Onko usko teko?

[Pena]

Taisi autuaalta Diadokhokseltakin jäädä tahto yksin taivuttamatta. Jumalaa siinä tarvitaan. Toki vapaa tahto taipuu notkeasti mihin tahansa, mutta siinä sen vika onkin. Se ei millään pysy aloillaan vaikka sen suuntaisi itse kuinka hyvään tahansa.

[hm]

"Tahtoisin tänä päivänä, Sinua kiittää nöyränä
Kaikesta sydämestäni, Armahtavainen Isäni."

SV 210 8 (Väinö Malmivaara)

[seppos]

Väinä Malmivaara jättää kaiken huolehtivalle herralle virressään. Minua isänä tuo viimeinen säkeistö erityisesti aina puhuttelee

200
1. Jeesus, auta lapsiani
siunaten ja varjellen.
Pyhä muisto kodistani
piirrä pohjaan sydänten.
Kulje heidän edellään,
ohjaa pahaa välttämään,
armossa suo vahvistua.
Hoida heitä, auta mua.

2. Sinä yksin saatat johtaa
heitä seuraan pyhien,
missä syntisiä kohtaa
armo ylenpalttinen.
Liitä heidät ystäviin,
seurakunnan jäseniin.
Saata rakastamaan sua,
hoida heitä, auta mua.
   
3. Jospa heille lahjoittaisit
herätyksen totisen,
viettelykset kukistaisit
ynnä huolet huomisen.
Ohjaa omaatuntoaan
tähän yhteen ainoaan:
että seuraisivat sua.
Hoida heitä, auta mua.

4. Herra, älä syntejäni
katso heidän synneikseen,
älä vilpillisyyttäni
pane heidän vastuulleen.
Pyyhi ennen nimeni
kirjastasi, Herrani.
Nyt en, Herra, päästä sua:
hoida heitä, auta mua.

Väinö Malmivaara
Sävel Etelä-Pohjanmaalta

[Salis]

Taisi autuaalta Diadokhokseltakin jäädä tahto yksin taivuttamatta. Jumalaa siinä tarvitaan. Toki vapaa tahto taipuu notkeasti mihin tahansa, mutta siinä sen vika onkin. Se ei millään pysy aloillaan vaikka sen suuntaisi itse kuinka hyvään tahansa.

Mitä vikaa on vapaassa tahdossa? Vapaan tahdon ja ajattelun kautta syntyy kristillinen usko. Usko ei voi syntyä pakotettuna, ulkoa päin ohjattuna ja rajoitettuna. Käsittääkseni Jeesuksen sanoma perustaa juuri vapaaseen tahtoon ja vapauteen. Tekomme taas kertovat, mihin todella uskomme.

[Pena]

Minä ajattelen tuosta toisin. Todellinen vapaus tulee kristillisestä uskosta. Sitä ennen vapaa tahto on ailahtelua. Useimmilla taitaa olla kaikenlaisia kahleita sitäkin vapautta estämässä. Ei Jumala uskoon pakota, mutta antaa sen niille, joiden on pakko sitä pyytää.

[mt]

Karlstadt, Luther ja Melanchton väittelivät Leipzigissa Eckin kanssa mm. vapaasta tahdosta. Näin asian tiivistää Jean-Henri Merle D'Aubigne (1794–1872), professori Geneven jumaluus-opillisessa tiedekunnassa.

"Me emme kiellä, vastasivat uuden opin puolustajat, "ihmisellä olevan voimia ja kykyä ajattelemaan, aprikoitsemaan ja valikoimaan. Vaan me pidämme nämä voimat ja tämän kyvyn pelkkinä välikappaleina, jotka eivät saata mitään hyvää vaikuttaa, ennenkuin Jumalan käsi on ne liikkeelle pannut. Ne ovat, mitä saha on sahaajan kädessä."

Vapauden suuri kysymys oli siis tässä väittelyn esineenä, ja helppo on toteen näyttää, että uskonpuhdistajan oppi ei ollenkaan kieltänyt ihmiseltä sivellisen olennon vapautta eikä tehnyt häntä tahdottomaksi koneeksi. Siveellisen olennon vapautena on kyky toimia omasta ehdostaan. Vapaa on jokainen toimi, joka ulkonaisetta pakotta syntyy hengen omasta päätöksestä. Henki määrää itsensä kehoittimien mukaan; mutta alituisesti nähdään, että samat kehoittimet vaikuttavat eri lailla eri henkihin. Useat ihmiset eivät toimi niiden kehoittimien mukaan, joita he kuitenkin oikeiksi tunnustavat. Tähän kehoittimien voimattomuuteen ovat syynä ne esteet, joita niille panevat ymmärryksen ja sydämen turmellus. Mutta juuri nämä esteet Jumala poistaa, antaakseen ihmiselle uuden sydämen ja uuden hengen, eikä sillä ollenkaan ihmiseltä vapautta riistä, vaan poistaa päinvastoin sen, mikä ihmistä estää vapaasti toimimasta ja omantuntonsa ääntä noudattamasta, sekä, evankeliumin sanan mukaan, tekee hänet todella vapaaksi.
(Merle d'Aubigné: Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia. Ensimäinen osa. Suom. A. Törneroos. K. J. Gummerus 1883)

Luin kohdan eilen, ja jo silloin tuli mieleen, että Körttifoorumi tarvitsee yhden hugenottisukuisenkin avustajan. Nyt en enää voinut vastustaa kiusausta. Lisää tietoa arvon professorista antaa mainio Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexikon, http://bautz.de/bbkl/index.shtml

Mt

[Salis]

Minä ajattelen tuosta toisin. Todellinen vapaus tulee kristillisestä uskosta. Sitä ennen vapaa tahto on ailahtelua. Useimmilla taitaa olla kaikenlaisia kahleita sitäkin vapautta estämässä. Ei Jumala uskoon pakota, mutta antaa sen niille, joiden on pakko sitä pyytää.

Olemme asiasta eri mieltä. Oma näkökantani on: Ihminen uskoo, Jumala armahtaa. Kun ihminen uskoo, se näkyy teoissa. Vaikka teemmekin hyviä tekoja ja uskomme on luja, olemme loppujen lopuksi Jumalan armon varassa.

[juhani]

Salis katsoo toiselta kannalta käsitteitä armo, pelastus, Jumala kolmiyhteydessään ja Jeesus. Ihmisen puolijumaluudeksi minä pelkään Saliksen ryhtyvän. :-?

[apellikka]

"Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä..."
sanoo Lutherin Vähä Katekismus kolmannesta uskonkohdasta.

[Salis]

Salis katsoo toiselta kannalta käsitteitä armo, pelastus, Jumala kolmiyhteydessään ja Jeesus. Ihmisen puolijumaluudeksi minä pelkään Saliksen ryhtyvän. :-?

Mielestäni ihmisen vastuuta uskomisesa ja uskon mukaisessa tekemisessä pitää korostaa. Enpidä kohtuullisena sitä, että siirrämme vastuun uskostamme Jumalalle. Tai että kristittynä oleminen ei edellytä hyviä tekoja.

Kääntäen voisi joku sanoa, ettei Jumala aikaansaanut minussa uskoa vaikka kuinka uskoin ja tein hyviä tekoja. Miksi pitäisin ihmistä puolijumalana, jos totean, että ihmisen usko näkyy teoissa ja vaikka ihminen tekeekin hyviä tekoja ja uskoo, niin vain Jumala armahtaa. Viime kädessä kysymys on Jumalan armosta.

[juhani]

Rationaalisuus on erittäin hyvä piirre ihmisessä. Se on hyvä myöskin moraalissa. Eetos, joka on sosiaalisuutta, ihmisten kanssa olemista, äitien ja isien, lasten ja osastopäällikköjen osallisuutta.  Kristinuskossa rationaalisuus on hullutusta. :wink:

[apellikka]

Lienenkö jostakin lukenut, että armo on a-moraalista - juuri siksi, ettei sitä lasketa ansioiden mukaan vaan päinvastoin.
Etiikkaa ja lakia - sen enempää yhteiskunnallista järjestystä kuin sydämessä kaihertavaa oikean ja väärän tuntoa arkielämässä - tämä ei tietenkään kumoa.

[juhani]

hyvä mielipide....

[jude]

armo on a-moraalista

a-moraalista = amoraalista?

[juhani]

Se pitää paikkansa, Jude. :wink: ... jostakin näkökulmasta