Itse en muista kuin Kombi tietosana kirja kokoelman lapsuudesta ja siinä viehätti, kun oli uutuutena kuvia ja selitys.
Se pisti pikkupojan mielikuvituksen liikkeelle uudella tavalla, muistaakseni mute kirjat oli ilman kuvituksia?
Muistan kun eka kertaan menin kouluun ja saatiin laskentokirja ja muita kirjoja.
Mua pelotti koko koululaitos, no peloittaa vieläkin, mutta luulin että kaikki tehtävät kirjasta pitää täyttää seuraavaksi päiväksi kun menen kouluun ja täyttelin sitä ja faijalta kyselin pahuksen murtoluvuista ja sain sen täytettyä jäikö joku loppupäästä tekemättä kun nukahdin.
- No sitten seuraavana päivänä hermoilin ja alettiinkin tankkaamaan ekaa tehtävää ja mua hävetti ihan hirveesti, et mähän täytin melkein koko kirjan tehtävät.
Aloin kattelemaan ikkunasta ulos ja aloin haaveilemaan ja jotenkin ne neljä ekaa vuotta meni ja kun ope kyseli, niin en ollut seurannut ja en pärjänyt koulussa.
Kiinnosti ihan muut asiat.
Kerran olikohan 4 luokka niin tuli matikan koe ja koulussa ole kaksi kaveria öö Jukka Lommi ja Peter Rökman, ne oli niinku parhaat siinä matikassa.
Ajattelin et kokeillaan nyt vaikka olin ihan pohjamutaa jengistä skolessa, niin panostin siihen kokeeseen ja tehtiin se vielä nopeesti ja tulin tokaksi Lommin perään. Lommi nykyään arkkitehti, että eipä sekään kaikesta opettajien kehuista ja muusta pitkälle päässyt.
Koulu on ihmisten kiusaamisen tehty instituutti.
Ainoa hyvä mitä opin siellä oli istumaan penkillä ja jopa nukkumaan. Nyt matkustelessa oppi on korvaamaton.