Tietoinen uskonratkaisu

[karjalaisenkyösti]

Otsikon termi tässä yhteisössämme voi herättää negatiivisia mielleyhtymiä. En minäkään ole näistä negatiivisista tuntemuksista vapaa.
Mitä synonyymejä tuolle sanalle voisi olla? Ainakin nämä: Jumalan puoleen kääntyminen, Herran Jeesuksen nimen avuksi huutaminen...
Joku tietää tarkan päivämäärän, jolloin hän omasta mielestään kääntyi tietoisesti Jumalan puoleen armoa anoen, jonka jälkeen hän on tietoisesti tahtonut sitä, että kuuluu Jumalan perheeseen.
Joku toinen ei tiedosta mitään alkuhetkeä, tiedostaa vain sen, että hänellä on voimakkaampi tai heikompi halu olla Jumalan lapsi joka sitten johtaa tiedostettuun toimintaan, eli pyrkimykseen Jumalaa kohti. Ja kun on aivan lopussa, eikä mitään erityistä jaksa, niin tämä tiedostettu toiminta jatkuu 'sairastamisena Jumalan edessä'.

Jumalan näkövinkkeli on toinen. Kun Jumala synnyttää uskon, niin silloin ihminen vain alkaa uskoa. Jos Jumala ei synnytä uskoa, ihminen ei ala uskoa.

Eli, kun asiaa katsotaan ihmisnäkövinkkelistä, ihminen on se, joka tekee päätöksen uskonsa suhteen.
Jumalan näkövinkkelistä katsottaessa Jumala on se, joka tekee päätöksen asian suhteen, antaa tarjouksensa ja kenties on niin, että kukaan tarjouksen saanut ei siitä kieltäydy.
Minun näkemykseni mukaan ihmisen tulisi tiedostaa nämä molemmat näkövinkkelit, jotta pysyttäisiin terveellä pohjalla, mutta silti pysyä ihmisen osassa.
Jos tiedostetaan vain toinen näistä näkövinkkeleistä, ollaan mielestäni epäterveellä pohjalla.

Ajatus/johtopäätös,  että "en voi vaikuttaa mitenkään omaan pelastukseeni, vaan Jumala joko antaa tai ei anna minulle pelastavaa uskoa, joten keskityn muihin elämäni asioihin" on kaiketikin vain eräs monista suruttomuuden muodoista.
Ajatus, että kaikki riippui minun päätöksestäni, on myös jollain tapaa vaarallinen.

Herättävätkö tällaiset ajatelmat mitään uusia ajatuksia?

[vn]

Kiitos Kössi hyvästä ja selkeästä avauksesta.
Mielestäni niin laaja ja hyvä avaus etten tiedä mitä jatkaisin.
Lyhyesti pari ehkä tähän liittyvää ajatusta.

Puhutaan etsikkoajasta. Mielestäni se on muutakin kuin "painostuskeino" käännyttäessä.
Kyllä Jumala vaikuttaa eri elämän tilanteissa eri tavoin, vaikeudet ja sairaudet pysäyttää
helpommin kuin onnellinen, kiireinen, yltäkylläinen vaakalento.

Jumalan johdatus, kutsu yhteyteensä, tulee ilmi mm. Raamatussa, omassa tunnossa, olosuhteissa.
Lähipiirimme on kyllä melkoinen kasvattaja meille itsellemme.
Suostummeko kuunteluun, näkemiseen, ymmärtämiseen, kuuliaisuuteen?

[Pena]

Mitä tarkoittaa pelastava usko? Onko pelastus uskon kohde vai sen seuraus? Pelastuuko kristitty siksi, että uskoo vai onko hän kristitty, koska uskoo pelastukseen? Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.

[Riitta-mummi]

Jos alkaisin kertoa miten minä pääsin tälle tielle omilta poluiltani, niin se menisi todistuspuheenvuoron puolelle.

Kokemusta , että ympäröivät ihmiset sitä ' kieli pitkällään' odottivat kirkonpenkissä, oli niin vastenmielinen, että en halua sitä uusia.

Minulla on todella päivä ja kellonaika tiedossa jolloin jotain tapahtui. Minulla ei siihen ollut muuta antaa kuin syntini. Ratkaisu ei tullut omalta puoleltani.

Joka päivä on aloitettava uudelleen.

[karjalaisenkyösti]

Kokemusta , että ympäröivät ihmiset sitä ' kieli pitkällään' odottivat kirkonpenkissä, oli niin vastenmielinen, että en halua sitä uusia.

Minulla ei tuollaista täsmälleen samanlaista kokemusta ole, mutta jotenkin tuntuu, että erittäin vahvasti pystyn samaistumaan tuohon Riitan mainitsemaan tunteeseen. Saman tapaisia lieviä kokemuksia tai tapauksia minulla taitaa olla. Siinä kokee itsensä jotenkin toisen luokan kansalaiseksi, vaikka muiden tarkoitus onkin hyvä. Minun kohdallani tuohon kokemukseen lienee syynä oma ylpeys.  Oli miten oli, niin pelkkä ajatuskin rupeaa joskus puistattamaan ja toivoisi, ettei tuollaista tapahtuisi enää missään.

[Riitta-mummi]

Toivotaan niin.

Luulen että minulla yhdistyi esiintymispelko, suoriutumispakko ja aistittava ihmisten uteliaisuus persoonaani.

Nyt oivallan, että minun paikkani on muualla. Ehkä parasta mitä olen tällä tiellä kokenut on kirjoittaminen. Kumpa selviytyisin tehtävästäni kunniallisesti, ilman ylpeyttä. Siitä muistutan itseäni joka päivä.

[juhani]

Jumala on Jumala. Subjektiivisista tietoista uskonratkaisua heränneiden yhteydessä minä olen etsinyt valtavan paljon. Väinö Malmivaaralta olisi voinut löytyä, mutta kun ei. Ihminenhän ei ole subjekti.

[Pena]

Ihminenhän ei ole subjekti.

Ihminen on subjekti. Sana tarkoittaa alamaista. Me suomalaiset ymmärrämme sanan useimmiten väärin. Se johtunee kielestämme, jossa teonsana on tekijän määre. Eurooppalaisissa kielissä asia on toisin, subjekti on predikaatin määre. Jos latinassa halutaan ilmaista, että tekijä on itsenäinen toimja, käytetään agenttia eikä subjektia.

[luterilainen]

Jos alkaisin kertoa miten minä pääsin tälle tielle omilta poluiltani, niin se menisi todistuspuheenvuoron puolelle.

Kokemusta , että ympäröivät ihmiset sitä ' kieli pitkällään' odottivat kirkonpenkissä, oli niin vastenmielinen, että en halua sitä uusia.

Minulla on todella päivä ja kellonaika tiedossa jolloin jotain tapahtui. Minulla ei siihen ollut muuta antaa kuin syntini. Ratkaisu ei tullut omalta puoleltani.

Joka päivä on aloitettava uudelleen.

Älä kehuskele uskollasi, jota ei voi olla,  ja jos luulet ja sanot uskovasi, olet ylpeä. Et sinä mitään usko. Ole nöyrä ja rukoile uskoa, mutta älä ala luulemaan, että voisit uskoa. 

[karjalaisenkyösti]

Älä kehuskele uskollasi, jota ei voi olla,  ja jos luulet ja sanot uskovasi, olet ylpeä. Et sinä mitään usko. Ole nöyrä ja rukoile uskoa, mutta älä ala luulemaan, että voisit uskoa. 

Ajattelin tulkata tuon Luterilaisen tekstin. Aivan tyhjentävästi en varmaan saa sitä tehtyä, mutta ainakin jossain määrin luulen onnistuvani.
Nimim. Luterilainen kaiketikin kritisoi kahta toisensa osittain pois sulkevaa ilmiötä, johon aika ajoin törmäämme ja joiden katsotaan olevan voimassa samaan aikaan:
1)  "toisen uskoa ei pidä mennä arvioimaan"
2) "omaa tai oman piirin jäsenten uskoa ei saa mennä arvioimaan, piirin ulkopuolisten henkilöiden uskoa saa arvioida"

Tekstiä ei olle suunnattu juuri Riittaa vastaan, vaan tuota hassunkurista ilmiötä vastaan.

[karjalaisenkyösti]

Nuo kohdat 1 ja 2 voi toki yhdistää näin: "Toisen uskoa ei pidä mennä arvioimaan paitsi silloin, kun tuo toinen uskova uskoo eri tavalla, kuin me".
Olenko täysin hakoteillä?

[Riitta-mummi]

No, minä en jokatapauksessa ymmärtänyt tuota muuksi kuin ivaksi.

Olen edelleen todistuspuheita vastaa, ja siksi en käy tarkemmin kertomaan miten uskoni (odottava, toivova ) alkoi.

[vn]

Valitettavaksi ivaksi minäkin ymmärrän.
Kössi yrittää selittää ja tulkita ne parhainpäin, mutta ei välttämättä osu kohdilleen.
Luterilainen saisi itse kirjoittaa niin selkeästi että niistä jotain tolkkua saisi.

[karjalaisenkyösti]

Yleisesti ottaen ihminen näyttää luonnostaan toimivan niin, että jos hänen vastaanottamansa viesti on epäselvä, se tulkitaan negatiivisesti siten, että "nyt tuo varmaan tarkoitti pahaa minulle".
Ja todellisuudessa kovin harvoin kukaan haluaa sanomisellaan pahaa jollekulle toiselle.

Miksei voisi olla niin, että jos tulee joku epäselvä viesti, se tulkittaisiin näin: "En ymmärrä, mitä tuo tarkoitti, mutta kumminkin se tarkoitti jotain hyvää".
Tällä tulkinnalla välillä meni harhaan ja tuli väärä tulkinta, mutta päädyttäisiin kuitenkin oikeaan tulkintaan useammin, kuin tuolla ihmiselle tyypillisemmällä tulkinnalla.

No, omassa tulkinnassani käytin muuta menetelmää, kuin tätä positiivisen tulkinnan menetelmää, joka pelkästään sekin tuottaisi jo yksistään todennäköisesti oikeamman tuloksen, kuin tuo ihmisluonnon mukainen tulkintamenetelmä, jonka kahleissa joka ikinen meistä on.

[Pena]

On hiukan itsekeskeistä tulkita ihmisten sanomisia itseensä kohdistuvina, joko hyvää tai pahaa tarkoittavina. On väitetty, että se olisi erityisesti meidän suomalaisten tapa suhtautua.

Vanha elefanttivitsi kuvaa tätä: Englantilainen kirja aiheesta on 100 tapaa käyttää elefanttia. Ranskalainen teos on Elefantista valmistetut ruokalajit, saksalainen julkaisu on Elefeantologian alkeet I-IV ja suomalainen Mitä elefantit meistä ajattelevat.