Oikaisen yhden oman tekstini virheen. Referoin Hilja Haahden vapaamuotoista omaelämeäkertaa (Kotini puhuu), ja sinne tuli että hän ei rohjennut lukea suomen kielen ja kirjallisuuden kurssiin kuulunutta kirjaa.
Minulla lukee, Juhani Ahon kirja Papin perhe.
Noh, sennniminen näytelmä on kyllä, mutta se on Minna Canthin. Ahon kirja, jota Haahti pelkäsi koska "vaistosi sen olevan epäsiveellisen" on nimeltään Papin vaimo.
.............
Elli, joka vanhempiensa toivomuksesta on suostunut avioitumaan isänsä apulaisen kanssa, ei ole tästä koskaan edes pitänyt. Hänellä oli nuoruudessaan ensirakkaus, tulevan puolisonsa tuttava lapsuusvuosilta, Olavi.
Avioliitto on pitkäveteinen ja mitäänsanomaton. Sitten nuori pastori vaimoineen saa vieraakseen Olavin, ja Ellin kesästä tulee moniin vuosiin rikassisältöinen --- ei kuitenkaan pätkän vertaa eroottinen. Syksyn tullen Olavi, joka hakeutui pastoriystävänsä luo täysihoitoon saadakseen tutkielmansa (
) kirjoitettua, häipyy, ehkä jonkin verran Elliin kiintyneenä, muttei tippaakaan rakastuneena.
En ymmärrä mikä kirjassa saattoi edustaa epäsiveellisyyttä. Sekö, että Ellin äiti, jonka omakaan avioliitto ei ollut erityisen onnellinen tai tyydyttävä, näki viisaaksi että Elli nai miehen joka pystyy hänet elättämään, siinä kaikki eikä muuta tarvita? Että isästä vävykandidaatti on hyvä naimakauppa? Ne kerrotaan edellisessä kirjassa.
Että pariskunta jo älyllisesti on kovin epätasainen pari? Että Elli tuntee vetoa Olaviin, kiun rivilläkään ei selitetä enempääm kuin että hänestä oli mukava keskustella ja hän vei raikasta vettä ja tuoreita kukkasia Olavin huoneeseen, että Olavi tunnistaa, toteaa että sievä edelleen? Sievä ??
Sillä selvästi näytetään, mikä Olavi on miehiään, älykäs ja hauska, laiskanpuoleinen keikari ja haluton sitoutumaan.
Vai kuvataanko siinä niin osuvasti ja tehokkaasti onneton avioliitto, että alkaa surra, jos nuo eivät pääse toisistaan kuin kenties vuosikymmenien kuluttua hautaan, se kai.
"Papin vaimoa" edeltää Ellin nuoruudesta kertova Papin tytär.
Canthin Papin perhe luultavasti olisi saanut saman tuomion, se on monta pykälää hilpeämpi ja päättyykin sovinnollisemmin.
