Kirkko

[luterilainen]

Onhan tuo tavallaan ihan pätevääkin teologiaa. Usko on Jumalalta saatu lahja, jota kukaan ei voi itsestään pusertaa. Joka kuvittelee voivansa, lienee jokseenkin ylpeä.

Aamen! Körttiläisen usko on nöyrää arkaa ja ikävöivää uskoa, jossa Kristuksen ja syntisen kurjan alatien maan matosen armoa kerjäävän väliin ei aseteta mitään. Jumalan armo Kristuksessa kuuluu kaikille ilman armonkerjäläisen omavoisia ylpeitä varmoja vastauksia jakelevaa ylpeää uskoa.   

[Pena]

Aamen! Körttiläisen usko on nöyrää arkaa ja ikävöivää uskoa, jossa Kristuksen ja syntisen kurjan alatien maan matosen armoa kerjäävän väliin ei aseteta mitään. Jumalan armo Kristuksessa kuuluu kaikille ilman armonkerjäläisen omavoisia ylpeitä varmoja vastauksia jakelevaa ylpeää uskoa. 

Taas tekee mieli karsia pois joutava korukieli: "Körttiläisen usko on nöyrää uskoa, jossa Kristuksen ja syntisen väliin ei aseteta mitään. Jumalan armo Kristuksessa kuuluu kaikille."

[öppiäinen]

Aamen! Körttiläisen usko on nöyrää arkaa ja ikävöivää uskoa, jossa Kristuksen ja syntisen kurjan alatien maan matosen armoa kerjäävän väliin ei aseteta mitään. Jumalan armo Kristuksessa kuuluu kaikille ilman armonkerjäläisen omavoisia ylpeitä varmoja vastauksia jakelevaa ylpeää uskoa. 

Syntinen kurja kerjää armoa alatien maan matoselta?

Armo kuuluu kaikille, ilman uskoakin. Edes armonkerjäläisen ylpeää uskoa ei tarvita! Eikä muitakaan uskon lajikkeita. Ehkä sellaista joillakin on, mutta entä sitten?

[karjalaisenkyösti]

Armo kuuluu kaikille, ilman uskoakin. Edes armonkerjäläisen ylpeää uskoa ei tarvita! Eikä muitakaan uskon lajikkeita. Ehkä sellaista joillakin on, mutta entä sitten?

Ei tarvita edes kurjaa uskon kaikkien lajikkeiden puutetta, joka tila helposti ylpistää ihmisen.

[Pena]

Ei tarvita edes kurjaa uskon kaikkien lajikkeiden puutetta, joka tila helposti ylpistää ihmisen.

Pidän luterilaisen maalailemaa kuvaa kurjuudellaan ylpeilevästä körtistä seuraliikkeen ulkopuolella sepitettynä pilakuvana. Kannattaa siis tulla seurapenkkiin veisaamaan ja tutustumaan oikeisiin heränneisiin.

[öppiäinen]

Ei tarvita edes kurjaa uskon kaikkien lajikkeiden puutetta, joka tila helposti ylpistää ihmisen.

Aivan! Sekään ei ole tarpeen!

Tietysti lopputuloshan on kaikkien kohdalla uskon puute (sillä on siirrytty näkemiseen), mutta niiltä, jotka uskon puutteessa jo tässä ajassa vaeltavat, mahdollinen ylpeys varmaan riisutaan pois?

[Viisveisaaja]

Onkohan joku katsonut sellaisen filmin öö elokuvan kuin Ruusun nimi.

Oli kovasti mun mieleen, paitsi se inkvisition kidustus jutut, mutta kai ne totta on.
Kerran jossain jonkun kirkon uumenissa vierailin ja siellä oli niitä vetolaitteita ja muita kidutusjuttuja. Joita katolilaiset käyttivät aikoinaan. Ihme kun en noin muuten ole kääntynyt katolilaiseksi, tosi mukavia tuttuja sieltä, kun ortodekseissakin, vaikkakin ortodokseissa viehättää heidän suitsutukset ja rukouskätännöt.

Mistä mun pitikään, niin Ruusun nimi leffa. Siinä ne jotkut uskonhaarat rriiteli ja pitivät kirkolliskokousta.
Ne vahvin taisi voittaa, ei oikeassa oleva.
Tulee vaan tässä ketjussa samanlainen tunnelma mieleen, saivartelua isoilla asioilla ja iso riita edessä josta kovat tuomiot.

[öppiäinen]

^ Olen katsonut. Mutta olen myös lukenut kirjan, josta elokuva tietysti paljon poikkeaa.

Elokuvassa on porukka jaettu hyviksiin ja pahiksiin. Kirjassa ei ole ihan niin yksinkertaista.

[Riitta-mummi]

Minulla oli se VHSnä itsellä ja katsoin sen monta kertaa. Ensimmäinen kerta oli tietenkin paras sillä avain kaikkeen löytyi vasta melko lopussa.

Uskonto ja uskon ja niiden mukainen elämä kyllä elokuvassa korostui, samoin paavillinen komeus.

Maailmallisuutta edusti seksi. Se jäi mieleen , ja rotat.

[Pena]

Elokuva Ruusun nimi noudatti aika hyvin Umberto Econ hienon kirjan juonta, mutta jätti toki oheen liitetyt mielenkiintoiset pohdinnat vähemmälle. Keskeisessä asemassa oleva luostarin kirjasto oli lavastettu omituiseksi ylös alas vievien portaikkojen sekamelskaksi, vaikka kirja kuvaa sen labyrintin jokseenkin tarkasti.

[Viisveisaaja]

Elokuva Ruusun nimi noudatti aika hyvin Umberto Econ hienon kirjan juonta, mutta jätti toki oheen liitetyt mielenkiintoiset pohdinnat vähemmälle. Keskeisessä asemassa oleva luostarin kirjasto oli lavastettu omituiseksi ylös alas vievien portaikkojen sekamelskaksi, vaikka kirja kuvaa sen labyrintin jokseenkin tarkasti.

Mihin maailma tarvitsee tekoäly, kun on pena.

Kiitos nyt tiedän mitä kirjaa hakea.

Minua säväytti nuoren munkkikokelaan miksi niitä nyt sanotaankaan? diakoni?
No hänen mietiskelyt naisen ja muun kiusausten kanssa valitsemisessa.
No onneksi valitsi uskonon ja ei valinnut sitä tyttöä, itte on olisi kai niin vahva olisi ollut uskossani.

Kiehtova filmi. Nykyaikaan peilatessa onkohan mikään muuttunut uskonnollisessa maailmassa?

[Pena]

Munkkikokelas on noviisi.

[Riitta-mummi]

Koijärven kirkon 100-vuotis messu viehätti kodikkuudellaan. Tutut vittet, samat sävelmät kuin meillä Mukkulassa oli valittuna liturgiaan.

Kirkko on korkealla kummulla ja on entinen seurojentalo. Molemmat asiat tekevät kirkosta tutunoloisen.
Pidin myös papeista. Päivän teksti Luukkaalta on hyvä


4 »Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu sen pitemmälle. 5Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä. 6Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. 7

https://areena.yle.fi/1-3757226

[Pena]

Koijärven kirkossa on jotain samaa kodikkuutta kuin minulle tutussa, aikoja sitten puretussa Pasilan kirkossa. Eräänlainen kyläkirkko sekin oli.

http://static.iltalehti.fi/asuminen/pasila102501JOB_an.jpg

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pasilan_kirkko

[Riitta-mummi]

Entä Oulunkylän vanha kirkko ? Siinäkin on samaa kodikkuutta. Onko se alunperin kirkoksi rakennettu ?