Kirjoittaja Aihe: Tyhmiä kysymyksiä uskosta  (Luettu 10773 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Nuppu

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 5
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« : 09.10.06 - klo:15:17 »
Hei, tulen ihan körtti-piirien ulkopuolelta. Olen kyllä kirkon jäsen (vielä). Ollaan kavereiden kanssa juteltu viime aikoina uskonnosta ja tulin piipahtamaan tänne kysyäkseni teiltä, kun varmasti osaatte vastatakin. Olen kuullut että körttiläiset (vai onko se körtit?) bilettää ja elää ihan tavallisesti niin ettei usko mitenkään erityisesti näy. Nämä kysymykset voivat olla hieman tyhmiä, mutta kysynpä nyt kuitenkin.

Luin City-lehdestä joskus papista, joka oli sitä mieltä, että koska Jumala on rakkaus, kaikki pääsee taivaaseen, eikä "uskon asioista" tarvitse erityisesti välittää. Siis voi olla näiltä kysymyksiltä rauhassa. Onko se näin? Kaikki ei kai ole tätä mieltä. Eli, tarvitseeko ihmisen tulla uskoon?

Jos tulisi uskoon, tarvitsisiko sitä jotenkin muuttaa omaa elämäänsä? Mielessä on lähinnä biletys ja monipuolinen elämä vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Tässä yhteydessä sitä miettii, mitä armolla tarkoitetaan. Osaatteko vastata?

Kirkolla ei tunnu olevan erityisesti annettavaa. Siitä vielä yksi kysymys: onko pakko kuulua kirkkoon? Luulisi että Jumalalle (jos on olemassa) on aika sama kuuluuko vai ei.

p.s. En varmaan jää tänne foorumille pitkäksi aikaa, mutta ajattelin nyt käväistä.

Poissa Jaakkoopuukkoo

  • aralla tunnolla
  • Viestejä: 461
    • http://www.thedivisive.com/sivallus
Re: Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #1 : 09.10.06 - klo:15:32 »
Körttiläistä näkökulmaa hahmotellakseni:

Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Hei, tulen ihan körtti-piirien ulkopuolelta. Olen kyllä kirkon jäsen (vielä). Ollaan kavereiden kanssa juteltu viime aikoina uskonnosta ja tulin piipahtamaan tänne kysyäkseni teiltä, kun varmasti osaatte vastatakin. Olen kuullut että körttiläiset (vai onko se körtit?) bilettää ja elää ihan tavallisesti niin ettei usko mitenkään erityisesti näy. Nämä kysymykset voivat olla hieman tyhmiä, mutta kysynpä nyt kuitenkin.


Körteillä ei ole yleisiä sääntöjä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, koska ihminen on vähäinen toista tuomitsemaan.

Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Luin City-lehdestä joskus papista, joka oli sitä mieltä, että koska Jumala on rakkaus, kaikki pääsee taivaaseen, eikä "uskon asioista" tarvitse erityisesti välittää. Siis voi olla näiltä kysymyksiltä rauhassa. Onko se näin? Kaikki ei kai ole tätä mieltä. Eli, tarvitseeko ihmisen tulla uskoon?


Ihminen on pieni ja Jumala on suuri. Pelastus ei ole meidän käsissämme ja Jumala on salattu.

Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Jos tulisi uskoon, tarvitsisiko sitä jotenkin muuttaa omaa elämäänsä? Mielessä on lähinnä biletys ja monipuolinen elämä vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Tässä yhteydessä sitä miettii, mitä armolla tarkoitetaan. Osaatteko vastata?


Ihminen on paha ja tekee syntiä ajatuksin ja sanoin ja teoin. Jumala armahtaa, armo on lahja eikä armo ole ihmisen käsissä.

Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Kirkolla ei tunnu olevan erityisesti annettavaa. Siitä vielä yksi kysymys: onko pakko kuulua kirkkoon? Luulisi että Jumalalle (jos on olemassa) on aika sama kuuluuko vai ei.


Kirkko on periaatteessa yksi. Ihmisten hallinnolliset laitokset, kirkot ovat ihmisten järjestämiä laitoksia ja ihmisen vajavaisuuden tulosta. Olen kirkossa koska saan sieltä tukea, turvaa ja voimaa ja näytän ja hoidan ja toteutan ja herättelen sitä kautta omaa vajavaista uskoani.

Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
p.s. En varmaan jää tänne foorumille pitkäksi aikaa, mutta ajattelin nyt käväistä.


Käy nyt kuitenkin. Ainakin sanomassa, mitä olet mieltä ja että vastasinko ollenkaan siihen, mitä kysyit.[/quote]
Sensuuri ompijees
Mulla onkivees

Poissa osmo

  • Valvoja
  • Muistelee sepän sanoja: Vain yksi...
  • Viestejä: 344
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #2 : 09.10.06 - klo:15:32 »
Hyvä Nuppu

Viestissäsi oli monta niin isoa kysymystä ja sellaisessa muodossa, että aivan lyhyesti niihin vaan ei voi vastata. Sen ainakin sanoisin heti, että körttiläisyyden ydin ei ole siinä että uskonasioista ei tarvitse välittää. Mutta laajempaan vastauksen laatimiseen pitää kerätä voimia. Ehkä joku muu ehtii ensi...

edittiä: Jaakkoopuukkoo kerkes...

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #3 : 09.10.06 - klo:15:44 »
"Biletys" tuskin on körttiläisyyden ytimessä, taitaapa siellä olla suru maailmasta, ihmisen pienuuden ja voimattomuuden ymmärtäminen. Mutta syntiä ei varmasti kauheasti nähdä yksittäisinä erillisinä tekoina: en pidä alkoholin juomista itsessään syntinä tai vaikka esiaviollista seksiä, mutta kummatkin asiat voivat hyvinkin heijastaa syvää synnillisyyttä, joka on ihmisen universaali olotila maailmassa. Kummatkin asiat voivat myös olla myös tietyllä tasolla pyhyyden ilmentymiä - merkitys ei riipu muodosta vaan sisällöstä. Biletys voi itsessään edustaa koti-ikävää tästä karusta ja julmasta maailmasta (vaikka se ei voikaan olla mikään tyhjentävä vastaus tähän ikävään), mutta se voi myös heijastaa luopumista kaikesta ikävästä ja surusta, maailman kylmyyden ja tyhjyyden täydellistä hyväksymistä. Tämä siis puhtaasti henkilökohtaisesta näkökulmasta: mitään körttiläistä "dogmaa" kun ei oikein ole, tien kaidan matkalaiseksi hyväksytään ilman ennakkoehtoja, jos vain itsellä on halua ja koti-ikävää sille tielle liittyä.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Nuppu

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 5
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #4 : 09.10.06 - klo:15:51 »
Oho! Tulipa niitä vastauksia nopeasti! Kiitos.

Ensimmäisenä pitää kysyä, että tarkoittaako tämä körttiläisyys nyt sitä, miten körtit uskon ymmärtävät vai tarkoittaako se sitä, miten asiat oikeasti ovat?

Jp vastasi kyllä kysymyksiini. En ole ihan varma ymmärsinkö kaikkea. Tarkoittaako se, että pelastus ei ole meidän käsissämme ja Jumala on salattu sitä, että tämä City-lehden pappi oli oikeassa? Näin sen ymmärrän.

Sitten tämä armo: Jos Jumala armahtaa, niin silloin ei kaiketi tarvitse ihmisen niin hirveästi pohtia sitä, mikä on syntiä. Vai? Eli, jos uskoisi, niin ei tarvitse elää mitenkään eri tavoin verrattuna muihin?

Sitten kirkosta: Mutta jos kirkko ei ole niin tärkeä itselle, niin siitä voi erota. Eikö se ole näin? Jumalalle se kai on ihan sama.

Eikö olekin niin, että jos Jumala on rakkaus ja armahtaa, niin ihmisen ei tavallaan tarvitse yhtään ponnistella uskon eteen? Siis ei tarvitse kantaa huolta uskosta tai ajatella niitä asioita? Jumala kuitenkin armahtaa. (Mulla on se City-lehden juttu mielessä.)
...
Kappas, vielä yksi vastaus ilwydiltä. Kuulostaa filosofiselta: juominen ja vapaa seksi voivat heijastaa synnillisyyttä ja olla samalla pyhyyden ilmentymiä. Mutta eikö tämä juuri tarkoita sitä, että on ihan ok, miten kukin ihminen päättää elää? Jos ei ole "dogmaa" (oppia?) ja ennakkoehtoja. Mutta pitäisikö olla halu ja "koti-ikävä"? Eikö se ole ehto? Ja entä jos ei tällaista suurta tunnetta ole?

Poissa Liisa

  • ex-ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1137
    • kotisivu
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #5 : 09.10.06 - klo:16:06 »
Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Sitten kirkosta: Mutta jos kirkko ei ole niin tärkeä itselle, niin siitä voi erota. Eikö se ole näin? Jumalalle se kai on ihan sama.


Tartun tähän. Itse toivoisin, ettei kirkosta erottaisi "piittaamattomuuden" takia. Vaikkei itse kokisi kirkon palveluja tarvitsevansa tai kirkolta mitään saavansa, on kirkon jäsenyys mm. kirkollisveron kautta iso apu heille, jotka kirkkoa tarvitsevat. Siis sinunkin jäsenyytesi on samalla avustustyötä muita kohtaan. Diakoniatyö ruoka-apuineen ja sielunhoitotyö esimerkkeinä. Kai kirkon jäsenyys voi myös tukea omaa kristillistä elämää/ uskoa/  yhteisöllisyydellään. En osaa sanoa, mitä Raamattu kertoo siitä onko kirkon jäsenyys Jumalalle "ihan sama". Joku muu varmaan osaa.

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #6 : 09.10.06 - klo:16:11 »
Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Kappas, vielä yksi vastaus ilwydiltä. Kuulostaa filosofiselta: juominen ja vapaa seksi voivat heijastaa synnillisyyttä ja olla samalla pyhyyden ilmentymiä. Mutta eikö tämä juuri tarkoita sitä, että on ihan ok, miten kukin ihminen päättää elää? Jos ei ole "dogmaa" (oppia?) ja ennakkoehtoja. Mutta pitäisikö olla halu ja "koti-ikävä"? Eikö se ole ehto? Ja entä jos ei tällaista suurta tunnetta ole?


No, minusta esimerkiksi humalainen, toiselle osapuolelle puoleksi pakotettu satunnainen esiaviollinen seksi ei ilmennä pyhyyttä vaan lähinnä ihmisen maailman synnillisyyttä. Mutta jossakin toisenlaisessa tilanteessa se voi juuri sitä ilmentää: rakkautta, lämpöä ja molemminpuolista suojelua ja varjelua, sitä haavoittuvaa hyvyyttä joka joskus meistä kaikista löytyy. Täällä on sanottu viisaasti ettei ole erityisesti kristillistä etiikkaa, mutta etiikka siis on. Minusta synti on kääntymistä pois Jumalasta kohti ihmisen valtaa, aggressiota ja kylmyyttä. Siinä mielessä jos jokin peräti tietoisesti päättää tai olosuhteiden muovailemana päätyy kylmäksi ja aggressiviseksi vallankäyttäjäksi elämässään niin nämä asiat eivät ole ok. Ja ellei ole halua liittyä joukkoon, ellei tunne mitään surua maailmassa ja mitään kaipuuta siitä pois niin tuskin halua liittyä körttiläisiin tai juuri mihinkään kristilliseen liikkeeseen. Ja se on täysin ok: en osaa Jumalan puolesta sitoa tai päästää ihmisiä, mutta uskoisin että hänen armostaan riittää hyvin yltäkylläisesti herännäisyyden ja koko kristikunnan ulkopuolisillekin, mutta ehkä sitten meillekin avuttomille vaeltajille.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Nuppu

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 5
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #7 : 09.10.06 - klo:16:29 »
Kiitos vastauksista. Olette aktiivisia kirjoittajia.

Liisalle: Mutta jos ei eroa "piittaamattomuuden" takia vaan siksi, ettei usko niin kuin kirkko opettaa. Itse olen ymmärtänyt, että kirkko on uskonnollinen yhteisö niin kuin jotkus islamilaiset tai jotkut muut yhteisöt. Vai ymmärretäänkö kirkko nykyään enemmän hyväntekeväisyyslaitoksena? Eikö kirkollisverorahat voisi antaa jollekin aatteettomalle hyväntekeväisyysjärjestölle?

Kiitos ilwyd. Tietenkin aggressiivinen ja muu vallankäyttö on väärin. Kyllä sitä ihminen tietää aika hyvin, mikä on oikein ja väärin. Tämä biletys ja seksi ovat nyt nousseet varmaan esille, kun niitä on kai perinteisesti pidetty jotenkin arveluttavina. Mutta jos asia ei ole näin, niin hyvä.  Oikeastaan suuri pointtini oli se, että ei kaiketi ole hirveästi väliä sillä, mikä on syntiä jos Jumala on kuitenkin armollinen. Elää vain siten, ettei tee muille vahinkoa - ja vaikka tekisikin (jota en tietenkään halua) niin Jumala on armollinen.

Sitten vielä: Ilwyd taisikin vastata lopussa suureen kysymykseeni. City-lehden pappi oli oikeassa ja Jumala on armollinen kaikille. Jotenkinkuitenkin näyttää siltä, että osmo oli tästä eri mieltä. Onko jompi kumpi sittenkin väärässä?

Jos ilwyd on oikeassa, olenkin saanut kysymyksiini vastaukset. Kiitos teille körtit.

Poissa osmo

  • Valvoja
  • Muistelee sepän sanoja: Vain yksi...
  • Viestejä: 344
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #8 : 09.10.06 - klo:16:33 »
Kirkon suhteen... tämä on vähän sukua sille vanhalle J.F. Kennedyn ajatukselle että älä kysy mitä maasi voi tehdä sinulle vaan sitä mitä sinä voit tehdä maallesi. Vähä niinku Liisa sanoi, se on kanava ja keino yhteisöllisyyteen ja auttamiseen. Jotkut tarvitsevat seurakunnan työmuotoja ja palveluja enemmän kuin toiset, mutta kaikkien panoksella on merkitys. Tämä ihan näin käytännön näkökulmana.

Tämä etiikka-puoli...Kristillisen etiikan  ydin minun vähäisen ymmärrykseni mukaan on rakkaus. Ei siis ole kysymys luetteloista joissa sanotaan mitä saa ja mitä ei saa, on kysymys siitä mitä rakkaus  vaatii meitä tekemään. Miten sitten biletys ja esiaviollinen seksi suhtautuvat näihin? Siinäpä pohtimista. Olennaista lienee sekin miten rakkaus tässä ymmärretään. Kyseessä ei ole sellainen rakkaus joka sisältyy esim. lauseeseen "Rakastan bilettämistä ja esiaviollista seksiä" vaan jotain aika paljon isompaa.
Rakkaus voi vaatia joskus aika vaikeitakin asioita, uhrautumista. Yksi syy, miksi körttiläisyys tuntuu läheiseltä on se ymmärrys että meillä ihmisillä ei sitä rakkautta tahdo aina riittää. Se ei tarkoita sitä että kukin saa elää miten lystää, kaikki on okei. Ei se mainitsemasi city lehden pappikaan varmaan sitä tarkoittanut. Jos tarkoitti, mitä järkeä olisi siinä että hän on pappi?
Ja taas edittiä: Keskustelu etenee kuin pendolino. Olen llwydin kanssa aivan samaa mieltä armosta. Armo on lähtökohta koko jutulle. Aivan ehdottomasti. Sen jälkeen vasta on mahdollista pohtia näitä kristillisen etiikan kysymyksiä. Siihen on ikäänkuin tilaa. Oikeilla tai väärillä valinnoillamme emme kuitenkaan sitä armoa osta.

Poissa Nuppu

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 5
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #9 : 09.10.06 - klo:16:52 »
Kiitos osmo. Tosta kirkko-jutusta. Onko se siis niin, että uskovatkin ymmärtää kirkon nykyään hyväntekemisjärjestöksi, johon kannattaa kuulua vaikka ei uskoisikaan? Tuntuu vieraalta ajatukselta, koska kyllä edelleen kirkko julistaa myös oppeja (joita ei körteillä ole). (Tämä on muuten hassu juttu. Körtit on kai "kirkollisia" ja kirkolla on oppeja mutta körteillä ei ole. Miten tämä selittyy?)

Joo - tietenkään ei saa tehdä mitä haluaa! Olen tietenkin samaa mieltä. Toista tulee kunnioittaa ja tulee rakastaa. Mutta kysymykseni olikin, että jos uskoo, niin ei ole mitään tämän kummallisempia sääntöjä tai ohjeita ja vaikka tulisi toista loukattuakin, niin silloinkin Jumala armahtaa. Ajattelin siis lähinnä, että "Jumalan silmissä" ei ole merkitystä sillä, kuinka elää - Jumalahan rakastaa.

Miksi se City-lehden pappi muuten on vielä pappi? Onko idea siinä, että hän muistuttaa ihmisiä siitä, että tulee rakastaa toisia?

Millään valinnoilla ei armoa osteta. Tällöinhän ei periaatteessa on tarpeen niin hirveästi pohtia Jumalaa tai uskon asioita. Hän on kuitenkin armollinen. Tietenkin tulee elää oikein ja välittää lähimmäisistä.

Poissa Liisa

  • ex-ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1137
    • kotisivu
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #10 : 09.10.06 - klo:17:19 »
Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Liisalle: Mutta jos ei eroa "piittaamattomuuden" takia vaan siksi, ettei usko niin kuin kirkko opettaa. Itse olen ymmärtänyt, että kirkko on uskonnollinen yhteisö niin kuin jotkus islamilaiset tai jotkut muut yhteisöt. Vai ymmärretäänkö kirkko nykyään enemmän hyväntekeväisyyslaitoksena? Eikö kirkollisverorahat voisi antaa jollekin aatteettomalle hyväntekeväisyysjärjestölle?


Osmo taisi kiteyttää aika hyvin ajatukseni.
Ihan eri asia on, jos erotaan siksi, että oma maailmankatsomus on ristiriidassa kirkon opetusten kanssa. Sain aiemmista viesteistäsi käsityksen, että painotat enemmän sitä "piittamattomuutta" ("kirkolla ei tunnu olevan erityisesti annettavaa" ja "Mutta jos kirkko ei ole niin tärkeä itselle, niin siitä voi erota.")
Sellaiset motiivit minua harmittavat.

Samoin harmittaa se, jos erotaan tietämättömyyden vuoksi - suututaan kirkossa esim. naispappeusvastustukseen, ja kaikenlaiseen muuhun enemmänkin vain marginaalissa esiintyvään tuomitsevuuteen ja suvaitsemattomuuteen, ja erotaan vihastuneina siitä. Arvostankin sitä, että sinä haluat ottaa selvää asioista!

Poissa Laura

  • Muistelee sepän sanoja: Vain yksi...
  • Viestejä: 354
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #11 : 09.10.06 - klo:17:21 »
Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Onko se siis niin, että uskovatkin ymmärtää kirkon nykyään hyväntekemisjärjestöksi, johon kannattaa kuulua vaikka ei uskoisikaan? Tuntuu vieraalta ajatukselta, koska kyllä edelleen kirkko julistaa myös oppeja (joita ei körteillä ole). (Tämä on muuten hassu juttu. Körtit on kai "kirkollisia" ja kirkolla on oppeja mutta körteillä ei ole. Miten tämä selittyy?)

On vaikea sanoa yleistä "körtti-mielipidettä" kysymyksiisi, mutta oma henkilökohtainen mielipiteeni ja syyni kirkkoon kuulumiseeni on toiveeni siitä, että kirkko muuttuisi hieman avomielisemmäksi ja suvaitsevammaksi ja uskon, että muutoksen on lähdettävä kirkon sisältä. En ihan tiedä, mitä tarkoitat hyväntekemisjärjestöllä, mutta tavallaanhan se on aika hyvä kuvaus kirkosta sinänsä ->eikö siihen juuri kirkko pyri?

Koska herännäisyys (eli körttiläisyys) on kirkon sisäinen herätysliike, liikkeemme siis noudattaa ev.lut kirkon oppeja, eli kyse ei ole mistään lahkosta. Eli käytännössä, vaikka painotukset ovat erilaisia, ev.lut kirkko ja körtit "julistavat" samaa oppia.

Omasta mielestäni sillä on erittäin suuri merkitys, kuinka elämäänsä elää. Toki vain Jumala on se joka armahtaa, joten kukaan ihminen ei voi olla varma pelastumisestaan, joten sinänsä voi herätä ajatus, ettei ole väliä kuinka elämänsä elää, koska armo voittaa kaiken. Tuntuu jotenkin kummalta, että kun nyt valinnoilla ei armoa osteta, ei toki, mutta miksi ei olisi tarpeen pohtia Jumalaa tai uskon asioita? Nehän liittyvät perimmäisiin olemassaolon kysymyksiin, kuka minä olen, mikä on elämän tarkoitus jne. Tietenkin ihmiset ovat erilaisia -osa elää elämänsä käytännönläheisesti, harrastamatta sen syvempää olemassaolon pohdiskelua ja osalle se on olennainen osa tätä elämää.

Hm, en tiedä kuinka loogisesti nyt olen saanut tuntojani selvitettyä, mutta yritinpähän ainakin :)

Poissa Nuppu

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 5
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #12 : 09.10.06 - klo:17:21 »
Kiitos Liisa ja muut. Luulen että olen saanut kysymyksiini vastaukset. Hyvää jatkoa!

Poissa Jaakkoopuukkoo

  • aralla tunnolla
  • Viestejä: 461
    • http://www.thedivisive.com/sivallus
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #13 : 10.10.06 - klo:00:19 »
Lainaus käyttäjältä: "Nuppu"
Jp vastasi kyllä kysymyksiini. En ole ihan varma ymmärsinkö kaikkea. Tarkoittaako se, että pelastus ei ole meidän käsissämme ja Jumala on salattu sitä, että tämä City-lehden pappi oli oikeassa? Näin sen ymmärrän.


Ilmaisin itseäni ehkä hiukan epäselvästi. Tarkoitin sitä, että tiedän synteineni ansainneeni kadotuksen, mutta olen kuullut, että Jumalalla on rajaton armo. Muuta en tiedä. Olen ymmärtänyt, että jokseenkin tätä tarkoittaa armon ikävä. Mitä koti-ikävään tulee, olet jo tänne tulemalla osoittanut sellaista omaavasi.

Yksi näkökanta etiikkaan liittyen on se, että jos todella uskoo Jeesukseen, toimii hänen asettamansa rakkauden kaikenkattavan käskyn mukaisesti. Toinen on se, että jos aidosti katuu syntejään ja tuo ne Herralle, niin Herra antaa ne anteeksi.

Onpa kiva topic.

EDIT: Jaaha, Nuppuko jo lähti. Harmillista. Osasi mielestäni esittää teräviä, provosoimattomia ja provosoitumattomia kysymyksiä ja kannanottoja. Taito, jota esim. minulla ei ole.
Sensuuri ompijees
Mulla onkivees

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8632
Tyhmiä kysymyksiä uskosta
« Vastaus #14 : 10.10.06 - klo:05:04 »
Nuppu kävi. Nyt hän on jo kaukana. "Tietä kulkein tien on vanki, vapaa on vain umpihanki." (Hellaakoski)
.
Ensi vuonna 2021 Kauhavalle. Tänä kesänä etänä:
https://herattajajuhlat.fi/4871-korttiradio-2020
Korkeimman suojeluksessa kuljen Pyhille paikoille, missä herätyksen tuulet puhaltavat.
NYT Nimees Kokoon Tulleina
https://www.youtube.com/watch?v=79WBtRxrPPE
.