICAQQABgWGB4yCAgFEAAYFhgeMggIBhAAGBYYHjIICAcQABgWGB4yCAgIEAAYFhgeMggICRAAGBYYHqgCALACAA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:99ed92d4,vid:FtQGs2qmZdU,st:0

VK 556 Taas päivä ajan virtahan

1.
Taas päivä ajan virtahan
nyt iäks uppoaa.
Armosta hyvän Jumalan
yö levon lahjoittaa.

2.
Vaiheemme tunnet, Jumala,
yöt, päivät vaihtuvat.
Vain sinä säilyt samana,
armoa tarjoat.

3.
Huomaasi jälleen, Herra, jään,
kun päivä pakenee.
Sinua nousen kiittämään,
kun aamu valkenee.

4.
Ja vaikka yöllä kuolema
pois minut kutsuisi,
on eläissä ja kuollessa
sinussa turvani.


Johan Olof Wallin 1814. Suom. Mikael Nyberg 1920. Virsikirjaan 1938. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Adam Krieger 1667.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #1 : 09.03.24 - klo:19:16 »


VK 270 Enkö Herraa Jumalaani   https://www.youtube.com/watch?v=bMhXcjUn0Ig

1.
Enkö Herraa Jumalaani
riemuvirsin kiittäisi!
Enkö suurta auttajaani
ylistäisi hartaasti!
Pohjatonta laupeutta
lapsilleen hän osoittaa,
Isän sydän armahtaa
täynnä pelkkää rakkautta.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

2.
Niin kuin kotka siivillänsä
poikiansa peittelee,
niin hän minut kädellänsä
armiaasti suojelee.
Äidinkohdussa jo antoi
muodon, hengen, elämän,
sieltä tähän hetkeen hän
huostassansa hoiti, kantoi.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

3.
Eipä ollut Poikansakaan
liian kallis hänelle,
kuolemaan hän antoi rakkaan
elämäksi minulle.
Ääretön on Herran hyvyys!
Vaikka heikko henkeni
kuinka tarkoin miettisi,
tutkimaton on sen syvyys.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

4.
Pyhän Hengen johdattamaan
Herra antaa sanassaan,
elämääni hallitsemaan
tiellä taivaan kunniaan.
Uskon kirkkaan, puhtaan liekin
sytyttää hän sydämeen,
johtaa minut autuuteen,
valaistu on kuolontiekin.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

5.
Sielustani huolen kantaa,
armollaan hän ruokkii sen.
Ruumiilleni hän myös antaa
kaiken, mitä tarvitsen.
Milloin taito oma puuttuu
taikka olen voimaton,
Herra heikon voima on,
vahvaksi näin heikko muuttuu.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

6.
Maailmamme aarteinensa
hallintaamme Herra soi,
luomakunnan luotuinensa
hyödyksemme meille loi.
Minne silmä, tieto kantaa,
runsaasti on lahjoja,
joita Luoja, kaitsija,
luoduillensa aina antaa.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

7.
Silmäni kun uneen suljen,
Herrani jää valvomaan.
Taas kun uuteen aamuun kuljen,
uuden armon aina saan.
Ellei kasvot Herran armaan
jäisi tiellä saattamaan,
sieluni ei tuskistaan
koskaan toipua vois varmaan.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

8.
Vaikka väijyy sieluani
vihollinen, kiusaaja,
ei se koskaan Herrastani
tempaa irti minua.
Herra torjuu voimallansa
kaiken pahan päältäni
johdattaen juoksuni
Hengellänsä, armollansa.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

9.
Niin kuin isä ei voi kieltää
rakkautta lapseltaan,
joka vastoin isän mieltä
harhaan kulkee toisinaan,
niin myös Herra hoitaa lastaan
rakkauden vitsalla
eikä koston miekalla,
armoon sulkee ainoastaan.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

10.
Vaikka joskus ankaralta
tuntuu Herran kuritus,
Herralla on siihen valta,
häntä ohjaa rakkaus.
Minut syntiin hukkumasta
Isä tahtoo varjella,
siksi ohjaa luoksensa
ristin tietä taivaan lasta.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

11.
Eikä ole, uskon kyllä,
risti luotu iäksi.
Ei sen vaiva enää yllä
tuolle puolen matkani.
Talven tuimat tuiskut poistaa
jälleen suvi suloinen,
niin myös jälkeen vaivojen
ilosta saa silmä loistaa.
Kaikki loppuu aikanaan,
armonsa ei milloinkaan.

12.
Sinulla on Isän sydän,
niin myös Isän rakkaus.
Herra, lapsenasi pyydän:
Kuule uskon rukous.
Auta, että armostasi
täällä aina päivin, öin,
ajatuksin, puhein, töin
etsin, Herra, kasvojasi.
Ja kun loppuu aikani,
ylistää saan iäti.




Paul Gerhardt 1653. Suom. Otto Immanuel Colliander 1874. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Johann Schop 1641.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #2 : 10.03.24 - klo:19:28 »
SV 76   Sinua, Jeesus, lähestyn


1. Sinua, Jeesus, lähestyn.
Rauhoita sydämeni,
kun rukoukseen hiljennyn
lepoa saadakseni.
Rintaasi anna nojata,
uskossa aina katsella
rakkaita kasvojasi.

2. Kun itken kurjaa elämää,
niin näytä kyyneleesi,
tai kiusaus kun yllättää,
muistuta kärsineesi
kauhut ja tuskan katkeran
Getsemanen ja Golgatan.
Lohduta rauhallasi.

3. Näin hitaana ja huonona
luoksesi tohdin tulla,
sokeana ja kuurona,
mielellä jaetulla.
Ahdistettuna rukoilen,
armahda, nosta syntinen
jaloilleen jälleen kerran.

4. Kun olen tottelematon,
horjuva, houkkamainen,
petollinen ja uskoton
ja syntiin taipuvainen,
vain sinä saatat armahtaa
ja kotiin saakka kuljettaa
kuoleman varjon mailta.

5. Minua estä ihmisten
vikoja tarkkaamasta,
turhien juorupuheiden
perässä juoksemasta,
kun omissani kyllin on,
kilvoitukseni kelvoton.
Sen tiedät, Jeesus, kyllä.

6. Siis kiireisesti pakenen
luo armoistuimesi.
Suo jäädä epäuskoisen
ja heikon lähellesi.
On tässä heikon väkevyys,
nälkäisen yltäkylläisyys:
saan olla omanasi.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011

 :eusa_pray:


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #3 : 11.03.24 - klo:18:47 »

 Psalmit 71
 Vanhuksen rukous


1Herra, sinuun minä turvaan.
Älä milloinkaan hylkää minua.
2Sinä olet vanhurskas,
pelasta minut, vapahda minut!
Kuule minun pyyntöni ja auta minua.
3Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta.
Sinä, joka tahdot pelastaa minut,
sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani.
4Jumala, pelasta minut pahojen käsistä,
riistäjien ja sortajien vallasta.
5Sinä olet minun toivoni, Herra,
Herra, minun turvani nuoruudesta asti.
6Syntymästäni saakka olet ollut tukeni,
siitä saakka kun kohdusta minut päästit.
Sinulle minä aina laulan ylistystä.
7Monelle olen ollut ihmetyksen aihe,
mutta sinä olet luja turvani.
8Siksi minun suuni tulvii kiitosta
ja alati ylistää ihanuuttasi.
9Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä,
älä jätä, kun voimani uupuvat.
10Minun viholliseni väijyvät minua
ja pitävät keskenään neuvoa sanoen:
11»Jumala ei ole enää hänen kanssaan,
käykää häneen kiinni, ei häntä kukaan auta.»
12Jumala, älä ole kaukana!
Jumala, riennä minua auttamaan.
13Joutukoot häpeään ja häviöön minun vainoojani,
kohdatkoon iva ja pilkka minun ahdistajiani!
14Minä en luovu toivostani
enkä lakkaa sinua ylistämästä.
15Minä julistan uskollista hyvyyttäsi
ja alati sinun apusi runsautta,
jonka mittaa ja määrää en tiedä.
16Herra, minun Jumalani,
minä kerron sinun voimateoistasi
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
17Jumala, sinä olit opastajani
jo kun olin nuori,
ja tähän päivään asti
olen saanut kertoa ihmeistäsi.
18Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen,
älä hylkää minua, Jumala.
Minä julistan tuleville polville
kätesi mahtia ja tekojesi suuruutta.
19Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi
ja suuret ovat tekosi.
Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
20Sinä olet antanut vaikeita vuosia
ja monia ahdistuksen aikoja,
mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut,
syvyyksistä sinä minut nostat.
21Kohota minut takaisin kunniaan
ja lohduta minua jälleen,
22niin lyyrani sävelin saan ylistää
sinun totuuttasi, Jumala,
ja harppuni kielillä kiittää sinua,
Israelin Pyhä!
23Minun huuleni avautuvat ilohuutoon.
Minä laulan sinulle kiitosta,
koska sinä lunastit minut.
24Lakkaamatta minun kieleni
kertoo vanhurskaudestasi.
Minun ahdistajieni osaksi
tuli häväistys ja pilkka.


https://www.youtube.com/watch?v=KKCT8fgddpc
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #4 : 12.03.24 - klo:20:01 »
Taivaan Isä suojan antaa. Hän on Isä jokaisen !

https://www.youtube.com/watch?v=3mtk_9W-xxc

Joh 10:11-15
11:”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. 12:Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, 13:koska palkkapaimen ei välitä lampaista. 14:”Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, 15:niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #5 : 13.03.24 - klo:19:10 »

Psalmit 115
Luota Herraan, Israel


1Älä meille, Herra,
älä meille anna kunniaa,
mutta anna kunnia omalle nimellesi,
sinä hyvä ja uskollinen!
2Miksi saisivat vieraat kansat sanoa:
»Missä on heidän jumalansa?»
3Meidän Jumalamme on taivaassa.
Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee.
4Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa,
ihmiskätten työtä.
5Niillä on suu, mutta ne eivät puhu,
niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
6Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule,
niillä on nenä, mutta ne eivät haista.
7Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa,
niillä on jalat, mutta ne eivät kävele,
niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä.
8Niiden kaltaisiksi tulevat niiden tekijät,
kaikki, jotka niihin turvaavat.
9Sinä, Israel, luota Herraan!
Hän on sinun turvasi ja kilpesi.
10Aaronin suku, luota Herraan!
Hän on sinun turvasi ja kilpesi.
11Te, Herran palvelijat, luottakaa Herraan!
Hän on teidän turvanne ja kilpenne.
12Herra muistaa meitä ja siunaa meitä,
hän siunaa Israelin sukua,
hän siunaa Aaronin sukua.
13Herra siunaa niitä, jotka häntä palvelevat,
niin pieniä kuin suuria.
14Lisätköön Herra kansaansa,
teitä ja lapsianne, polvesta polveen.
15Siunatkoon teitä Herra,
hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.
16Taivas on Herran,
maan hän on antanut ihmisille.
17Eivät kuolleet ylistä Herraa,
ei yksikään, joka on hiljaisuuteen laskeutunut.
18Mutta me kiitämme Herraa
nyt ja ikuisesti.
Halleluja!


https://www.youtube.com/watch?v=i0MCTpQJ8Wc&list=RDi0MCTpQJ8Wc&start_radio=1
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #6 : 14.03.24 - klo:19:36 »

Johannes 3
Jeesus ja Nikodemos

1Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 2Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: »Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.» 3Jeesus vastasi hänelle: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.» 4Nikodemos kysyi: »Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?»
5Jeesus vastasi: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. 6Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. 7Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ 8Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.»
9»Miten tämä kaikki on mahdollista?» Nikodemos kysyi.
10Jeesus vastasi:
»Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?
11»Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. 12Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! 13Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.
14»Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, 15jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. 16Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
17»Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. 18Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. 19Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. 20Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. 21Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.»
Johannes Kastaja ja Messias
22Tämän jälkeen Jeesus lähti opetuslapsineen Juudeaan. Hän viipyi siellä heidän kanssaan jonkin aikaa ja kastoi ihmisiä. 23Myös Johannes kastoi edelleen; hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi. 24Johannes ei näet vielä ollut joutunut vankilaan.
25Kerran Johanneksen opetuslapset kiistelivät erään juutalaisen kanssa puhdistautumisesta. 26Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: »Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen.»
27Johannes vastasi: »Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. 28Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: ’En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.’ 29Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen. 30Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.»
31Hän, joka tulee ylhäältä, on kaikkien yläpuolella. Joka on maasta, on maan tomua ja puhuu tämän maailman asioista. Hän, joka tulee taivaasta, 32todistaa siitä, mitä on nähnyt ja kuullut, mutta kukaan ei ota vastaan hänen todistustaan. 33Joka ottaa hänen todistuksensa vastaan, tunnustaa, että Jumala puhuu totta, 34sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu julki Jumalan sanat. Ei Jumala anna Henkeään määrämitalla. 35Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen valtaansa. 36Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.


https://www.youtube.com/watch?v=TyZTiMcAwb0
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #7 : 15.03.24 - klo:20:19 »
SV 103  Maa, katso, Herran käsi jo

https://www.youtube.com/watch?v=SidKNWFNXOA

1. Maa, katso, Herran käsi jo
ojentuu suojaksesi.
Ja huomaa, armon aurinko
valaisee synkkyytesi.
Se valo vanhurskauden
ja armoistuin ikuinen
tuo lohdutusta, rauhaa.

2. Kun Jeesus tänne alensi
itsensä tuskaan, vaivaan,
Isänsä hänet korotti
hallitsijaksi taivaan.
Ja hänen seurakuntansa
Kristuksen morsiamena
veisailee kiitosvirttä.

3. Maa, taivas vaikka kumartaa
edessä ystävämme,
hän virvoittaa ja lohduttaa
murheista sydäntämme.
Hän meitä siunaa, varjelee
ja voimallansa hallitsee
maailmaa kaikkinensa.

4. Riemussa taivaallisessa
myös muista murheitamme
ja sieltä korkeudesta
viitoita polkujamme.
Sinusta voima säteilee.
Myös meidät väkeviksi tee,
valaise varjot tiemme.

5. Rukoile meitä muistaen
ja puhu puolestamme,
kastellen, maata muokaten
vahvista juuriamme.
Näin meitä armoon istuta,
vainioillasi varttua
päivästä päivään anna.

6. Paimenna, kaikkivaltias,
ja kutsu lampaitasi.
Huolehdi meistä, laupias,
ja ohjaa sauvallasi.
Hengellä laumaa johdata,
eksyneet yhteen kokoa,
pieninkin turvaan kanna.

7. Ylistys, kiitos, kunnia
soi taivaaseen maan päältä.
Se kuule, Herra korkea,
ja vastaan ota täältä.
Äänellä paremmalla me
soisimme ylistävämme
sinua ikuisesti.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #8 : 16.03.24 - klo:18:17 »
Päivän sana
Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.
Joh. 6:27


Virsi 202 Jeesus sana elämän:

https://www.google.com/search?q=jeesus+leip%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4n+tule+meid%C3%A4n+keskellemme&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=jeesus+leip%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4n+tule+meid%C3%A4n+keskellemme&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOTIHCAEQIRigATIHCAIQIRigAdIBCTEzMDk0ajBqN6gCALACAA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:48b501ca,vid:0LEPofJd-5o,st:0
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #9 : 17.03.24 - klo:19:53 »

Psalmit 62
Jumalan edessä minä saan rauhan

1Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Daavidin psalmi.
2Jumalan edessä mieleni hiljenee,
hän antaa minulle avun.
3Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju.
4Kuinka kauan te jatkatte syyttelyänne,
hyökkäätte kaikki kimppuuni?
Minä olen kuin kaatuva seinä tai luhistuva muuri.
5He juonittelevat syöstäkseen minut maahan,
he rakastavat valhetta.
Suullaan he siunaavat,
mutta sisimmässään he kiroavat. (sela)
6Hiljene, sieluni, Jumalan edessä!
Hän antaa minulle toivon.
7Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju.
8Jumalassa on pelastukseni ja kunniani.
Hän on luja kallio,
hänessä on turvani.
9Luottakaa aina Jumalaan,
tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa!
Jumala on turvamme. (sela)
10Ihmisiin ei ole luottamista,
he ovat vain tuulenhenkäys.
Vaakakupissa he eivät paljon paina,
kaikki he ovat tyhjää ilmaa.
11Älkää luottako väkivaltaan,
älkää rakentako ryöstösaaliin varaan.
Vaikka omaisuutenne karttuu,
älkää kiinnittäkö siihen sydäntänne.
12Jumala on sanonut kerran,
kahdesti olen tämän kuullut:
Jumalan on valta.
13Sinun, Herra, on uskollisuus.
Sinä maksat ihmiselle
hänen tekojensa mukaan.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #10 : 18.03.24 - klo:18:57 »

Psalmit 63
Sinun armosi on suurempi kuin elämä


1Daavidin psalmi, jonka hän sepitti Juudan autiomaassa.
2Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan.
Sieluni janoaa sinua,
ruumiini ikävöi sinua
ja uupuu autiomaassa ilman vettä.
3Pyhäkössä saan nähdä sinut,
kokea sinun voimasi ja kirkkautesi.
4Suurempi kuin elämä on sinun armosi.
Minun huuleni ylistävät sinua.
5Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän,
minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi.
6Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa,
ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin.
7Minä ajattelen sinua levätessäni,
sinä olet mielessäni yön hetkinä:
8sinä olet tullut avukseni,
ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.
9Koko voimallani minä tarraudun sinuun,
ja sinun oikea kätesi tukee minua.
10Tuho kohtaa ne, jotka vaanivat henkeäni:
he joutuvat maan syvyyksiin.
11Heidät annetaan miekan saaliiksi,
heistä tulee sakaalien ruokaa.
12Antakoon Jumala kuninkaalle paljon iloa.
Riemuitkoon jokainen, joka vannoo Jumalan nimeen!
Mutta valehtelijoiden suu tukitaan.


https://www.youtube.com/watch?v=jvVL34aTjNE
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #11 : 19.03.24 - klo:19:03 »
Voivathan muutkin kansat rukoilla Jumalaa Psalmin 64 sanoin, vaiko vain Israel saa näiden huokausten lailla kääntyä Herran puoleen hädässään.

Psalmit 64
Pahat teot eivät pysy salassa

1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2Kuule ääneni, Jumala, kun valitan.
Kun vihollinen uhkaa, varjele minua.
3Kätke minut pahantekijöiden kiihkolta,
väärintekijöiden juonilta.
4He teroittavat kielensä kuin miekan,
jännittävät nuolekseen myrkyllisen sanan,
5ja äkkiä he piilopaikastaan ampuvat viatonta,
ampuvat, eivät pelkää.
6He kannustavat toinen toistaan pahaan,
he yllyttävät virittämään ansoja,
he sanovat: »Ei sitä kukaan näe.»
7He hautovat pahaa ja sanovat:
»Nyt panemme toimeksi!»
Tutkimaton on ihmisen sisin ja sydän.
8Jumala ampuu heihin nuolensa,
ja äkkiä he ovat täynnä haavoja.
9He kompastuvat omiin puheisiinsa.
Jokainen, joka heidät näkee, pudistaa päätään.
10Kaikki ihmiset ovat peloissaan.
He kertovat, mitä Jumala on tehnyt,
ja ottavat opikseen Jumalan teoista.
11Iloitkoon vanhurskas Herrasta
ja luottakoon häneen!
Oikeamieliset riemuitkoot!


VK 357 Saavu, Jeesus, suuri armontuoja

https://www.youtube.com/watch?v=h5AA7zllrWs

1.
Saavu, Jeesus, suuri armontuoja,
luonasi on lohdutus ja suoja.
Paimen parahin,
taivaan rauha sydämeeni anna.

2.
Viha, vaino riehuu kaikkialla,
pelkään niin kuin peura nuolten alla,
helle näännyttää.
Rauhaa ei voi löytää muukalainen.

3.
Murheen pilvet toisiansa ajaa,
kuu on vuoroin täysi, vuoroin vajaa,
sydän häilyy näin.
Kesken en saa toivoani heittää!

4.
Arkana kun heikko usko horjuu,
kaikki muut kun minut luotaan torjuu,
vierelleni jää!
Minut kätke haavojesi suojaan.

5.
Herra, katso, sammumaan käy usko,
sytytä taas armon aamurusko.
Lamppuun suitsevaan
uutta tulta Henkesi voi antaa.

6.
Saavu, Jeesus, paimenkäsi anna,
olallesi nosta, kotiin kanna.
Pysy luonani.
Verelläsi synneistäni päästä.


Benjamin Szönyi 1762. Uud. Sándor Payr. Suom. Paavo Viljanen 1935. Uud. Aukusti Oravala 1937. Virsikirjaan 1938. Uudelleen suom. Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Böömissä 1541.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #13 : 21.03.24 - klo:19:25 »

Psalmit 66
Kohottakaa riemuhuuto Jumalalle!

https://www.youtube.com/watch?v=8OSF9ETE7HQ

1Laulunjohtajalle. Psalmilaulu.
Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa,
riemuitkaa, maan asukkaat!
2Laulakaa hänen nimensä kunniaa,
kiittäkää ja ylistäkää häntä.
3Sanokaa Jumalalle:
Kuinka pelottavia ovatkaan sinun tekosi!
Viholliset nöyrtyvät sinun edessäsi
suuren voimasi tähden.
4Koko maa kumartuu eteesi,
koko maa laulaa kiitostasi
ja ylistää nimeäsi. (sela)
5Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä.
Hän on tehnyt meille suuria tekoja.
6Hän muutti meren kuivaksi maaksi,
kuivin jaloin kansa kulki virran poikki.
Siksi me saamme iloita hänestä.
7Hän hallitsee voimallaan iäti,
hän pitää silmällä kansoja.
Älköön kukaan nousko kapinaan häntä vastaan. (sela)
8Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki kansat,
antakaa ylistyksen kaikua!
9Hän antaa meille elämän,
hän ei salli jalkamme horjua.
10Sinä olet koetellut meitä, Jumala,
puhdistanut ahjossa kuin hopeaa.
11Sinä olet antanut meidän joutua verkkoon,
olet pannut orjuuden taakan harteillemme.
12Sinä olet antanut vihollisten ajaa ylitsemme,
me olemme joutuneet tuleen ja veteen,
mutta sinä olet avannut meille jälleen tien.
13Minä tuon sinun temppeliisi polttouhrit,
täytän lupauksen,
14jonka huuleni sinulle lausuivat,
jonka suuni puhui ahdingon hetkellä.
15Minä uhraan lihavia lampaita,
poltan pässejä tuoksuviksi uhreiksi,
minä valmistan sinulle härkiä ja vuohia. (sela)
16Tulkaa, kaikki jotka palvelette Jumalaa,
kuulkaa, kun minä kerron,
mitä Jumala on minulle tehnyt.
17Minä huusin häntä avukseni
ylistyslaulu jo kielelläni.
18Jos minulla olisi ollut paha mielessä,
ei Herra olisi kuullut minua,
19mutta hän kuunteli,
hän kuuli rukoukseni.
20Ylistetty olkoon Jumala!
Hän ei torjunut rukoustani
eikä kieltänyt minulta armoaan.


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34167
Vs: Iltahartaus 14.
« Vastaus #14 : 22.03.24 - klo:18:42 »
Säveltäjä Janne Salmenkangas: Auta meitä olemaan nöyriä

Säveltäjä Janne Salmenkangas Tampereelta johdattaa paastonajan rukoushetkeen.
Rukoushetken alussa lauletaan jumalanpalveluslaulu 803 "Marian kiitoslaulu, Magnificat". Laulun esittävät Cetus Noster, vokaaliyhtye, solistinaan Teppo Lampela, baritoni
Rukoushetkessä avustaa Hiljaa Ensemble, solistinaan Pekka Pokela


https://areena.yle.fi/podcastit/1-61325335
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)