Alpo oli Herättäjän mies ja heimotyön pappi, mutta myös perheenisä ja ihminen.
Heräsin vuosia sitten viikonlopun poikaleirillä ja kuuntelin radiosta tai jostakin tuli uutinen pahasta liikenneonnettomuudesta Keski-Suomessa, olikohan Viitasaarella. Useita ihmisiä oli kuollut aamun lumipyryn nokkakolarissa.
Poikia oli ollut vanhempineen menossa pohjoiseen mopokilpailuun auton ja peräkärryn kanssa, rossimopot kärryssä. Heitäkin siinä onnettomuudessa menehtyi.
Muistelen, että Alpon veli ja sen sen veljen vaimo kuolivat myös. He olivat olleet matkalla nelostietä etelään.
Muistelen, että orvoksi jäänyt Alpon veljentyttö pääsi omaa elämäänsä jatkamaan Alpon perheessä.
Alpon työ on merkittävä, jopa ainutlaatuinen heimotyön ja ystäväkansan parissa. Minulle, vanhalle nuorisonohjaajalle, tämä inhimillinen ele omassa lähipiirissä on jotenkin ykkösjuttu hänen nyt päättyneen taipaleensa varrelta.
