Herrnhutilaisia juuria

[Thomas McElwain]

Kyllä minä uskon helvettiin.

Periaatteessa pitää olla eri mieltä minun kanssani, koska olen sietämätön.

[juhani]

Minun mielestäni olen myös sietämätön.
 

[juhani]

Herrnhutilaisia on kyllä lestadiolaisuudessa (Raattama) myös paljon körttiläisyydessä. Maltillinen pietismi on joidenkin tutkijoiden mukaan herrnhutilaisuutta. Tämä on mielestäni vähän krouvia. Herrnhutilaisuus ei ole pietismiä. Mm. Spener, Francke... olivat pietistejä. Zinzendorf, herrnhutilaisuuden perustaja, oli Franken koulussa. Aivan karmea koulu Zinzendorfille. Ei siellä naurettu. Z. lähti pois kesken koulusta. Z. sanoi vaan, että me nauramme ja tanssimme Jumalan tiellä.

Appiukkoni oli herrnhutilainen ja minä yritän sitä tietä kulkea.

[Riitta-mummi]

juhanin kirjoitus Kotimaassa:  https://www.kotimaa.fi/blogit/herrnhutilaisuus/

Olen juhanille sanonut jo kauan sitten olevani herrnhutilais-ortodoksis-körtti. Se iloisuus, karjalaisuus, jota minussa on synnynnäisesti ei kaikkien mielestä ole herännyttä.
Olkoon miten on, tykkään silti kuulua Herättäjäyhdistykseen ja käyttää körtti-nimeä silloin kun puhutaan uskonsuunnasta.

Se iloisuus joka puhkesi kukkaan tällä foorumilla uskontekojen päästäessä irti, on tyyntymässä vihdoin.
Olen hitaasti kypsyvä, nopeasti syttyvä eikä minulla oikein ollut seurakunta-kotia ennen vuotta 2007.

Täältä löysin monta samanhenkistä 'matkustelijaa', elämälle uteliasta ja kiitollista , nuorta ja vanhaa körttiä.

Tykkään kaikenlaisesta , taiteesta, urheilusta ja ennenkaikkea ihmisistä.

Kun kulttuuria sanottiin synniksi, pisti melkein vihaksi. Jumala on Luoja, ja antaa myös luoduilleen kyvyn luoda.

Myös fyysiset kyvyt, kuten pallon potkiminen kohti maalia toisten yrittäessä estää, on luovaa ajattelua vaativaa.

Yksi monella tavoin rakkaimmista maista on jostakin syystä Hollanti. Sen jalkapallojoukkueessa on ollut taitavia surinamilaisia pelaajia:

Surinamen jalkapallomaajoukkue oli tammikuussa 2011 Fifan rankingissa sijalla 115.[48] Hollannin jalkapallomaajoukkueessa on pelannut lukuisia surinamelaisperäisiä pelaajia, muun muassa Ruud Gullit,[49] Frank Rijkaard,[49] Patrick Kluivert,[49] Clarence Seedorf,[50] Edgar Davids,[49] Aron Winter,[51] Winston Bogarde,[51] Jimmy Floyd Hasselbaink,[51] Romeo Castelen[51] ja Nigel de Jong[51].

Wikipedia

[Thomas McElwain]

Herrnhutilaisia on kyllä lestadiolaisuudessa (Raattama) myös paljon körttiläisyydessä. Maltillinen pietismi on joidenkin tutkijoiden mukaan herrnhutilaisuutta. Tämä on mielestäni vähän krouvia. Herrnhutilaisuus ei ole pietismiä. Mm. Spener, Francke... olivat pietistejä. Zinzendorf, herrnhutilaisuuden perustaja, oli Franken koulussa. Aivan karmea koulu Zinzendorfille. Ei siellä naurettu. Z. lähti pois kesken koulusta. Z. sanoi vaan, että me nauramme ja tanssimme Jumalan tiellä.

Appiukkoni oli herrnhutilainen ja minä yritän sitä tietä kulkea.

Olen myös huomannut vastakohtia lähteistä. Herrnhuttilaisuus kutsuu lepäämään Kristuksessa. Pietismi kutsuu tekemään parannusta. Malmivaara poistaa paljon herrnhuttilaista henkeä Siionin virsistä ja lisää pietismia. Tulos on vähän ristiriitainen, kun molemmat ovat läsnä.
Toisaalta, herrnhuttilainen verimyystikka ja lepo Kristuksen haavoissa ei nykyään puhuttele ihmisiä. Se tuntuu vähän keskiaikalaiselta. Silti on paljon puhuttelevaa herrnhuttilaisessa perinteessä.

[juhani]

Körttiläisyys on sekahedelmäsoppa. Esimerkiksi Paavo Ruotsalaista kun katsoo ajatuksia verrattuna Wilhelmiin (Malmivaara). He ovat aikansa lapsia, mutta Wilhelmi on paljon pietistisempi... ajatuksiltaan, teoiltaan ja moralistisen käyttäytymisen ohessa. Mutta kyllä hän sepitteli loistavia virsiä.

[Thomas McElwain]

Körttiläisyys on sekahedelmäsoppa. Esimerkiksi Paavo Ruotsalaista kun katsoo ajatuksia verrattuna Wilhelmiin (Malmivaara). He ovat aikansa lapsia, mutta Wilhelmi on paljon pietistisempi... ajatuksiltaan, teoiltaan ja moralistisen käyttäytymisen ohessa. Mutta kyllä hän sepitteli loistavia virsiä.

Vaikka olen huono teologi, arviointisi vastaa omaa vaikultelmaani asiasta. Näkisin Malmivaaran virsikokoelman, joka sekin on "sekahedelmäsoppa," joka ottaa aineksia Lagukselta, Achreniuksilta, ja jopa Bunjanilta, myös kokonaisuutena tietyssä järjestyksessä, eikä vain erilisinä virsinä peräkkäin. Se muistuttaa Dantea sekä järjestyksessä että tematiikassaan.

[Riitta-mummi]

Näissä mainituissa körttijohtajissa on juuri se Lapuan- ja Savonmuan-hengen ero !
Oitis tunnistin Paavo Ruotsalaisessa kaltaiseni oppimattoman kansanihmisen uskon ja puheet siitä.

Vanhan pappissuvun jälkeläisellä oli oppineen ihmisen 'lukutaito', ja hän sai lapualaiset syttymään ja seuraamaan.

Hyvää ovat tehneet molemmat kirkossamme, siis Kristuksen kirkossa.

[juhani]

Kyllä Teissä mm. Thomasissa ja Riitta-mummissa on loistavaa maallikkoteologin vikaa.

[Thomas McElwain]

Wilhelmi Malmivaara... sepitteli loistavia virsiä.

Jotkut pitävät niistä, jotkut eivät.

[Kalistaja]

  Wilhelmi ei ehkä "sepitellyt", vaan kirjoitti taiten ja kirjoitti siten siten, että virressä sanat sopivat ja soivat, ja että niissä on sisältö. Wilhelmi Malmivaaran virsi Oi Herra jos mä matkamies maan on yhä käytetyin hautajaisvirtemme, on siis yhä, vaikka se - virsi - syntyi jo 1900-luvun alkuvuosina. Joitakin vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kyseinen virsi veisataan yhä kuudessa hautajaistilaisuudessa kymmenestä maassamme. Prosentuaalisesti sen käyttö hautajaistilaisuuksissa on siis 60%.
 

Kun luette ajatuksen kera - ehkä vaikka samalla sitten myös veisaatte - tuon mainitsemani virren, niin ymmärrätte kyllä miksi noin on.

Tuossa virressä on voimaa, ikuisvoimaa!

[sivullinen]

W.M oli vanhasuomalaisen puolueen eli nykyisen kokoomuksen kansanedustajana ja kannatti kuningasvaltaa Suomeen.

[Thomas McElwain]

W.M oli vanhasuomalaisen puolueen eli nykyisen kokoomuksen kansanedustajana ja kannatti kuningasvaltaa Suomeen.

Olisin eri mieltä Malmivaaran politiikan kanssa, mutta joskus tuntuu siltä, ettei kuningashuone Suomessa olisi huonompi vaihtoehto. Toisaalta, kun ajattelen amerkkalaisten touhuja, niin Suomi ilman kuningasta ei tunnu suhteessa niin pahalta.
Se Kalistajan mainittu virsi on erikoinen siinä mielessä, että se on käännetty tietääkseni ainoana Malmivaaran virsistä englanniksi lähes 80 vuotta sitten, muttei ole saanut samaa suosiota kuin alkuperäinen teksti Suomessa.

[Kalistaja]

W.M oli vanhasuomalaisen puolueen eli nykyisen kokoomuksen kansanedustajana ja kannatti kuningasvaltaa Suomeen.

Oli paljon muutakin. Piti tuhansia puheita, teki tuhansia tekstejä. Hän perusti Herättäjä-Yhdistyksen ( on yhä olemassa ), ideoi herättäjäjuhlat ( edelleen kesäisin, paitsi nyt koronakesinä) ja käynnisti Hengellisen Kuukauslehden ( nykyään erityylisellä nimellä Henki ja ei enää taida kuukausittain ilmestyä). Wilhelmi Malmivaara eduskunnassa ollessaan, ennen kuin ehti kotiinsa Lapualle, kävi pitämässä seurat Seinäjoella. Hän kohtasi satoja ja taas satoja ja vielä kerran satoja ihmisiä kasvokkain. Useat heistä saivat osakseen vahvaa sanaa ja lohdutusta. W. M. oli paitsi sanallinen mies, myös kovettu käytännön mies, aina ytimessä, ei milloinkaan sivullinen.

[Thomas McElwain]

Oli paljon muutakin. Piti tuhansia puheita, teki tuhansia tekstejä. Hän perusti Herättäjä-Yhdistyksen ( on yhä olemassa ), ideoi herättäjäjuhlat ( edelleen kesäisin, paitsi nyt koronakesinä) ja käynnisti Hengellisen Kuukauslehden ( nykyään erityylisellä nimellä Henki ja ei enää taida kuukausittain ilmestyä). Wilhelmi Malmivaara eduskunnassa ollessaan, ennen kuin ehti kotiinsa Lapualle, kävi pitämässä seurat Seinäjoella. Hän kohtasi satoja ja taas satoja ja vielä kerran satoja ihmisiä kasvokkain. Useat heistä saivat osakseen vahvaa sanaa ja lohdutusta. W. M. oli paitsi sanallinen mies, myös kovettu käytännön mies, aina ytimessä, ei milloinkaan sivullinen.

Tuli mieleeni, kun "hän kohtasi satoja ja taas satoja...kasvokkain," minkälainen olisi minun tavata hänet. Olisimme varmaan puolin ja toisin sanottavaa hänen kirjoittamisista virsistään. Luulen, että olisin ainakin hetkellisesti herättänyt hänessäkin vähäsen mielenkiintoa. Taisin syntyä väärällä vuosisadalla.